Nitre tä kukwe ngwentari
¿Nitre kristiano raba ni krütanina ngwaka kukwe?
Biblia ñaka kukwe ye ñäkäire.
Kukwe nakaninkä kädrieta Bibliabätä ye tä mike gare nitre krütani ye ngwaka o krä ruäre kukwa nämene (Jos. 7:25; 2 Crón. 34:4, 5). Yebiti bämika nämene nitre ye töi käme krubäte yebätä ñaka doboi mika nämene. Akwa, ruäre ngwane nuain nämene kukwe mada mikakäre gare.
Ñodre, rei Saúl aune ngobo nimä murie ketani kädrieta yebätä ni raba töbike. Niaratre nämene rüre nitre filisteo yebe ngwane murie ketani. Rei Saúl ngobo iti kädeka nämene Jonatán nämene siba yete, niara ye nämene ja kete kwin David yebe. Nitre Israel ñaka kä jürä ngwen jabätä nämene nüne Jabés-galaad yei kukwe tare ye namani gare angwane nikanintre nitre nibokä ngwaka ye tuin aune kukwani kwetre biti krä doboi mikani kwetre. Kä nikani ta angwane David käkwe niaratre käikitaninkä kukwe nuainbare kwetre yebätä (1 Sam. 31:2, 8-13; 2 Sam. 2:4-6).
Ngöbökwe nitre mikaita nire ye käbämikata Bibliabätä. Nitre krütani ngwaka kukwadre o ñakare, akwa Jehová die tärä nitre ye mikakäreta nire aune ngrabare sribekäreta. Ani töbike nitre hebreo nimä yebätä, niaratre ye bäsi murie ketani ñukwä jutra ngitiekä yete, kukwe ye nuaindre niebare rei Nabucodonosor yekwe. Niaratre rukwadre ñukwä jutra yete ye jürä ñaka nämene bätätre, ñaka namanintre nütüre Jehová ñan raba niaratre miketa nire (Dan. 3:16-18). Kukwe ye erere nie raba nitre kristiano ja ngwanka metre nämene ngite gobran nazi yekwe, abokän murie ketani aune ngwaka kukwani kä ye arabe känti. Arato, gasolina o jondron mada tä jutra nemenkä yete nitre Ngöbö mikaka täte ruäre tä krüte aune ngwaka tä nukwe jökrä. Akwa niaratre ye gaikröta yei tö ngwanta metre (Apoc. 20:13).
Jehová ñaka tä nitre krütanina ngrabare kia kia ye ükökröta mikakäreta nire. Ñodre, nitre dianinkä tä krüte ye ngwane niara tä miketa nire nänkäre kä kwinbiti ye tä kukwe ye bämike. Jesús “Ngöbö Üai käkwe mikaninta nire”, niara ye erere nitre dianinkä mikata nire ye ngwane ngrabare üaire bianta ietre, akwa niaratre töi, ja ruin ño ietre aune kukwe tä töite ye arabe tä nementa kwetre nämene nire ye erere. Niaratre ñaka näin kä kwinbiti ngrabare kwe yebe ngöi (1 Ped. 3:18; 1 Cor. 15:42-53; 1 Juan 3:2).
Ni ngwaka yebätä dre nuaindi ye ñan ai köböire ni gaikröta, ñakare aune nita tödeke Ngöböi, niara die tärä aune tö kukwe käbämikata kwe ye mikai nemen bare ye köböire ni mikaita nire (Hech. 24:15). Ngöbökwe kukwe ñan tuabare nuainbare nitre krütani kira ye mikakäreta nire ye nuainbare ño kwe ye ñaka gare jökrä nie o nuaindi ño ja känenkäre yete ye ñaka gare nie. Akwa yebiti ta nita tö ngwen Jehovai, ñobätä ñan aune Jesús ganinkröta kwe bämikakäre niara raba ni miketa nire (Hech. 17:31; Luc. 24:2, 3).
Nitre kristiano mräkä krütadre angwane dre nuaindre kwetre ngwaka yebätä ye känenkri rabadre töbike kukwe meden nitre tä kain ngäbiti, o kukwe ye matai ño nitre madabätä, aune gobran tä kukwe ribere yebätä töbikadre kwetre (2 Cor. 6:3, 4). Ye medenbätä, nitre krütani ngwaka kukwadre o ñakare ye tä gare ni itire itire ie o ni ja mräkäre yei.