1, 2. a) ¿Jehovakwe dre dre ütiäte biani Adán ie? b) ¿Ñobätä Jehovakwe Adán muko sribebare? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

JEHOVAKWE ñaka Kä tibien sribebare ngwarbekäre, ñakare aune “sribebare kwe nünankäre” (Is. 45:18). Adán ni brare kena ye Ngöbökwe sribebare töi metre aune mikani nüne kä bä nuäre Edén yete. Adán nämene kri krikri mrusaire, ñö ngö nuin aune jondron nire nämene ja denkä ye niara nämene tuin ye nämene kä mike jutobätä ye ni raba bämike ja töite. Akwa, niara nämene dre mada ütiäte ribere jai, ye nämene gare kwin Jehovai, yebätä niebare kwe: “Ni brare ne abko tä kaibe. Ye abko ñakare debe, aisete ti bike meri dätere niara kwrere niara die mikakäre”. Ye bitikäre, Adán mikani kübien nguseta kwe, aune “Adan krona dianinkä [...], ye dätebare ni merirere kwe”. ¡Adán nükani ngwäte angwane kä namani jutobätä! Yebätä niebare kwe: “Ni ne abra ti kroko btä ti ngätä tikwe ara nere, ñobtä ñan angwane Ngöbökwe ti kroko dätebare nere, aisete niara ti kwrere, aisete ti bike kä den meri” (Gén. 2:18-23, Jändrän Kena [JK]).

² Ngöbökwe kukwe ütiäte krubäte nuainbare Adán kräke, ñobätä ñan aune meri ye rabadi niara dimikaka kwin krubäte. Ne madakäre, monso rabai därere meri yekwe. Yebätä, “ni brare ye abko käkwe merire kwe kä diani Eba, ñobtä ñan angwane Eba abko rabadi ni jökrä nünanka kä nebtä meyere” (Gén. 3:20, JK). ¡Jehovakwe nitre kena ye sribebare kukwe ütiäte nuainkäre! Niaratre yekri nitre mada  mada töi metre däredre. Ye köböire, Kä tibien jökrä rabadre kwitani bä nuäre aune nitre töi metre rabadre nüne te aune rabadre jondron nire ye ngübare (Gén. 1:27, 28).

3. a) ¿Adán aune Eva käkwe dre nuaindre ne kwe Jehovakwe kukwe kwin nuaindre kräke akwa dre namani bare? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

³ Jehová tö namani kukwe kwin nuain Adán aune Eva kräke, kukwe ye rabadre kwetre yekäre niaratre rabadre niara kukwei mike täte aune mike ja gobraine (Gén. 2:15-17). Ye aibe köböire, Ngöbö töi ye rabadre bare niaratre kräke. Akwa, niaratre ñaka kukwe ye erere nuainbare, ñakare aune “tbi kira, arabe kädekata [...] Satana” kukwei mikani täte kwetre aune ja mikani ngite kwetre Ngöbö rüere (Apoc. 12:9; Gén. 3:1-6). ¿Kukwe nuainbare kwetre ye köböite dreta nemen bare meritrebätä? ¿Meritre ruäre kira nämene Ngöbö mike täte käkwe dre nuainbare? ¿Ñobätä meritre kristiana ni näire ye kädeka raba “nitre rükä kwati krubäte erere”? (Sal. 68:11.)

4. Nitre kena ja mikani ngite ye ngwane, ¿nire namani metrere ngite Jehová okwäkänti?

⁴ Ngöbökwe kukwe ngwantaribare Adán ie kukwe nuainbare kwe yebätä angwane, kukwe känänbare kwe kukwe mikakäre jabiti: “Makwe meri dätebare ja mukore tie, ye mden käkwe kri ngwäkä ñan kwetamna makwe abko bini kwetadre tie, abkokänti tikwe kwiti” (Gén. 3:12, JK). Ne madakäre, kukwe nuainbare kwe ye ñaka kani ngäbiti kwe, ñakare aune ngite kitani kwe muko kwe yebiti. Ngöbökwe ja töi mikani kwin kräke meri ye biankäre ie, Ngöbö yebiti metrere ngite kitani kwe arato. Niaratre nibu ja mikani ngite, akwa Jehová okwäkänti Adán ye metrere ja mikani ngite. Ye medenbätä, apóstol Pablo kukwe ne tikani: “Ni itibe kädian nämane Adán abko käkwe ja mikani ngite Ngöbö rüere angwane, kukwe käme Ngöbö rüere nükani kä nebtä amne kukwe käme köböite ni jökrä nikani krüte” (Rom. 5:12).

5. ¿Ngöbökwe ni kä nebätä tuanimetre ja gobraine akwle ye käkwe dre mikanina gare?

⁵ Satanakwe Adán aune Eva töi mikani ne kwe rabadre nütüre niaratre ñaka nämene Jehová ribere jai ja gobrainkäre. Kukwe nakaninkä yebätä kukwe ütiäte ne ngwantarita: ¿nire aibe raba ni gobraine? Kukwe ye mikakäre gare metre aune kärekäre, Ngöbökwe ni kä nebätä tuanimetre ja gobraine akwle, ye köböire rabadre gare gobrantre kä nebätä tä ja jie ngwen kaibe ye ñaka raba gobrane kwin. Siklo kwati krubäte nikanina ta yete gobrantre ye käkwe ni kä nebätä mikanina ja tare nike krubäte. Siklo nikanina ta yete nitre 100 millón brare, merire bätä monsotre kia ñaka ja mike ngite ye murie ketanina rü jene jene nuainbare yete. Aisete, namanina gare kwin metre “ni kä nebätä ie ja jie ngwandre ño ye ñaka gare jire” (Jer. 10:23). Ye medenbätä, nita Jehová kain ngäbiti ni gobranka ye erere (ñäkädre Proverbios 3:5, 6 yebätä). *

6. ¿Kä keta kabre känti meritre mikata tuin ño jai?

⁶ Nitre brare aune merire käkwe ja tare nikabarera krubäte kä gobrainta Satanakwe nete (Ecl. 8:9; 1 Juan 5:19). Akwa, metrere meritre mikata ja tare nike bäri krubäte. Ñodre, kä jökräbiti tibien meritre nimä ye ngätäite iti nuainta tare brare o muko kwe yekwe. Kä ruäre känti, monsotre brare ye mikata tuin bäri ütiäte jai, ne kwe apellido rünkwe ye tädre jankunu aune rabadre rün, meye, ruai bätä mölöi ngübare. Kä madakänti, nitre ñaka töta nemen monsotre merire tuai jakwe aune monsotre merire jämi därere ye murie ketata bäri monsotre brare yebiti ta.

7. ¿Jehovakwe dre kwin nuainbare ni brare aune merire kräke?

⁷ Meritre mikata ja tare nike ye tuin käme krubäte Ngöböi. Niara tä meritre kain ngäbiti ja erebe aune mike tuin ütiäte jai. Ye erere nuainbare ño kwe ye ani mike gare jai. Eva sribebare kwe ye ngwane sribebare kwe töi metre, aune töi keta kabre kwin biani kwe ie, ne kwe  rabadre Adán mukore aune ñaka sribebare kwe rabakäre klabore Adán ie. Ye medenbätä, köbö köbö ti gäre “Ngöbökwe jändrän jökrä dätebare ne mikaninta ñäräre kwe angwane, namani tuen bäri nuäre ie” (Gén. 1:31, JK). Erametre, Jehovakwe dre dre sribebare ye jökrä namani “bäri nuäre”. Ni brare aune merire ye kräke kukwe kwin nuainbare kena kwe.

8. a) ¿Nitre jökrä bäsi tätre ja ngwen ño? b) ¿Kä nikanina kwati ta yete Ngöbökwe nire nire dimikanina?

⁸ Ja mikani ngite Edén ye ngwane ja känenkäre nitre brare aune merire jatani ja ngwen käme, aune siklo nikani ta yete ja käne niaratre namani ja ngwen bäri käme. Biblia mikani gare “kä mrä” yete nitre ja ngwain kore, nitre kä nebätä tätre kukwe käme nuainne kä nengwane ye tä mike gare metre “kukwe rabadi nakenkä taretare krübäte” (2 Tim. 3:1-5). Akwa, nitre brare aune merire ruäre käkwe tö ngwanbarera Ngöböi, kukwei mikanina täte aune kani ngäbiti kwetre ja gobraine. Aune “Däkien Gobranka Kri Jehová” käkwe niaratre dimikanina (ñäkädre Salmo 71:5 yebätä). *

9. ¿Nitre nibe namaninte nire Ñü Kri ye bitikäre aune ñobätä?

⁹ Ñü kri yebiti Ngöbökwe nitre käme ganinte Noé näire ye ngwane, nitre braibe namaninte nire. Noé etebatre aune ngwaitre nämenena angwane niaratre ye murie nötaninkä ñöte arato (Gén. 5:30). ¿Nire nire namaninte nire? Nitre brare namaninte nire ye näre meritre namaninte nire: Noé, muko kwe, ngobo nimä aune niaratre muko ye namaninte nire. Ngöbökwe niaratre mikani kwäre, ñobätä ñan aune niaratre Ngöbö kukwei mikani täte aune töi ye mikani nemen bare kwetre. Nitre ni kwä namaninte nire Jehová köböire yekri nitre millón kwati tä nire kä nengwane (Gén. 7:7; 1 Ped. 3:20).

10. ¿Ñobätä nitre brare Ngöbö mikaka täte metre kirabe muko kwetre ye Ngöbökwe dimikani?

¹⁰ Kä nikani ta angwane nitre brare Ngöbö mikaka täte metre kirabe muko kwetre ye Ngöbökwe dimikani arato. Dre nuain nämene kwetre ye käi ñaka rabadre juto bätätre akräke kukwe kwin ñaka rabadre kwetre (Jud. 16). Sara nämene nüne kwin juta Ur yete, ye tuanimetre kwe aune nikani nüne mente muko kwe Abrahán yebe jondron nire kwata sribebare jure yete, ye ngwane niara nämene ngüdrärekä kukwe yebätä ye ni ñaka raba nütüre, ñakare aune “Sara abko käkwe brare kwe Abraham kukwei mikani täte käkwe “ti dänkien” niebare ie (1 Ped. 3:6). Ni raba Rebeca ngwen törö jai arato, Jehovakwe meri ye biani Isaac ie aune meri ye namani ja ngwen kwin krubäte Isaac ie. Aisete, kukwe nieta ne nemen metre ni kräke: “Isaa moto nämane ulire meye mrö jiebti, akwa Rebeka namani ben angwane, Rebeka namani moto ketebtä, aisete kä namaninta nuäre btä amne, Rebeka namani tare kri kwe” (Gén. 24:67, JK). Meritre Ngöbö mikaka täte metre Sara aune Rebeca kwrere tä ni ngätäite, ¡ye käita juto nibätä!

11. ¿Meritre nibu hebreore ñaka kä jürä ngwani jabätä ye bämikani ño kwetre?

¹¹ Nitre Israel nämene klabore Egipto ye ngwane niaratre namani kwati krubäte, yebätä faraón niebare monsotre hebreore brare däredre ye jökrä murie ketadre. Akwa, meritre nibu hebreore Sifrá aune Puá nämene meritre mada dimike ja ngübabätä ye käkwe ñaka kä jürä ngwani jabätä aune kukwe niebare ietre ye ñaka mikani täte kwetre. Jehová jürä ngwani metre kwetre jabätä, ñaka monsotre murie ketani kwetre aune Ngöbökwe kukwe kwin mikani nemen bare kräketre, niaratre monsoi namani arato (Éx. 1:15-21).

12. ¿Ni raba dre niere Débora aune Jael yebätä?

¹² Nitre Israel kukwe ükatekä ye näire, meri iti Ngöbö kukwei niekä Débora ye Ngöbökwe dimikani. Débora ye käkwe Barac ni kukwe ükatekä ye töi mikani rüre aune nitre Israel mada dimikani kwe nemen kwäre rüe kisete. Akwa, rüe ganaindi kwetre ye ngwane ñaka rabai bare Barac köböire niebare känenkri kwe. Ngöbökwe “meri iti” mikai Sísara nitre rükä Canaán jie ngwanka ye murie kete. Kukwe ye erere namani bare, meri iti ñaka Israel kädeka  nämene Jael käkwe ni ye murie ketani (Juec. 4:4-9, 17-22).

13. ¿Biblia tä dre sdriere nie Abigail yebätä?

¹³ Abigail meri mada ja ngwanka kwin käkwe nünanbare siklo keta kabre te Kristo känenkri. Niara nämene ja ngwen töbätä, akwa muko kwe Nabal abokän ni ngwarbe, nämene kukwe tare niere ni madai, nämene ñäke okwä kware ni madai (1 Sam. 25:2, 3, 25). David aune nitre nänkä ben käkwe jondron nire Nabalkwe kriemikani kä ruäre te, akwa nitre ye käkwe mrö käräbare Nabal ie ye ngwane “niarakwe ngra[tebare] tare bititre” aune ñaka jondron biani kwe ietre. David namani rubun krubäte aune ja töi mikani kwe Nabal aune nitre sribikä ben ye murie kete. Kukwe ye namani gare Abigail ie angwane, nikani mrö aune tomana ngwena David aune nitre nänkä ben kräke, aune ye köböire Nabal aune nitre sribikä ben ye ñaka murie ketani (1 Sam. 25:8-18). Kä nikani ta angwane David niebare ie: “¡Jehová Ngöbö nitre Israelkwe ye käikitadrekä, niara ye käkwe mä juni matare ti ngäbiti!” (1 Sam. 25:32). Nabal krütani ye bitikäre, David ja mäkäninte Abigail ben (1 Sam. 25:37-42).

14. a) ¿Salum ngängäntre käkwe sribi meden nuainbare siba? b) ¿Salum ngängäntre ye erere meritre kwati kristiana ni näire tätre dre nuainne?

¹⁴ Nitre Babilonia käkwe Jerusalén aune templo juani ngwarbe kä 607 kä 1 känenkri ye ngwane, nitre brare, merire aune monsotre kwati murie ketani. Ki juta yebiti ye ükaninteta kä 455 ye ngwane Nehemías sribi ye jie ngwani. Ki ye ükaninteta angwane Salum “nämene sribikäre gobrane juta Jerusalén yete”, niara bätä ngängäntre käkwe ki ye ükaninteta siba (Neh. 3:12). Meritre ye käkwe ja töi jeñebiti sribi ye nuainbare töi bobrebiti. Meritre kristiana kwati ni näire tätre kä jutobiti sribi keta kabre nuainne ju sribebätä juta Ngöbökwe yete, ¡ye ütiäte ni kräke!

15. ¿Sribi meden ütiäte Ngöbökwe mikani meri kädeka nämene María ye kisete?

¹⁵ Siklo kena yete, Jehovakwe meritre kräke kukwe keta kabre kwin mikani nemen bare. Ñodre, meri deme kädeka nämene María. Meri ye ja kukwei kitaninkä José ie, akwa niara namani murore üai deme ye köböire. ¿Ñobätä Ngöbökwe niara dianinkä ne kwe rabadre Jesús meyere? Ni raba niere niara ye töi nämene kwin monso Ngöbökwe töi metre ye ngübakäre. Ni bäri ütiäte käkwe nünanbare Kä tibienbätä ye meyere niara namani, ¡ye ütiäte krubäte! (Mat. 1:18-25.)

16. ¿Jesús nämene ja töi mike ño meritre kräke? Niedre keteiti.

¹⁶ Jesús nämene ja töi mike kwin meritre kräke. ¿Meri nämene därie nimiente kä kwä jätäbiti kubura ye niara mikani tuin ño jai ye törö mäi? Meri ye nikani jiebiti nitre kwati ngätäite ta aune kise mikani kwe dän Jesukwe yebätä, ye ngwane ¿dre nuainbare kwe? Jesús ñaka ñäkäbare tare ie, ñakare aune töi kwinbiti niebare kwe ie: “Ti ngängän, tödeka mäkwe ye käkwe mä mirita kwin. Näntä jäme, bätä mä rabata kwin bren käme yebätä” (Mar. 5:25-34, TNM).

17. ¿Pentecostés kä 33 yete kukwe meden ñan tuabare namani bare?

¹⁷ Nitre ja tötikaka Jesukwe ye ngätäite meritre ruäre nämene Jesús aune nitre apóstol kwe ye dimike (Luc. 8:1-3). Pentecostés kä 33 yete, nitre 120 brare aune merire yei Ngöbökwe ja üai deme biani (ñäkädre Hechos 2:1-4 yebätä). Kukwe rabai bare ye Jehovakwe mikani gare känenkri kukwe nebiti: “Ye bitikäre tikwe ja üai deme mikai nemen nitre jene jene kä tibienbätä yebätä, aune ngäbriänkätre käkwe kukwe rabai bare ye mikai gare. [...] Aune nitre brare aune merire sribikä yebiti tikwe ja üai mikai nemen köbö ye ngwane” (Joel 2:28, 29). Kukwe ñan tuabare nuainbare Jehovakwe yebiti mikani gare kwe, ñaka namanina juta Israel kain ngäbiti, ñobätä ñan aune niaratre ye kukwe metre tuanimetre aune ja mikani rüere kwetre. “Israel Ngöbökwe” känti nitre brare aune merire nämene ye niara namani kain ngäbiti mada (Gál. 3:28; 6:15, 16). Meritre kukwe kwin driebare siklo kena yete, ye ngätäite Felipe ni kukwe driekä ngängän nibokä nämene siba (Hech. 21:8, 9).

18, 19. a) ¿Ngöböta sribi meden ütiäte mike nuaindre nitre brare aune merire yei? b) ¿Meritre tä kukwe kwin driere yebätä ni salmo tikaka käkwe kukwe meden niebare?

¹⁸ Kä 1870 ye käi näire, nitre braibe brare aune merire käkwe bämikani niaratre tö namani Ngöbö mikai täte metre Ngöbö töi nämene ño ye ererebätä. Niaratre käkwe ji ükaninte kukwe niebare Jesukwe ne mikakäre täte: “Kukwe Ngöbö gobrainbätä, ne driedi kä ngöi jökrä ta, abokän kwe ni juta jökrä te ie rabadre gare gäre, ye ngwane kä ja ken rükai” (Mat. 24:14, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte).

¹⁹ Nitre braibe Ja Tötikaka Bibliabätä ye ririabarera aune ye köböire nitre ye niena 8,000,000 näre, kä nengwane nitre ye kädekata testiko Jehovakwe. Ne madakäre, nitre 11,000,000 biti bäri nükani Jesukristo ja nire biani Ngwanta Törö jai yebätä kä 2013 yete. Juta jökrä känti meritre nükani bäri gätä yebätä. Arato, kä jökräbiti tibien nitre Gobran Ngöbökwe kukwei driekä köbö täte ye niena millón bäri aune ye ngätäite meritre tä bäri kwati. Nibira gare nie erere, meritre ja mikaka täte metre ye Ngöböta tuenmetre blite niara yebätä, ye abokän sribi ütiäte nuainta kwetre. Erametre, ni salmo tikaka käkwe kukwe niebare ye erere nemen bare: “Jehová ara tä niere; meritre tä kukwe kwin mike gare ye abokän nitre rükä kwati krubäte erere” (Sal. 68:11).

20. ¿Kukwe meden ni raba ükete jai ja tötikakäre?

²⁰ Meritre kwati ja mikaka täte metre kädrieta Bibliabätä, ye jökräbätä blitakäre kä ñan raba nemente nie. Akwa, kukwe nuainbare kwetre ye ni raba känene Kukwe Ngöbökwe yebätä, aune täräkwata sribeta yebätä arato. Ñodre, ani töbike Rut yebätä. Niarakwe ja ngwani metre yebätä nikwe töbikaitari angwane, ¡kukwe kwin rabai nikwe! (Rut 1:16, 17.) ¿Aune ni raba dre niere reina Ester yebätä? Tärä kädekata niara kä yebiti aune täräkwata sribeta känti kukwe mikata gare niarabätä yebätä nikwe ñäkädre ye käkwe tödeka nikwe mikai dite. ¿Nita Ja Tötike Ni Mräkätrebe ye ngwane ni raba ja tötike kukwe ye ererebätä? Ni tä kaibe angwane ni raba ja tötike kukwe ye ererebätä nita ja tötike ye ngwane.

21. ¿Ja ngwaitre tä ja ngwen metre Jehovai ye tätre bämike ño kukwe tare ye näire?

²¹ Ja ngwaitre tä kukwe driere ye kräke Jehovata kukwe kwin mike nemen bare, aune tätre ja tuin kukwe tare ben ye ngwane niarata dimike. Ñodre, jondron nikwe o ngwian nikwe biandre yebätä gobrantre nämene kukwe ükete aune nitre nazi nämene gobrane ye ngwane Ngöbökwe ja ngwaitre ja mikaka täte metre ye dimikani ja tuin kukwe yebe. Meritre testiko Jehovakwe kwati ja tare nikabare aune ruäre murie ketani Ngöbö mikabätä täte (Hech. 5:29). Namani bare kirabe ye erere nitre kristiano jökrä brare aune merire kä nengwane käkwe Jehová mikanina ja gobraine. Nuainbare kwe nitre Israel kirabe kräke ye erere niarata nitre ye kain kisebiti aune tä niere ietre: “Mäkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä. Tikwe mä dimikai” (Is. 41:10-13).

22. ¿Nitre Jehová mikaka täte metre käkwe sribi meden ütiäte nuaindi?

²² Nitre brare aune merire ja mikaka täte metre ye köböra Kä tibien ükete bä nuäre aune Jehová tö dre nuain ye niaratre driedi nitre kwati gaikröta yei. Köbö ye ngübakäre nikwe “sribi[dre] gwairebe” jankunu Ngöbö kräke (Sof. 3:9).