“¡EUREKA!” Kukwe ye abokän “¡Kunina tie!” gärätä. Nitre kwati namani oro känene California siklo XIX ye ngwane nitre yei oro namani kwen angwane namanintre kukwe ye niere. Akwa, Charles Taze Russell aune Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä yei kukwe bäri ütiäte kwani: kukwe metre Bibliabätä kwani ietre. Niaratre tö nämä kukwe ye mikai gare nitre madai.

Kä 1914 kä moren ye käi näire nitre millón kwati juta kri kri te käkwe “Foto-Drama de la Creación” ye tuabarera, “Foto-Drama de la Creación” ye Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä nämene Juta Jene Jene te käkwe sribebare (inglere tika nämene tärä okwä nebiti IBSA) aune mika nämene tuare angwane nämene nuin 8 ora. Jondron bämika nämene tuare ye nämene nemen tuin jondron nire ye kwrere, foto ye bä nämene jene jene, kukwe mika nämene kukwe nuare nuäre aune musika ngö nuäre mika nämene kä ye näire, ye nämene nitre töi mike jondron sribebare ño kena, aune Jesukristo Gobrandi Kä Mil Krati mrä ye bämike ja töite (Apoc. 20:4). *

Akwa, ¿nitre ñaka nünanka juta krikri te o nitre nünanka mente ye käkwe tuani? Nitre tö nämene kukwe metre mikai gare jai ye käkwe “Foto-Drama” ye tuadre yekäre, nitre IBSA käkwe “Drama Eureka” sribebare abokän mikani tuare agosto kä 1914 yete, “Drama Eureka” ye bäsi “Foto-Drama” ye erere, akwa película ñaka nämene mikani yete, yebätä nämene nemen bäri nuäre ngwankäre. “Drama Eureka” ye nämene ükaninte ketamä, aune sribebare kukwe jene jenebiti. Kena, “Drama Eureka X” yete kukwe grababare aune musika mika nämene kukwe nuara. Ketebu, “Eureka Y”, yete kukwe grababare nämene mikani aune diapositivas bä nuäre jene jene nämene mikani siba. “Eureka Familiar”, ye sribebare nitre ja mräkäre kräke aune kukwe grababare aune kansion kanta nämene ye mika nämene kukwe nuare. Gramófono aune jondron mada abokänbiti kukwe mika nämene tuare ye ütiä bian nämene ñaka krubäte.

Kukwe mikakäre gare Gobran Ngöbökwe yebätä nitre nünanka mente yei Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä ñaka nämene jondron película mikara tuare aune pantalla kri ribere jai. “Eureka X”, yete kukwe grababare aibe nämene mikani ngö nuara, yebätä mika nämene kukwe nuare rare aune dibire. Diapositiva abokänbiti “Eureka Y”, mika nämene tuare ye ngwane ñotra köi ribe nämene ñaka, ñakare aune nuain nämene ñotra te carburo keka nämene yebiti. Täräkwata, Watch Tower sribebare kukwe finlandés yebiti käkwe niebare: “Jondron üai bämikata ne ni raba mike tuare bäsi kä jökrä känti”. ¡Kukwe metre niebare!

Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä rabadre kä película tuakäre ye kärere aune ütiä bien drama ye mikakäre tuare, akwa niaratre ja di ngwani krubäte kä känänkäre ne kwe ñaka ütiä biandre kwetre, ñodre nämene nuainne kwelate, ju kukwe ükatekäre gobrantre ie yekänti, tren nämene nüke nünenkä o ju mada mada krikri yekänti. Kukwe bämika  nämene tuare ye ruäre nuain nämene ju bare aune dänkwä kri ngwen mäkä nämene nura ngwä üka nämene yekänti ne kwe rabadre pantalla erere. Anthony Hambuch käkwe tikabare: “Nitre nura nökaka ye nämene kri oto mike kä nura nökara ietre yekänti aune nitre jökrä nämene nemen täkäni kri oto yebiti kukwe bämika nämene ye tuakäre”. Nitre “Eureka” mikaka tuare ye nämene kareta mäkäni mädäbätä yete jondron kukwe bämikakäre aune jondron meden niaratre nämene ribere jai nünantubukäre bätä ja gota riakäre ye jökrä ngwen.

Nitre nämene ja ükökrö braibe o kwati krubäte. Estados Unidos kä keteite känti nitre 150 nämene nüne, akwa kukwe bämikani tuare kwelate angwane nitre 400 ja ükaninkrö kukwe ye mrusaikäre. Kä madakänti nitre ruäre nänbare 8 kilómetro (5 milla) nekwäre sekwäre “Drama Eureka” ye tuakäre. Kä Suecia yekänti nitre nünanka Charlotte Ahlberg bäre käkwe ja ükaninkrö ju chi kwe yete, kukwe grababare ye kukwe nuakäre ye ngwane “niaratre töi ñan namani krütare”. Juta keteiti känti sribita krubäte mina yebätä kä Australia yekänti, yete kukwe ye mikani tuare aune nitre 1,500 nükani. Täräkwata Watch Tower mikani gare kwela keta kabre te aune kwela krikri te “nitre profesor aune nitre ja tötikaka ye käkwe jondron üai bämikani aune kukwe grababare ye tuabare angwane namani tuin kwin ietre”. “Drama Eureka” ye nitre jökrä tö nämene tuai kä película mikakäre tuare yekänti.

“Drama Eureka” ye namani kwin krubäte “nitre nämene ja ükökrö braibe ye mikakäre nirien bäri”. Kädeka nämene kore, ñobätä ñan aune nitre nämene ja ükökrö braibe o (konkrekasion) Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä nämene ni juen iti kukwe kädriere nitre braibe ükatekäre jankunu. Nitre nibe käkwe kukwe ye tuani ye ñaka gare täte nie. Jondron jene jenebiti kukwe ye bämika nämene käre. Kä 1915 ye ngwane nitre braibe nämene ja ükökrö 86 jene jene nämene kukwe ye bämike, akwa nitre braibe 14 ja ükaninkrö jene jene ye aibe käkwe sribi nuain nämene kwetre ye mikani gare jankunu. Sribi nuain nämene ye ñaka mikani gare täte, akwa nitre 1 millón biti bäri käkwe “Drama” ye tuani aune nitre 30,000 käkwe tärä aune täräkwata tä blite Bibliabätä ye käräbare ja kräke yebrä mikani gare.

“Drama Eureka” ye ni jökrä käkwe ñan tuani raba ruin nie, akwa kä Australia nemen Argentina, aune Sudáfrica nemen India, Caribe o islas británica yekänti nitre millón kwati käkwe “Drama” ye tuani. Niaratre kwati ie kukwe metre Bibliabätä ye kwani, aune kukwe ye namani bäri ütiäte oro yebiti ta aune nitre ye käkwe kukwe ne niebare: “¡Eureka!”.