1, 2. ¿Jehovakwe sribi meden mikani Moisés kisete aune dre käbämikani kwe ie?

MÄ RIKADRE ni gobranka bäri dite ngwärekri blitakäre juta Jehovakwe kräke angwane, ¿ja rabadre ruin ño mäi? Ja ñaka rabadre törö mäi. Mä rabadre grükekä, nikenkä aune dre niedre mäkwe ye ñan rabadre gare mäi. ¿Mäkwe ja ükadrete ño blitakäre ni ye erere ben? ¿Mäkwe dre nuaindre mikakäre gare ie mätä Ngöbö Bäri Dite Krubäte kukwei mike gare?

² Moisés ja tuani kukwe ye erere ben. Juta Ngöbökwe nämene klabore aune nitre Egipto nämene mike ja tare nike. Aisete, Moisés ni “töi [...] bäri jäme nitre jökrä yebiti ta” yei Jehovakwe niebare juain kwe Faraón känti nitre ye diantarikäre (Núm. 12:3). Faraón ye nämene bike kri aune nämene ñäke tare ni madai. Akwa, yebiti ta Jehová tö namani Moisés tuai kukwe niere ie, ne kwe rabadre nitre kwati nämene klabore ye tuenmetre nikenta mento (Éx. 5:1, 2). Ye medenbätä, Moisés ngwanintari Jehovai: “¿Ti ne ai rikadre Faraón känti aune tikwe nitre Israel monsoi ye diandrekä Egipto ribeta mäkwe tie ya?”. Ja ñaka namani törö ie sribi ye nuainkäre. Akwa, Ngöbökwe ñaka niara tuainmetre kaibe käbämikani kwe ie. Niebare kwe ie: “Ti täi mäbe” (Éx. 3:9-12).

3, 4. a) ¿Dre jürä namani Moisebätä? b) ¿Ja namani ruin ño Moisés ie abokän erere ja raba nemen ruin mäi?

³ ¿Dre jürä namani Moisebätä? Jehovakwe niara juani ye Faraón  ñaka kadre ngäbiti aune ñaka kukwei nuadre ye jürä namanibätä. Arato, niara mräkätre Israel ye rabadre nütüre Jehová ñan niara dianinkä niaratre diankakäre Egipto ye jürä namanibätä. Ye medenbätä, niebare kwe Jehovai: “Nane niaratre ñan ti kukwei mikadre era jai aune ñaka ti kukwe nuadre kwetre, ñobätä ñan aune niedre kwetre: ‘Jehová ñaka ja mikani tuare mäi’” (Éx. 3:15-18; 4:1).

⁴ Gobranka kri ye ngwärekri mä rikadre kukwe mike gare ye ñan ribedi jire mäi. Akwa, ¿blitadre ni madabe Ngöbö aune Gobran kwe yebätä ye ruäre ngwane ñan tä nemen nuäre nuaindre mä kräke? Jehovakwe kukwe niebare Moisés ie aune kukwe namani bare ja känenkäre ye tä kukwe ütiäte driere ja töi kräke ni jökrä ie.

5. a) ¿Jehovakwe dre biani Moisés ie kukwe nuainkäre? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) ¿Kukwe ye käkwe Moisés dimikani ño tö ngwen bäri?

⁵ Nitre ñaka tö ngwain Moisés ie ye jürä namanibätä niebare kwe angwane Ngöbökwe niara mikani juto ja tuakäre kukwe yebe. Tärä Éxodo tä niere: “Jehovakwe niebare ie mada: ‘¿Dreta mä kisete?’, niarakwe niebare: ‘Krimana tä ti kisete’. Bengwairebe niebare kwe ie: ‘Kite tibien’. Niarakwe krimana kitani tibien aune ye nikwitani kulebrare; aune Moisés namani ngitie ngänikaire. Jehovakwe niebare Moisés ie: ‘Kise ngököte aune kain kübara yebiti’. Niarakwe kise ngökaninte aune kani kwe, aune kulebra ye nikwitaninta krimana erere. Ngöbökwe niebare: ‘Ne kwe rabadre gare metre ietre, Jehová [...] ja miri tuare mäi’” (Éx. 4:2-5). ¡Ngöbö die ye köböire krimana ngwarbe namani nire! Kukwe ñan tuabare ye Moisekwe nuaindre ye käkwe bämikadre Jehová niara juani aune nämene dimike. Jehovakwe niebare ie: “Mäkwe krimana ne dian kisete ne kwe mäkwe jondron ñan tuabare nuaindrebiti” (Éx. 4:17). Kukwe namani bare Moisés okwäbiti ye käkwe töi mikani niken aune blite Ngöbö metre ye ütiäre juta kwe aune Faraón ye ngwärekri (Éx. 4:29-31; 7:8-13).

6. a) ¿Nita kukwe driere ye ngwane dre tädre ni kisete, aune ñobätä? b) ¿Ñobätä Pablo niebare “Ngöbö Kukwei abko nire amne dite”?

⁶ Nita ja töi mike niken kukwe Bibliabätä driere nitre madai ye ngwane kukwe ne ngwantari raba nie arato: “¿Dreta mä kisete?”. Kä jökrä ngwane ni tädre Biblia ye ngwen jabe aune ni täi juto biare blitakärebiti. Nitre ruäre tä Biblia ye mike tuin jai tärä mada ye erere, akwa tärä ye ütiäte krubäte ñobätä ñan aune Jehová kukwei tä tikanibätä aune yebiti niara tä blite nibe (2 Ped. 1:21). Ngöbökwe dre nuaindi Gobran kwe ye köböire käbämikata kwe ye raba kwen nie tärä yebätä. Ye medenbätä, apóstol Pablo kukwe ne tikani: “Ngöbö Kukwei abko nire amne dite” (ñäkädre Hebreos 4:12 yebätä). ¿Ñobätä niarakwe niebare “Ngöbö Kukwei abko nire”? Ngöböta kukwe käbämike ye ñan kukwe ngwarbe, ñobätä ñan aune tä kukwe ükete ne kwe kukwe käbämikata kwe ye käre rabadre bare (Is. 46:10; 55:11). Kukwe ye tä nüke gare ni madai angwane kukwe nieta Bibliabätä abokänbätä tä ñäke ye tä nemen “dite” töite, ye abokän tä mate kwinbätä gärätä.

7. ¿“Makwe Ngöbö kukwei diri metre” niebare ye ni raba nuainne ño?

⁷ Biblia ye Jehová kukwei nire abokän biani kwe nie. Tärä yebiti ni raba mike gare ni madai kukwe drieta nikwe ye metre aune kite Ngöbökri. Pablo tärä tikani nitre Hebreo ie ye bitikäre niebare kwe Timoteo ie: “Makwe Ngöbö kukwei diri metre” (2 Tim. 2:15). ¿Ni raba kukwe ye nuainne ño arato? Nikwe texto diandrekä kwin känenkri ñäkäkäre ni ni kukwe nuaka yei, ne kwe kukwe ye matadre brukwäte. Täräkwata kia mikani tuare kä 2013 yete ye sribebare ni dimikakäre kukwe ye nuainne.

8. ¿Ni umbre kukwe drieta jie ngwanka dre niebare täräkwata kia yebätä?

⁸ Täräkwata kia ye jökrä sribebare ja erebe, aisete täräkwata katibiti kukwe drie rabai gare nie angwane, rabai nuäre ni kräke kukwe driekäre mada mada yebiti. Ni umbre kukwe drieta  jie ngwanka kä Hawái (Estados Unidos) yekänti käkwe kukwe ne tikani: “Täräkwata kia ye rabai kwin krubäte kukwe driekäre ju ju te aune kukwe driekäre ni jökrä ngwärekri ye nun ñan nämä nütüre jire”. ¿Ñobätä täräkwata ye kwin aune nuäre kukwe driekäre? Kukwe mikata gare täräkwata yete ye tä nitre töi mike blite jäme aune ye köböire blita raba kwin jabe ye namani gare ja mräkä yei. Tä kukwe ne niere ñobätä ñan aune kukwe ngwantarita kena täräkwata yebätä aune mikata gare ngösöri, ye köböire nitre ñan rabadre ja töibikaire kukwe ñaka metre ta niedre kwetre yebätä.

9, 10. a) ¿Täräkwata kia ye tä ni dimike ño kukwe driere Biblia yebiti? b) ¿Täräkwata kia medenbiti mätä kukwe driere bäri kwin, aune ñobätä?

⁹ Texto keteiti dianinkä kwin Bibliabätä tä täräkwata kia katire katire yebätä nikwe ñäkädre. Ñodre, täräkwata chi ¿Kukwe tare ye diainkä aune ni ñaka rabaira ja tare nike? Kukwe ngwantarita ye mikakäre gare nitre käkwe “jän niedre”, “ñakare niedre”, “raba ruin tie niedre”, akwa kukwe tä página kwäräkri ye mäkwe känä aune mäkwe nie: “Biblia tä kukwe ne niere”. Ye bitikäre, mäkwe ñäkä Apocalipsis 21:3, 4 yebätä.

¹⁰ Täräkwata chi ¿Mätä Biblia ye mike tuin ño jai?, ye mätä driere angwane kukwe nieta ketamä ngösöri ye nitre gwi raba niere keteiti. Ye bitikäre mäkwe nie: “Biblia tä dre niere ye mike ñärärä”. Mäkwe täräkwata ye metate aune texto tä tikani yete yebätä mäkwe ñäkä: “Kukwe jökrä tä tikani Bibliabätä ye Ngöbö kukwei”. Mä raba kukwe ne niere arato: “Texto ye tä kukwe mada driere nie”. Ye bitikäre, mäkwe Biblia metate aune mäkwe ñäkä 2 Timoteo 3:16, 17 yebätä.

11, 12. a) ¿Mäkwe kukwe driedi kwin täräkwata kia yebiti angwane ja rabai ruin ño mäi? b) ¿Täräkwata kia ye raba mä dimike ño nitre tuabitikäre?

¹¹ Nitre käkwe dre niedre nie ye ererebätä blitadre jankunu o ja tötikadre ben kukwe mada nieta täräkwata yete yebätä. Kukwe meden rabadre bare, akwa ja rabadre ruin kwin mäi, ñobätä ñan aune mäkwe täräkwata mikaninte ni gwi yei aune mäkwe ñäkäbare texto keteiti o ketebubätä ie. Köbö mada ngwane mä raba nikenta känti aune blite jankunu ben.

¹² Täräkwata kia katire katire yebätä página mrä yete kukwe ne nieta: “Mäkwe ngwantari jai”. Kukwe ye bitikäre kukwe ngwantarita aune texto mada tä tikani yete abokänbiti ni raba ja tötike nitre ben ni rikadre tuinbiti ye ngwane. Täräkwata chi ¿Kä ja känenkäre ye tuin ño mäi?, ye kwäräkri kukwe ne ngwantarita “¿Ngöbökwe kä ne kwitai ño nünankäre bäri kwin?”, aune Mateo 6:9, 10 bätä Daniel 2:44 ye raba kwen mäi. Täräkwata chi mada ¿Erametre nitre krütanina ye rükaita nire?, yekänti kukwe ne ngwantarita “¿Ñobätä nita  nemen umbre aune nita krüte?”, aune Génesis 3:17-19 aune Romanos 5:12 tä mikani yete.

13. ¿Täräkwata kia yebiti ni raba ja tötika Bibliabätä kömike ño?

¹³ Täräkwata kia ye raba mä dimike ja tötika Bibliabätä kömike. Täräkwata ye kwäräkri mrä yete Código QR * tä mikani (kukwe känänkäre jötrö Internet yete). Código ye üai diankata celular o jondron mada yebiti angwane video känti nitre nübaita ja tötike Bibliabätä ye raba kwen nie. Täräkwata kia ye tä täräkwata mada kädekata Ngöböta kukwe kwin mike gare nie ye driere aune kukwe ruäre kädrieta täräkwata yebätä ni töi mikata ñäke. Ñodre, täräkwata chi ¿Nireta kä tibien ne gobraine metrere?, tä ni nübaire ñäke kukwe ja tötikara 5 yebätä. Täräkwata chi mada ¿Dre ribeta nünankäre kä jutobiti ni mräkä yebe? tä ni nübaire ñäke kukwe ja tötikara 9 yebätä. Kukwe driedre ño täräkwata kia yebiti nieta ye erere nikwe nuaindi angwane ni rabai kukwe driere Bibliabätä blitai kena nitre ben aune tuaibiti ye ngwane. Ye köböire ni raba ja tötika Bibliabätä kömike. ¿Kukwe meden mada nuain raba kukwe dirikäre kwin Kukwe Ngöbökwe yebiti?

14, 15. ¿Pablo töi nämene kukwe driebätä ye erere mä raba nuainne ño?

¹⁴ Pablo nämene kukwe driere ye ngwane “ni kwati” nämene ja tuin kukwe meden ben ye niara nämene ja di ngwen mike gare jai (ñäkädre 1 Corintios 9:19-23 yebätä). ¿Ñokäre nämene nuainne? Niara arabe käkwe niebare “nitre israelita ganainkäre [...] nitre israelita käta Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye ye [...] ganainkäre [...] ni mda mda käta Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye mike ñakare ütiäte abko ngätäite ti nämane nebe angwane, tikwe ja mikani niaratre kwrere [...] ni ie Kristo gare ñakare kuin [...] ganainkäre”. Niara tö namani kukwe driei “ni jökrä” ie ne kwe ruäre rabadre dianintari (Hech. 20:21). ¿Nita ja ükete kukwe driekäre “ni jökrä” ie ye ngwane ni raba ja ngwen ño Pablo erere? (1 Tim. 2:3, 4.)

¹⁵ Täräkwata Sribi Nikwe Ngöbökrä yete kukwe mikata gare kukwe driekäre sö kratire kratire te. Mä raba kukwe ye erere nuainne. ¿Mätä kukwe driere yekänti nitre töita kukwe madabätä angwane mäkwe dre nuaindre? Mäkwe dre niedi nitre töi mikakäre kukwe mikabätä gare bäri jai yebätä mäkwe töbika käne. Ñodre, mä raba ngwentari jai: “¿Nitre ben tikwe blitai ye tä ja tuin kukwe meden ben? ¿Kukwe medenbätä niaratre töita bäri?”. Ye bitikäre, texto keteiti Bibliabätä abokän raba niara dimike yebätä mäkwe töbika. Ni circuito tuabitikä aune muko kwe tä dre nuainne kukwe driekäre Bibliabiti ye niara tä niere: “Nun ñaka tä blite krubäte aune nunta kukwe niere metre ta ye ngwane nitre bäsi jökrä tä nun tuenmetre ñäke texto keteitibätä. Nunta Biblia ngwen kisete aune töi kwinbiti nunta köbö kwin niere ietre ye bitikäre nunta ñäke texto keteitibätä”. Kukwe medenbätä blita raba, kukwe meden ngwantari raba aune texto medenbätä ñäkä raba abokän köböire kukwe kwin tä nemen bare ye kädriebike nete. ¿Mä raba nuainne arato?

16. ¿Mä raba kukwe driere ño Isaías 14:7 yebiti?

¹⁶ Käre ni mada nuainta tare aune murie ketata yekänti mätä nüne angwane mä raba ngwentari: “Kä jökräbiti tibien nünanta jäme, kukwe tare nuain ñaka aune nitre jökrä tä nüne kä jutobiti ye mikadre gare periódico jökräbätä angwane, ¿ja rabadre ruin ño mäi ye bämike ja töite? Kukwe ye rabai bare kädrieta Bibliabätä Isaías 14:7 yekänti. Nikwe nünandi jäme ye Ngöböta käbämike ye Biblia tä mike gare aune ye köböra nemen bare”. Kukwe meden käbämikata ye mä raba mike gare keteiti ie ye mäkwe nie ie.

17. ¿Mä raba blite ño Mateo 5:3 yebätä?

¹⁷ Mätä nüne yekänti ñaka nuäre ngwian ganaindre angwane mä raba kukwe ne erere niere blita kömikakäre: “¿Nitre ngwian ganaindre nuäi ne kwe mräkätre kwe rabadre nüne kwin?”. Mäkwe ni gwi tuanemetre blite ye bitikäre mäkwe nie ie: “Nitre ruäre tä ngwian ganainne bäri, akwa mräkätre kwe ñaka nüne kä  jutobiti. Ye medenbätä, ¿dre ribeta metrere nikwe jai?”. Ye bitikäre, mäkwe ñäkä Mateo 5:3 yebätä aune mäkwe ja tötika Bibliabätä ye drie ie.

18. ¿Mä raba nitre töi miketa ño jäme Jeremías 29:11 yebiti?

¹⁸ ¿Kukwe tare namani bare mä käibiti abokänbätä nitre tä ulire? Mä raba niere: “Tiki mäkänti mä töi mikakäre jäme”. Ye bitikäre mäkwe ñäkä Jeremías 29:11 (ñäkädrebätä). * Mä raba kukwe ne niere arato: “¿Kukwe ketamä rabadre nikwe ie Ngöbö tö ye jutuani mäi? Tö ni tuai nüne ‘jäme’, ‘töita jondron kwin nuaindi ja känenkäre’ aune tä ni mike ‘tö ngwen’. ¡Niara tö ni tuai nüne kä jutobiti ye kwin krubäte! Akwa, ¿ye raba nemen nikwe?”. Mäkwe täräkwata Kukwe kwin ye metate aune mäkwe blita kukwe ye ererebätä.

19. ¿Apocalipsis 14:6, 7 raba mä dimike ño blitakäre nitre niena kukwebätä yebe?

¹⁹ ¿Mätä nüne yekänti nitre niena kukwebätä? Ye erere ngwane mä raba kukwe ne niere käne: “Ángel jatadre mäkänti aune blitadre kwe mäbe angwane, ¿mäkwe kukwe nuadre?”. Ye bitikäre mäkwe ñäkä Apocalipsis 14:6, 7 (ñäkädrebätä). Mä raba kukwe ne niere mada: “Ángel ye tä niere ‘Ngöbö jürä ngwian jabtä munkwe’, aune ni ‘kä käinbti btä kä tementa dätekä [...] ye abko mika ütiäte munkwe’. ¿Ni kä kwinta bätä Kä tibien sribekä ye kädekata ño ye gare mäi?”. Yebiti mäkwe ñäkä Salmo 124:8 yebätä, texto ye tä niere: “Jehová, kä kwinta aune kä tibien Sribekä ye kä kwe köböire ni dimikata”. Mäkwe nie ie mä raba nikenta känti blitakäre bäri ben Jehová yebätä.

20. a) ¿Proverbios 30:4 ye raba mä dimike ño blitakäre Ngöbö kä yebätä? b) ¿Texto meden Bibliabätä mä dimikanina kukwe driere kwin?

²⁰ Monso bati ben mä raba blite krörö: “Kukwe nieta Bibliabätä ye ti törba mikai gare keteiti mäi känti blitata kukwe ütiätebätä”. Ye bitikäre, mäkwe ñäkä Proverbios 30:4 (ñäkädrebätä). * Biti mä raba kukwe ne niere: “¿Nirebätä blitata nete? Ni kä tibienbätä raba kukwe ye nuainne, ¿raba ruin mäi? Ye medenbätä, ni raba niere blitata Ni ni Sribekä yebätä. * Akwa, ¿niara kä ño ye ñokänti raba nemen gare nie? Ti törba kukwe ye mikai gare mäi Biblia yebiti”.

21, 22. a) ¿Nikwe texto kwin diandrekä angwane ye raba nitre mada dimike ño ja töi kwite? b) ¿Mä töita dre nuainbätä kukwe driekäre?

²¹ Nita texto kwin denkä blitakäre ye raba mate ño nitre madabätä ye ñan raba nemen gare nie. Ñodre, nitre nibu brare Testiko kä Australia yekänti, käkwe blitabare meri bati ben jukwebätä. Iti käkwe ngwantaribare meri ie: “¿Ngöbö kädekata ño gare mäi ya?”. Ye bitikäre ñäkäbare kwe Salmo 83:18 yebätä. Kukwe ye matabare ño meri yebätä ye niara tä niere: “¡Ti ñan rababa kukwe ye mike era jai! Niaratre rikabata angwane ti rikaba karo tikwe yete aune tikwe nänba 56 kilómetro (35 milla) rabakäre tärä rürübäinta yekänti. Biblia mada mada nämä kukwe ye erere niere ye ti törbaba mikai gare jai. Arato, tikwe Ngöbö kä ye känänba diccionario ütiäte yebätä. Ngöbö kä Jehová rababa gare tie angwane tikwe ngwantariba jai: ‘¿Kukwe meden mada ñaka gare tie?’”. Kä nikani braibe ta angwane meri ye aune brare abokän ben ja mäkäite kwe jatani ja tötike Bibliabätä aune ja känenkäre ja ngökani ñöte kwetre.

²² Erametre, nire tä ñäke Ngöbökwe Kukweibätä aune tä kite tö ngwen kukwe käbämikata Jehovakwe yei ye tä ja töi kwite (ñäkädre 1 Tesalonicenses 2:13 yebätä). Ni raba kukwe keta kabre niere nitre madai, akwa kukwe nieta Bibliabätä ye bäri dite aune raba nemen nitre ye brukwäte. Erametre, Ngöbö Kukwei ye nire aune dite. Ye medenbätä, kä raba nemen nuainkäre angwane, ¡käre diridrebiti!