Ni “buk[ata] kätä nüke [...] näre te”, ¿ye mätä kain ngäbiti?
NITA nüne bäri kukwe tare ngätäite kä nengwane (2 Tim. 3:1-5). Nita Jehová tarere aune kukwe ükaninte kwe ye ni tö mikai täte, akwa ñaka tä nemen nuäre nuaindre köbö kwatire kwatire. Kukwe ye rabai bare ye Jesukwe mikani gare känenkri, akwa käbämikani kwe nitre nänkä ben yei niarakwe dimikai ne kwe kä ngwandre nüke kwetre jai nükebe mrä (Mat. 24:3, 13; 28:20). Ye medenbätä, ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä ye kädekani kwe ne kwe rabadre ni “buk[e] kätä nüke ye näre te” (Mat. 24:45, 46, TNM).
Kä 1919 yete ni klabore ie tö ngwan raba ye kädekani aune ye ngwane ja känenkäre “nitre gwi” kwati krubäte blite kukwe jene jenebiti tä ja kete juta ükaninte Ngöbökwe yebe yei mrö ja üaire bianta (Mat. 24:14; Apoc. 22:17). Erametre, tärä aune täräkwata ñaka tä sribebare jökrä kukwe jene jene yebiti. Ne madakäre, täräkwata aune video mikata jw.org yete ye ni jökrä ñan raba mike ñärärä, ñobätä ñan aune nitre ruäre kwe Internet ñaka tärä. ¿Kukwe ye tä mike gare nitre tä mrö ja üaire ribere jai rabakäre dite kukwe üairebiti ye tä niken niaratre bäre? Kukwe ye mikakäre nüke gare kwin jai, ani blite kukwe ketabokä ngwantarita nebätä.
1 ¿Drebiti metrere Jehovata mrö ja üaire bien nie?
Satana Jesús nuaninte ne kwe jä kwitadre kwe ban erere ye ngwane Jesukwe niebare ie: “Ñan mrö aibebti ni rabadre nüne, akwa kukwe kwatirekwatire niebare Ngöbökwe, yebti ni rabadre nüne” (Mat. 4:3, 4). ¿Jehovata kukwe niere ye medente raba kwen? Raba kwen nie Biblia yebätä (2 Ped. 1:20, 21). Ye tä mike gare nie, mrö ja üaire ye sribeta metrere ni kräke Biblia yebiti (2 Tim. 3:16, 17).
Juta ükaninte Jehovakwe ye köböire ni raba ñäke Biblia Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras yebätä, Biblia ye kwitanina jökrä o ruäre kwita jämi jökrä kukwe 120 biti bäri, aune kä kwatire kwatire yete sribeta bäri kukwe mada madabiti. Ne madakäre, Biblia mada mada ye sribebarera millón kwati krubäte kukwe keta kabrebiti. Kukwe ye tä nemen bare, ñobätä ñan aune Jehová töita kore, “niara tö ni jökrä diaintari amne, kukwe era metre [...] rabadre gare ni jökräye” (1 Tim. 2:3, 4). “Jändrän jökrä dätebare Ngöbökwe, ye abko ñan raba ja rükente jire chi Ngöbö okwä bäre mento Ngöbö ngäniene”, ye medenbätä ni raba tö ngwen metre “nire nire ie gare tä kukwe ja üaire ribere jai” ye kräke Jehovakwe kukwe nuaindi nitre ye mikakäre nökrö ja kokwäre aune tätre mrö ja üaire ribere jai ye biandi kwe ietre (Heb. 4:13; Mat. 5:3, 6, TNM; Juan 6:44; 10:14).
2 ¿Tärä aune täräkwata sribeta ye köböire mrö tä nemen ño debe näre nikwe?
Tödeka nikwe ye ni tö tuai nemen dite angwane ñaka ñäkädre jerekäbe Bibliabätä. Biblia tä kukwe niere ye rükadre gare kwin nie aune nikwe nuaindre ye ütiäte krubäte (Sant. 1:22-25). Ni ütiäte kri käi Etiopía nünanbare siklo kena, ie kukwe ye nükani gare. Niara nämene ñäke Kukwe Ngöbökwe yebätä angwane Felipe ni Ngöbö kukwei driekä ngwanintari ie: “¿Tärä btä mata ñäke, ye tä nüke gare mae ya?”. Ni Etiopía ye niebare ie: “¿Kukwe ne dirikä ñakare tie, se rükadre gare ño tie?” (Hech. 8:26-31). Felipe niara dimikani Kukwe Ngöbökwe ye mike nüke gare kwin jai, aune ye käkwe ni ye töi mikani ja ngökö ñöte (Hech. 8:32-38). Ye erere tä nemen bare nibätä. Tärä aune täräkwata sribeta ye tä ni dimike kukwe metre Bibliabätä ye mike nüke gare jai. Kukwe ye tä mate ni brukwäte aune ye tä ni töi mike kukwe nüke gare nie ye erere mike täte (Col. 1:9, 10).
Nitre Jehová mikaka täte ie mrö aune tomana bianta krubäte kukwe ja üairebiti tärä aune täräkwata sribeta yebiti (Is. 65:13). Ñodre, täräkwata Ni Mikaka Mokre ye sribeta kukwe 210 jene jenebiti bäri, täräkwata ye tä kukwe niebare Bibliabätä ye mike gare metre aune kukwe ja üaire ñaka nuäre rükakäre gare ye tä ni dimike mike nüke gare jai aune ni mike nüne kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ererebätä. Aune täräkwata ¡Despertad!, sribeta kukwe 100 jene jenebiti, yete blitata jondron sribebare Ngöbökwe yebätä aune Biblia tä mäträre nibätä mikadre ño täte ye tä mike gare nie (Prov. 3:21-23; Rom. 1:20). Ni klabore ie tö ngwan raba ye tä tärä aune täräkwata keta kabre abokän tä blite Bibliabätä ye sribere kukwe 680 jene jenebiti. ¿Mätä kä denkä jai köbö kwatire kwatire ñäkäkäre Bibliabätä? Täräkwata Ni Mikaka Mokre bätä ¡Despertad!, aune tärä mada mrä mrä sribeta mä kukweibiti, ¿yebätä mätä ñäke?
Tärä aune täräkwata ye ñan aibe tä nikwe. Juta ükaninte Jehovakwe ye tä kukwe Bibliabätä ye denkä kädriekäre gätä kia aune gätä krikri yete. Kukwe kädrieta gätäte, kukwe bämikata tuare, blitata nitre ruäre ben, ¿ye tä mate kwin mäbätä? ¡Jehová tä mrö ja üaire bien krubäte nie! (Is. 25:6.)
3 Tärä aune täräkwata sribeta ye ñaka kwitata jökrä mä kukweibiti angwane ye tä mike gare, ¿mätä mrö täi nike kukwe ja üairebiti?
¡Ñakare! Ni rabadre ngwen törö jai nitre Jehová mikaka täte ruäre kwe mrö ja üaire tärä krubäte aune ruäre kwe mrö ja üaire ñaka krubäte. Ñodre, ni raba töbike nitre apóstol yebätä. Niaratre yei kukwe mikani gare bäri nitre mada ja tötikaka Jesube siklo kena yete ye kräke (Mar. 4:10; 9:35-37). Akwa, ye ñan aibätä nitre mada ja tötikaka Jesube ye mrö nikabare kukwe ja üairebiti: kukwe meden ribe nämene kwetre jai ye erere biani ietre (Efes. 4:20-24; 1 Ped. 1:8).
Arato nikwe ngwandre törö jai Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane dre dre nuainbare kwe aune ja ngwani ño kwe ye ñan tä mikani jökrä tärä ketabokä tä blite niarabätä yebätä. Apóstol Juan niebare: “Jesu nämane sribire kä nebtä angwane, sribi kri namani bare kabre mda ie, aisete kukwe ye tikadre jökrä ja täritäri täräbtä angwane, tärä ye käi rabadre ñakare kä nebtä, raba ruen tie” (Juan 21:25). Nitre ja tötikaka Jesube siklo kena yei kukwe namani gare bäri niara yebätä ni ngwä, akwa ye ñan tä mike gare kukwe ñaka gare nie niarabätä: Jehovakwe kukwe mikani gare kwin nie Jesús yebätä ne kwe nikwe nändre jiebti (1 Ped. 2:21).
Nitre apóstol käkwe tärä juani konkrekasionte yebätä ni raba töbike arato. Tärä keteiti Pablokwe tikani abokän ñaka tä mikani Bibliabätä (Col. 4:16). ¿Yebätä ni raba niere mrö ja üaire ñaka bianta täte nie? Ñakare. Nita mrö ja üaire ribere nuäi jai ne kwe ni tädre dite ye gare kwin Jehovai aune ye ererebätä tä bien nie (Mat. 6:8).
Nita dre ribere jai ne kwe ni tädre dite ye gare kwin Jehovai aune ye ererebätä tä bien nie
Ni näire, ja mräkätre ruäre kwe mrö tärä krubäte kukwe ja üairebiti ja mräkätre mada ngwä. ¿Tärä sribeta braibe mä kukweibiti? Ye erere ngwane, mäkwe ñan töbika; Jehová tä mä ngübare arato. Tära sribeta mä kukweibiti yebätä mäkwe ja tötika, aune gätä nuainta mä kukweibiti yekänti mäkwe ja ükakrö. Jehovakwe mä dimikai ne kwe mä tädre dite kukwe ja üairebiti yei mäkwe tö ngwan metre (Sal. 1:2; Heb. 10:24, 25).
4 Internet ñaka mäkwe ñäkäkäre tärä mikata jw.org yekänti angwane, ¿mä di riakä kukwe ja üairebiti?
Internet käi nikwe yekänti täräkwata aune tärä mada mada mikata ja tötikakäre Bibliabätä yebätä ñäkä raba. Nitre gure, monsotre, aune nitre rüne abokän kwe monsotre kia tärä ye kräke kukwe mikata gare yete, aune ye kwin krubäte ja tötikakäre nitre ja mräkäre ie. Ne madakäre, kukwe mada ütiäte nuainta, ñodre ja mräkätre tä graduare kwela Galaad yete o gätä nuainta kä kwatire kwatire ye mikata yete arato. Kukwe tare tä nemen bare aune kukwe ükateta ja mräkätre kä jökräbiti tibien kräke gobranbe yebätä kukwe mikata gare ye mikata yete arato (1 Ped. 5:8, 9). Internet käi nikwe yebiti kukwe drieta krubäte arato, ñobätä ñan aune kä känti gobrantre tä kukwe drie ñäkäire yekänti kukwe drie rababiti.
Internet tärä mäkwe o ñakare, akwa mä raba nemen dite kukwe ja üairebiti. Ni klabore käkwe sribibarera krubäte tärä biankäre nitre gwi itire itire ie ne kwe tädre dite kukwe ja üairebiti. Ye medenbätä, mä ñaka rabadre nütüre mä rabadre Internet mike ja gwirete o celular mada kökö jai ñäkäkäre täräbätä jw.org yekänti. Täräkwata tä mikani jw.org yete, ye ja mräkätre ruäre tätre imprimire ja mräkätre abokän kwe Internet ñaka tärä ye kräke, akwa ñaka tä mike gare konkrekasion jökrä rabadre kukwe ye erere nuainne.
Jesukwe käbämikani ye erere tä mrö ja üaire bien jankunu nie. ¡Yebätä nita debe bien krubäte! Köbö kä käme ne gatekäre ye tä nökrö bäri ja ken aune ni raba tö ngwen metre Jehovakwe mrö biain jankunu nie “kätä nüke ye näre te”.