1, 2. a) ¿Nire abokän testiko Jehovakwe bäri ütiäte? b) ¿Jesús nieta ye abokän dre gärätä? c) ¿Ngöbökwe kädekani kore ye mikani tuin ño kwe jai?

“TI DÄREBARE kä nebtä amne nitre nünanka kä nebtä abko ie ti jatani kukwe era erere niere.” (Ñäkädre Juan 18:33-37 yebätä.) Jesukristo yebe kukwe ükate nämene angwane kukwe ye niebare kwe Poncio Pilato ie, ni ye abokän Roma nämene gobrane Judea. Jesukwe ja biani reire. Ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä ye apóstol Pablo mikani gare, aune niebare kwe “niara ye namani testikore aune kukwe mikani gare kwe Poncio Pilato ngwärekri” (1 Tim. 6:13, TNM). Kä gobrainta Satanakwe yete nitre brukwä käme, ye medenbätä ruäre ngwane ñan tä nemen nuäre ni kräke “kukwe era erere niekä[re]” (Apoc. 3:14).

² Jesús därebare Judea, aisete niara nämenena testiko Jehovakwe (Is. 43:10). Nitre jökrä yebiti ta niara namani Testiko bäri ütiäte blitakäre Ngöbö kä ye ütiäre. Ngöbökwe niara kädekani ye namani ütiäte krubäte kräke. José abokän namani niara rüne yebe ángel blitabare angwane niebare kwe, María namani murore üai deme köböire, aune niebare kwe ie: “Ngäbäkre däredi brare Maríakwe ye abko makwe kädian Jesu, ñobtä ñan angwane juta kwe ngite ngite kukwe kämekäme kisete, ye abko niarakwe dianditari” (Mat. 1:20, 21; nota). Nitre kukwe Bibliabätä mikaka gare tä niere, Jesús ye kukwe hebreo yebiti Jesúa aune ye kite Ngöbö kä yekri arato.  Ye medenbätä, Jesús nieta ye abokän “Ni Dänkien Ngöbö ni dentari” gärätä. Niara kä ye dre gärä nämene ye ererebätä “nitre israelita [...] nianinte obeja kwrerekwrere” ye niarakwe dimikani ja töi kwite kukwe käme nuain nämene kwetre yebätä ne kwe Jehová niaratre kadre ngäbiti (Mat. 10:6; 15:24; Luc. 19:10). Niara tö namani nitre diaintari ye käkwe töi mikani kä jutobiti kukwe driere Gobran Ngöbökwe yebätä. Marcos ni kukwe Bibliabätä tikaka tä mike gare: “Jesu nikani Galilea, namani kukwe kuin Ngöbökwe niere krörö: Ti rabadre gare kä nebtä köböi kitani Ngöbökwe abko nüra amne Ngöbö kitera gobrane nibti. Kukwe kämekäme kita temen munkwe, bti kukwe kuin Ngöbökwe nebti tödeka munkwe” (Mar. 1:14, 15). Jesús ñaka kä jürä ngwani jabätä kukwe metre niekäre nitre Judea ji ngwanka käne yei, nitre ye kukwe niebare siba ne kwe Jesús murie ketadre kribätä (Mar. 11:17, 18; 15:1-15).

3. ¿Jesús murie ketani ye käi nikani köbömä ta angwane dre namani bare?

³ Akwa, Jesús murie ketani tare krubäte ye bitikäre kukwe ñan tuabare namani bare. Niara murie ketani tare krubäte ye käi nikani köbömä ta angwane Jehovakwe ganinkröta, akwa ñaka ni kä nebätä erere, ñakare aune ni üaire abokän ñaka krüte erere (1 Ped. 3:18). Däkien Jesús nükaninta nire, ye bämikakäre ja mikani tuare kwe ietre ni kä nebätä erere. Niara ganinkröta ye köböi arabe te ja mikani tuare kwe nitre ja tötikaka ben jene jene ie bärike jire (Mat. 28:8-10; Luc. 24:13-16, 30-36; Juan 20:11-18).

4. a) ¿Jesús ganinkröta ye köböi arabe te gätä meden jie ngwani kwe? b) ¿Sribi meden biani kwe nuaindre nitre ja tötikaka ben yei?

⁴ Nitre apóstol aune nitre mada nämene ja ükaninkrö yekänti Jesukwe ja mikani tuare bärikekäre. Köbö ütiäte ye näire niarakwe nitre ja tötikaka ye tötikani Bibliabätä. “Kukwe nämene tikani täräbätä, ye mikani törö [kwe] ietre, abokän kwe rükadre gare kwin ietre.” Ye köböire nükani gare nitre yei, niara ye murie ketai nitre rüere yekwe aune gaikröta ye nämenena tikani Bibliabätä. Köbö te niara ganinkröta ye arabe näire mikani gare nitre yei sribi kri nämene niaratre ye kisete. Niebare kwe ietre: “Diridre nitre ie, abokän kwe nitrekwe ja töi kwitadre gäre, angwane ngite diandre ta [...] nitrebiti. Ne kädriedre Jerusalén, [...] juta jökrä te kwäräkwärä”. Aune niebare kwe arato: “Mun abrä testikokä jondron nebätä” (Luc. 24:44-48, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

5, 6. a) ¿Ñobätä Jesukwe niebare “mun rabai [testikore] ti kädriekä”? b) ¿Kukwe meden abokän nitre ja tötikaka Jesube rabadre mike gare?

⁵ Jesús ja mikani tuare mrä, ye bitikäre köbö nikani 40 ta angwane, kukwe niebare kwe ye nämene dre mike gare ye nükani gare kwin nitre apóstol yei: “Mun rabai [testikore] ti kädriekä jutate Jerusalén, kä Judea ngöi, kä Samaria, arato kä ngöi tibien kwäräkwärä” (Hech. [Sribebare] 1:8, NGT). Ñobätä Jesukwe niebare “mun rabai [testikore] ti kädriekä”, aune ñaka Jehová kädriekä? Niarakwe kukwe ye erere niedre, akwa nämene blite nitre Israel yebe, niaratre ye abokän nämenena testiko Jehovakwe.

⁶ Kä yete ja känenkäre nitre ja tötikaka ben rabadre mike gare nitre madai, Jesús ye köböire Jehová nämene nitre kä nebätä mike kwäre. Nitre mikai kwäre ye rabai bäri ütiäte nitre Israel mikani kwäre nitre Egipto aune nitre Babilonia kisete ye kräke. Jesukristo murie ketani aune ganinkröta ye köböire nitre kä nebätä mikai kwäre ngite aune gata yebätä. Pentecostés kä 33 yete, nitre ja tötikaka Jesube nämene dianinkä ye namani blite “jondron kri Ngöbökwebätä” aune niaratre kukwe driebare ye nitre kwati käkwe kani ngäbiti. Jesús namanina Rün kise ruinkri kä kwinbiti ye ngwane kukwe ne tuani nemen bare kwe; nitre kwati namani ja töi kwite kukwe käme nuain nämene kwetre yebätä aune niara ye köböire Jehovakwe nitre kä tibienbätä mikai kwäre yei nitre ye namani tö ngwen. Aune niara kä nämene dre mike gare  ye mika namani bäri ütiäte ye tuani kwe arato (Hech. [Sribebare] 2:5, 11, 37-41, NGT).

7. ¿Kukwe namani bare Pentecostés kä 33 yete ye käkwe dre mikani gare?

⁷ Kukwe namani bare Pentecostés kä 33 ye käkwe mikani gare Jesús ja nire biani nitre mikakäre kwäre ngite yebätä ye Jehovakwe kani ngäbiti (Heb. 9:11, 12, 24). Jesukwe niebare “ñan ni mda mdakwe sribidre tikrä, abkokäre ti jatani, akwa ti jatani sribikäre ni mda mda kräke amne ti jatani ja mike müre ketadre ni kwati kökatarikäre Ngöbökrä” (Mat. 20:28). Nitre Judea käkwe ja töi kwitani kukwe käme nuain nämene kwetre yebätä, ye ñan aibe kwe kukwe kwin rabai Jesús ja nire biani ni kökatarikäre ye köböire, ñakare aune nitre “kwati” kwe kukwe kwin rabai arato. Ñobätä ñan aune Ngöbö tö “ni jökrä diaintari[bätä]” aune Jesús ja nire biani ye köböire “ngite [...] nibtä” ye diandrekä (1 Tim. 2:4-6; Juan 1:29).

8. a) ¿Dre käkwe nitre ja tötikaka Jesube kena ye dimikani blite niara yebätä? b) ¿Nitre ja tötikaka Jesube ye kukwe driebare nemen medente?

⁸ ¿Nitre ja tötikaka Jesube kena ye käkwe ñaka kä jürä ngwani jabätä blitakäre käre niara yebätä? Jän, niaratre ye nuainbare, akwa ñan ja die jeñebiti: üai deme Jehovakwe käkwe niaratre töi mikani aune dimikani ñaka kä jürä ngwen jabätä kukwe ye mikakäre gare (ñäkädre Hechos 5:30-32 yebätä). Pentecostés kä 33, ye bitikäre kä nikani 27 ta angwane mikani gare “kukwe kuin era metre” ye driebarera nitre Judea aune nitre ñaka Judea yei “kä jökräbti temen” (Col. 1:5, 23).

9. Jesukwe kukwe mikani gare ye erere, ¿dre namani bare konkrekasion kristiano kena yebätä?

⁹ Akwa, konkrekasion kristiano kena ye ñaka kukwe blo nuainbare (Hech. 20:29, 30; 2 Ped. 2:2, 3; Jud. 3, 4). Jesukwe mikani gare käne ye erere, Satana “Diablu” ye nitre töi mikani kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere aune ye köböite nitre kristiano nämene kukwe mike täte ye jatadre nekä nememe “kä mrä” yete (Mat. 13:37-43). Ye bitikäre Jehovakwe Jesús mikai Reire nitre kä tibienbätä gobrainkäre. Kukwe ye namani bare octubre kä 1914 ye ngwane, kä yete ja känenkäre “kä mrä” jondron jökrä Satanakwe tä Kä tibienbätä gatekäre ye kömikani (2 Tim. 3:1).

10. a) ¿Kä meden näire kukwe ütiäte rabai bare niebare nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti yekwe? b) ¿Dre namani bare octubre kä 1914 yete, aune dre tä kukwe ye bämike?

¹⁰ Sö octubre kä 1914 rabai bäri ütiäte, ye  nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ni näire käkwe niebare känenkri. Daniel ni Ngöbö kukwei niekä niebare kri kri krubäte abokän netai aune “kä rikai kükü ta” angwane ririaita, kukwe yebätä niaratre ja tötikabare kä täinkäire (Dan. 4:16). Jesukwe kä ye arabe kädekani “nitre ñakare israelitare, kräke Ngöbökwe köbö kitani nuäi”. Niara rükaita aune “kukweta ükaninte [...] rabaira krüte” yebätä nämene angwane kukwe ye niebare kwe. Kristo rükaita ye “dre käkwe bämikai tuare” ye jatani tuin bäri metre kä 1914 yete ja känenkäre (Mat. 24:3, 7, 14; Luc. 21:24). Ye medenbätä, kä yete ja känenkäre Jesús mikani Reire gobrankäre nitre jökräbiti ye tä “jondron kri” kwin krubäte Ngöbökwe ye ngätäite.

11, 12. a) ¿Kä 1919 yete ja känenkäre Rei kädekani mrä ye jatani dre nuainne? b) ¿Kä 1935 yete dre namani gare metre? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

¹¹ Jesukristo mikani Reire Kä tibien gobrainkäre, ye medenbätä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye mikani kwäre jötrö ngwarbe kwe ‘Babilonia Kri’ kisete (Apoc. 18:2, 4). Rübare Kri Kena ye bitikäre, kä 1919 yete kukwe drie jatani bäri Ngöbökwe ni mikai kwäre aune kukwe kwin Gobran ükaninte yebätä. Kä ye näire nitre kristiano nämene dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye käkwe sribibare bäri, ye köböire nitre kwati krubäte käkwe kukwe metre kani ngäbiti aune dianinkä gobrankäre Kristobe kä kwinbiti.

¹² Kä 1935 yete namani gare metre Kristo namanina “obeja mda mda” ye ükökrö aune nitre ye nünanka juta jene jene te abokän nitre rabai “kwati” krubäte. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä nitre kwati mada mada ye jie ngwen, ye medenbätä Jesús ye erere niaratre ñaka kä jürä ngwen jabätä, aune Ngöbö bätä Kristo ye köböire ni rabai kwäre ye niaratre tä mike gare metre. Niaratre ñaka nainte kukwe driekäre aune tätre tödeke jankunu Kristo ni kökanintari yei, ye köböire rabaite nire “ja tare nika[di] kri” ye näire, ye abokän kukwe ütiäte krubäte rabai kwetre aune kä ye ngwane kä gobrainta Satanakwe ye gaite (Juan 10:16; Apoc. 7:9, 10, 14).

13. a) ¿Ni testiko Jehovakwe ye medenbätä ni töita kwatibe dre nuainbätä? b) ¿Ni raba dre nuainne kukwe ye nuainkäre?

¹³ Jehovakwe “jondron kri” kwin krubäte nuainbare aune nuaindi kwe ja känenkäre ye abokän nita tuin ja okwä jeñebiti ye ni rabadre mike ütiäte jankunu jai. Erametre, ye ñaka nuäre nuaindre käre. Kä ruäre känti nitre ñan tö kukwe drieta ye kain ngäbiti aune tätre nemen nitre kukwe driekä kötaire aune mantre jetebe tätre kukwe ye erere nuainne, akwa kä yekänti ja mräkätre kwati tä kukwe driere aune nitre ye ruäre nuainta tare rüekwe. Apóstol Pablo aune nitre kukwe driekä ben kukwe nuainbare ye erere ni raba nuainne arato. Niarakwe niebare: “Ngöbökwe nun die mikaba [ñaka kä jürä ngwen jabätä] ja kukwei kuin kädriere munbe” (1 Tes. 2:2).  Nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Nikwe ja töi mikadre kwatibe kukwe driere käre nememe kä gobrainta Satanakwe gaite ye ngwane (Is. 6:11). Kukwe ye ñan raba nemen bare ja di jeñebiti nie, ye medenbätä Jehovakwe “di kri bä nuäre [kwe]” ye biandre nie sribikäre ye nikwe ribedre ie nitre kristiano kena ye erere (ñäkädre 2 Corintios 4:1, 7 yebätä; Luc. 11:13).

14, 15. a) ¿Nitre siklo kena ye töi nämene ño nitre kristiano kräke? b) ¿Apóstol Pedro dre niebare nitre kristiano dimikakäre? c) ¿Ni testiko Jehovakwe yebätä ni rüe rakadrekä angwane ja rabadre ruin ño nie?

¹⁴ Kä nengwane nitre kwati tä ja bien kristiano aune tätre Ngöbö mike täte nieta kwetre, akwa “tätre kukwe nuene kämekäme. Yebtä abko, Ngöbö gare ñakare ietre bä mikata kwetre jabtä, ñobtä ñan angwane jändrän jökrä käita neme käme btätre. Niaratre dokwä ribi ribi amne, tä Ngöbö mike täte ñakare amne, jändrän kuin nuendre abko erere neme bare ñakare ietre” (Tito 1:16). Ni rabadre ngwen törö jai siklo kena yete nitre jökrä bäsi brukwä nämene nitre kristiano metre kräke. Ye medenbätä, apóstol Pedro kukwe ne niebare dimikakäre: “Munta tödeke Kristobti, ye dokwäre ni mdakwe ñäkä taretare munye angwane, munkwe kä ngwian nuäre jabtä, ñobtä ñan angwane Ngöbö Üai [...] tä nüne munbtä” (1 Ped. 4:14).

¹⁵ ¿Kukwe niebare Ngöbö die köböire ne raba ni testiko Jehovakwe dimike? Jän, ñobätä ñan aune ni abokän testiko Jesukwe; nita gobran kwe ye mike gare. Nita Jehová kä ngwen jabätä ye dokwäre nitre tä ja mike ni rüere ye abokän ja erebe nita ja tare nike “Kristo [...] dokwäre” yebe. Nitre ja mikaka niara rüere yei niebare kwe: “Ti abko jatani ti Rün käbti, niara kukwei niere metre munye angwane, mun ñan tö ti kain ngäbti” (Juan 5:43). Aisete, nane nitre ñaka kadre ngäbiti kwin ye ngwane ja rabadre ruin kwin nie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ye tä mike gare Ngöböta ni kain ngäbiti aune niara üai ye “tä nüne” nibätä.

16, 17. a) ¿Dre dre tä nemen bare kä keta kabre känti? b) ¿Nikwe kukwe meden nuaindre jankunu?

¹⁶ Akwa, ni rabadre ngwen törö jai kä keta kabre känti nitre kwati ükakröta. Kä ruäre känti kukwe driebarera krubäte, akwa nitre tö kukwe kwin drieta nikwe kukwe nuai ye täbe kwen jankunu nie. Nitre mada tö kukwe mikai gare jai ye bengwairebe ni rikadreta tuinbiti, raba nemen bare angwane ja tötikadre ben Bibliabätä dimikakäre ja denkä mento Jehová kräke aune ja ngökö ñöte. Nikwe nuaindi ye erere angwane, ja rabai ruin nie Sarie nünanka Sudáfrica ye erere, niara yebiti kä niena 60 kukwe driebätä. Niara tä niere: “Jesús ja nire biani ni ütiäre köböire tita ja mäke kwin Jehová Gobranka Kri ben yebätä tita debe bien, aune tita niara kä ütiäte mike gare ye käita juto tibätä”. Niara aune muko kwe Martinus käkwe monsotre nimä jeñe kwe aune nitre mada kwati dimikanina Jehová mike täte. Sarie tä niere arato: “Sribi mada ñaka raba kä mike juto ye erere nibätä, Jehová tä üai deme kwe yebiti ni jökrä dimike ne kwe nikwe kukwe kwin ni mikakäre kwäre ye driedre jankunu”.

¹⁷ Nikwe ja ngökabarera ñöte o nita ja di ngwen nuainkäre, akwa nita siba konkrekasion nitre testiko Jehovakwe kä jökräbiti tibien yete ye abokän kukwe ütiäte tä nikwe aune kukwe mada keta kabrebätä ni raba debe bien. Ye medenbätä, nikwe kukwe driedre jankunu aune ja di ngwandre kä mikatekäre kä käme Satanakwe yebätä. Nikwe ye erere nuaindi angwane, nikwe ni Rün kä kwinbiti ye mikai ütiäte aune ni täi jankunu niara kä ye ngwen jabätä.