1. Kukwe kädrieta Bibliabätä tä mike gare nitre Ngöbö mikaka täte ruäre käkwe ja ngökani akwle ye mä raba niere (üai bämikani kena mikadre ñärärä).

AARÓN, sacerdote bäri kri nämene jukwe nänkäre tabernáculo Jehovakwe yekänti dekä, jondron te jondron rä mane kukwa nämene ye niara nämene ketete. Niara ye ken Coré aune nitre 250 brare nämene jondron rä mane kukwe Jehovai. Niaratre itire itire nämene jondron te jondron rä mane kukwa nämene ye ngwen (Núm. 16:16-18). Nitre ye jökrä nämene Jehová mike metre täte nämene tuin bätätre. Akwa, Coré aune nitre ja keta ben ye nämene bike kri, bike bäri aune töi nämene ja aibebätä aune tö nämene sribi sacerdote ye diainkä Aarón kän. Aarón aibe töi ñaka nämene niaratre erere (Núm. 16:1-11). Kukwe nuain nämene kwetre Ngöbö mikakäre täte ye Ngöbö nämene kain ngäbiti nämene ruin ietre. Akwa, niaratre nämene ja ngökö, ñobätä ñan aune niaratre tö nämene krubäte jondron tuai jakwe ye nämene tuin käme Jehovai. Dreta ni brukwäte ye gare ie, ye medenbätä nitre ye nämene ja bämike jerekäbe ye nämene gare kwin ie (Jer. 17:10).

2. a) ¿Moisekwe kukwe meden mikani gare? b) ¿Moisés kukwe niebare ye namani bare ño?

² Köbö ye känenkri Moisekwe niebare: “Nire abokän Jehovakwe [...] ye mikai gare jetebe” kwe (Núm. 16:5). Niara kukwe niebare ye  ererebätä, nire nire nämene Ngöbö mike täte metre aune nire nire nämene ja bämike jerekäbe ye namani gare. ¿Dre köböire kukwe ye namani gare? “Jehovakwe ñukwä kä kwinbiti mikani näkäin tibien aune [Coré bätä] nitre 250 nämene jondron rä mane kukwe ye nukwani.” (Núm. 16:35; 26:10.) Akwa, Jehovakwe Aarón tuanimetre nire, yebiti mikani gare kwe nämene Aarón kain ngäbiti aune nämene mike tuin jai ni niara mikaka täte metre ye erere (ñäkädre 1 Corintios 8:3 yebätä).

3. a) ¿Kukwe meden nakaninkä apóstol Pablo näire? b) ¿Kukwe namani bare Coré aune nitre ja ketaka ben yebätä ye tä dre mike gare nie Jehovabätä?

³ Kä nikani 1,500 ta ye bitikäre kukwe ye erere namani bare apóstol Pablo näire. Nitre ruäre nämene ja bien Kristiano jatani kukwe ngwarbe driere; akwa nämene ja ükökrö jankunu konkrekasion yebe. Nitre mada okwäbiti niaratre nämene ja ngwen ni kristiano mada erere, akwa niaratre nämene kukwe ngwarbe driere ye namani kukwe tare mike nitre ja mikaka täte metre ye kisete. Niaratre nämene ja bämike obeja kwrere, akwa metrere nämene ja ngwen lobo kwrere aune nämene tödeka ja mräkätre mada yekwe ‘ngwen di nekä’ (2 Tim. 2:16-18). Coré aune nitre mada bikaka bäri yebätä dre namani bare ye nämene gare Pablo ie, ye medenbätä nükani gare ie ni ja bämikaka jerekäbe ye ñan raba Jehová ngökö. Kukwe ütiäte niebare kwe Timoteo ie yebätä ani ja tötike aune tä dre driere ja töi kräke nie ye ani mike gare jai arato.

4. a) ¿Dre nämene gare kwin Pablo ie? b) ¿Pablokwe tärä tikani Timoteo ie ye ngwane kukwe meden niebare kwe?

⁴ Nire nämene Ngöbö mike täte bökän aune nire nämene ja bämike jerekäbe ye nämene gare kwin Jehovai yei Pablo nämene tö ngwen. Ye medenbätä, Ngöbö die köböire Pablokwe töbikabare kwin kukwe ye tikakäre Timoteo ie. Nitre nämene kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere ye nämene kukwe tare mike nemen bare kukwe ja üairebiti ja mräkätre konkrekasionte yebätä ye tikani kwe, ye bitikäre niebare kwe: “Jukrä Ngöbökwe abrä tä dime tibien; ne tä täräi mikaninkä krörö: Ji dokwäte kri [Jehová] ie, ni kwe gare. Arato tä krörö: Nita Gobran kri kä kädekete jabätä, käkwe kä mikadrekä jondron käme dionte” (2 Tim. 2:18, 19, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

5, 6. a) ¿Pablo blitabare “jukrä Ngöbökwe abrä tä dime tibien” yebätä ye ñobätä ütiäte? b) ¿Pablo kukwe niebare ye matani ño Timoteo yebätä?

⁵ ¿Pablo kukwe tikani ye ngwane kukwe meden ütiäte niebare kwe? “Jukrä Ngöbökwe abrä tä dime tibien” niebare kwe ye tä tikani batibe Bibliabätä. Biblia tä blite “jukrä” yebätä angwane kukwe keta kabre bämikata, ñodre, kä Jerusalén, juta kira nitre Israel yekwe, sribita Jesús kisete Ngöbö töi mikakäre nemen bare (Sal. 87:1, 2; 1 Cor. 3:11; 1 Ped. 2:6). Pablokwe blitabare “jukrä Ngöbökwe abrä tä dime tibien” yebätä angwane, ¿dre gäräbare kwe?

⁶ Moisés kukwe niebare Coré aune nitre ja mikaka niarakri yebätä kädrieta Números 16:5, ye erere bäsi namani nakainkä angwane Pablokwe kukwe tikani. Kukwe namani bare kira Moisés näire ye niebare kwe Timoteo dimikakäre aune ngwankäre törö ie nitre meden tä ja gain bäri ye gare Jehovai aune niara ñan raba tuenmetre kukweta niaratre töite ye mike nemen bare. Ngöbö tö nämene dre nuain ye Coré ñaka ketaninbätä, ye erere nitre kukwe metre tuametrekä aune ja mikaka rüere nämene konkrekasionte ñaka raba nuainne. “Jukrä Ngöbökwe abrä tä dime tibien” ye nämene dre mike gare ye Pablokwe ñaka mikani gare jökrä. Akwa, niarakwe kukwe niebare ye käkwe tödeka Timoteokwe mikani dite aune mikani tö ngwen kukwe Jehovakwe yei.

7. ¿Käre Jehovakwe kukwe kwin metre nuain aune kukwe metre niedi ye ñobätä ni raba tö ngwen ie?

⁷ Jehová kukwe ükaninte ja jie ngwankäre nie ye kwita ñaka raba jire. Salmo 33:11 tä niere: “Jehová kukwe ükaninte nuaindre ye täi kärekäre; kukwe tä niara brukwäte ye nitre mräkä mada mada jatäri kräke”. Texto mada tä blite gobran  Jehovakwe yebätä, niara töi kwin ni mada kräke, kukwe ükete metre aune kukwe metre niere kärekäre yebätä (Éx. 15:18; Sal. 106:1; 111:3; 117:2). Malaquías 3:6 tä niere: “Ti abokän Jehová; ti ñaka ja töi kwite”. Arato Santiago 1:17 tä mike gare nie “Ngöbö nikwite ñakare”.

8, 9. ¿Pablo kukwe bämikani jondron “täräi mikaninkä” yebätä ye tä dre driere nie?

⁸ Pablo kukwe niebare 2 Timoteo 2:19 yekänti blitabare kwe jukrä abokänbätä kukwe nämene tikani, jondron täräi mikakata ye kwrere. Kirabe sete ju sribe nämene ye ngwane jondron ketaka nämenebätä, ye nuain nämene mikakäre gare nire ju ye sribebare o nire ju ye bökänkä. Pablo kukwe Ngöbökwe tikani ye ngwane niarakwe kukwe ye bämikani kena. * “Jukrä Ngöbökwe abrä tä dime tibien” yekänti kukwe ketebu mikata gare. Kena, “Ji dokwäte kri [Jehová] ie, ni kwe gare”. Ketebukäre: “Nita Gobran kri kä kädekete jabätä, käkwe kä mikadrekä jondron käme dionte”. Kukwe ye tä kukwe nieta Números 16:5 ye ngwen törö nie (ñäkädrebätä).

⁹ ¿Pablo kukwe bämikani jondron “täräi mikaninkä” o kukwe tikani yebätä ye tä dre driere nie? Nire abokän Ngöbökwe ye kräke kukwe nieta kwe ja jie ngwankäre ye tä kukwe ketebu ütiäte mike gare: 1) Nire tä ja ngwen metre ye Jehovata tarere aune 2) Jehová brukwä kukwe käme nuainta ye kräke. Blitata nitre kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere tä konkrekasionte yebätä, ¿akwa ñobätä kukwe ketebu ye kädrite?

10. ¿Nitre kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere nämene kukwe nuainne ye käkwe nitre kristiano ja ngwanka metre Pablo näire mikani töbike ño?

¹⁰ Nitre kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere nämene kukwe nuainne yebätä Timoteo aune nitre kristiano mada ja ngwanka metre nämene töbike krubäte raba ruin nie. Ñobätä nitre ye kwrere tuanmetre nämene jankunu konkrekasionte ye ñaka nämene nüke gare nitre ruäre ie. Niaratre nämene Jehová mike täte metre, akwa nitre mada kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere nämene ja bämike jerekäbe ye Jehová nämene tuin ye niaratre nämene ngwentari jai raba ruin nie (Hech. 20:29, 30).

11, 12. ¿Ñobätä ni raba niere Pablo tärä tikani ye tödeka Timoteokwe mikani bäri dite?

¹¹ Pablo tärä tikani ye käkwe tödeka Timoteokwe mikani bäri dite, ñobätä ñan aune tärä ye ngwani törö ie Jehovakwe Coré aune nitre ja mikaka niarakri ye ganinte nämene ja bämike jerekäbe yebätä. Akwa, niara nämene Aarón kain ngäbiti ye bämikani metre kwe. Nitre kristiano  ñaka metre nämene konkrekasionte ye apóstol mikani gare, akwa namani bare Moisés näire ye erere, nire nire Jehovakwe ye rabai gare ie.

¹² Jehová ñaka ja töi kwite; käre ni raba tö ngwen ie. Niara brukwä kukwe ñaka metre nuainta ye kräke, aune ñongwane bäri kwin kukwe ükadrete nitre ja mikaka ngite ñaka ja töi kwite yebe ye erere nuaindi kwe. Timoteo nämene Jehová “Gobran kri kä kädekete jabätä” ye medenbätä Pablo ngwani törö ie rabadre “kä mik[e]kä jondron käme dionte”, aune nitre kristiano ñaka metre nämene kukwe ngwarbe driere ye niara ñaka rabadre tuenmetre jankunu. *

13. ¿Kukwe meden ie ni raba tö ngwen metre?

¹³ Pablo tärä tikani Ngöbö diebiti ye raba ni mike dite arato. Nita ja ngwen metre ye Jehová ñaka käi kwitekä jabiti ye tä ni dimike krubäte. Nire nire kwe ye ñan aibebätä okwäta, ñakare aune niara töita krubäte nibätä. Biblia tä niere niara, “okwäta kä tibien nebätä ja die mikakäre tuare, nitre brukwä täte niara kräke ye ütiäre” (2 Crón. 16:9). Ye medenbätä, nita jondron nuainne Jehová kräke “ja brukwä kwinbiti”, ñobätä ñan aune käre niara tä jondron kwin bien (1 Tim. 1:5, NGT; 1 Cor. 15:58).

14. ¿Kukwe meden nuainta Jehová mikakäre täte abokän niara ñaka kain ngäbiti?

¹⁴ Ne madakäre, Pablo kukwe niebare ye tä ngwen törö nie nire tä ja bämike jerekäbe Jehová mikakäre täte ye niara ñaka kain ngäbiti. Niara “okwäta kä tibien nebätä”, aisete nire nire tä niara mike täte brukwä ngöibiti ye tuin metre ie. Proverbios 3:32 tä mike gare “ni ni ngökö” ye käi käme Jehovabätä. Ñodre, nire tä ja bien niara mikaka täte akwa tä kukwe käme nuainne gore ye tuin käme ie. Ni ye raba ni mada ngökö, akwa Jehová di tärä krubäte aune tä kukwe metre nuainne ye tä mike gare “nire kätä ja mika ngite ye üke yekwe kukwe kwin ñaka rabai” (Prov. 28:13; ñäkädre 1 Timoteo 5:24 aune Hebreos 4:13 yebätä).

15. ¿Kukwe meden ñaka nuaindre, aune ñobätä?

¹⁵ Nitre Jehová mikaka täte ye jökrä bäsi tä niara mike täte töi bökänbiti. Ni iti konkrekasionte tädre nierare ja bämike jerekäbe Jehová mike täte ye abokän ñaka raba kwen nie konkrekasionte. Akwa, kukwe namani bare Moisés aune konkrekasion kristiano siklo kena näire ye erere raba nemen bare kä nengwane arato (2 Tim. 3:1, 5). ¿Yebätä ni raba nemen nütüre ja mräkätre konkrekasionte ñaka Jehová mike täte metre? ¡Ñakare! Niaratre ñaka kukwe ye erere nuainne angwane ni ñaka rabadre töbike blo bätätre (ñäkädre Romanos 14:10-12 aune 1 Corintios 13:7 yebätä). Nikwe ñaka töbikadre kwin ja mräkätre yebätä angwane ni ñaka raba ja mäke kwin Jehovabe.

16. a) ¿Dre nuaindre ne kwe ja bämika jerekäbe ye ñaka jatadre nirien ni brukwäte? b) ¿Recuadro “ Mun tä tödeke metre ya, ne munkwe mika ñärärä jabätä” tä dre driere nie?

¹⁶ Ni kristiano itire itire tä “sribi nuene ño” yebätä rabadre töbike (Gál. 6:4). Ni jökrä ngite, ye medenbätä ni raba kite Jehová mike täte ñaka metre ye ni ñan raba gain jabätä (Heb. 3:12, 13). Aisete, ni rabadre kä denkä jai töbikatarikäre ni töita ño yebätä. Ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita Jehová tarere aune niara gobranka kri yebätä tita mike täte? ¿O tita mike täte jondron kwin biain kwe tie Kä Bä Nuäre te ye täri?” (Apoc. 4:11). Kukwe ngwantarita nebätä nikwe töbikaitari angwane, nita ja bämike jerekäbe ye rabadre gare nie ye ngwane nikwe diandrekä ja brukwäte.

17, 18. ¿Ñobätä ni rabadre Jehová mike täte töi bökänbiti?

¹⁷ Ngöbö mikadre täte töi bökänbiti angwane jondron keta kabre kwin raba nemen nikwe. Salmo 32:2 yekänti nieta: “Ni abokänbiti Jehová ñaka ngite kite aune ni ye ñaka ni ngökö yebätä  kätä juto”. Erametre, nire tä ja brukwä ükete ne kwe ñaka ja bämikadre jerekäbe kwe ni ye tä nüne kä jutobiti kä nengwane aune kä ja känenkäre yete kä rabai jutobätä kärekäre.

¹⁸ Kä rükai angwane nitre tä ja ngwen käme o tä kukwe käme nuainne gore ye Jehovakwe mikai gare ni jökrä okwäbiti. Ye ngwane “ni kukwe kwin nuainkä aune ni kukwe käme nuainkä, ni Ngöbö mikaka täte aune ni ñaka Ngöbö mike täte ye rabaita gare” (Mal. 3:18). Kä ye jämi nüke, akwa gare nie “ni nüne metre abko ni Dänkien tä ngibiarebti. Erere arato, tä blite Ngöböbe angwane, niara tä biare kukwe kaen ngäbti” ye käi juto nibätä (1 Ped. 3:12).