FERNANDO tä nikenkä. * Nitre umbre nibu käkwe nini ie tö blitai ben. Ni circuito tuabitikä nämene nüke batire batire, ye bitikäre niara rabadre dre nuainne sribikäre bäri konkrekasionte ye nitre umbre nämene niere ie. Fernando kädekai ni umbrere ye niara jatani ngwentari jai kä jatani niken ta yete. Ni circuito tuabitikä nüta konkrekasion tuinbiti. ¿Nitre umbre ye dre niedi ie mada?

Ni umbre iti käkwe ñäri 1 Timoteo 3:1 yebätä aune niara kädekani ni umbre ye miri gare kwe ie. Fernando tä kwekebe niaratre kukwe nuin aune ngwinintari kwe ietre: “¡Ñori! ¿Mätä dre niere?”. Ja mräkä umbre kukwe ye arabe mirita gare ie aune kä nibi nuäre Fernando ngwärebätä. Ye bitikäre, niara kädekani ye mikani gare konkrekasion ie angwane, nitre jökrä ngwärebätä kä namani juto.

¿Ni töta nemen ja tuai sribire konkrekasionte ye blo? Ñakare. Apóstol Pablo tikabare: “Nire tö ja tuai kraka nitrebiti angwane, ne nie abrä tö sribi kwin nuainbätä” (1 Tim. 3:1, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Kukwe niebare ne tä ja mräkätre dimike nirien kukwe ja üairebiti aune ye köböire juta Ngöbökwe yete nitre kwati kädekata ni umbre o nitre sribikä konkrekasionte. Akwa konkrekasion tä nirien jankunu, aisete ja mräkätre ribeta bäri ne kwe rabadre “kraka nitrebiti” o jie ngwanka. Akwa, ¿nuain raba ño bäri kwin? ¿Nire nire töita sribibätä ni umbrere ye tädre käre ngwentari jai ñongwane kädekai aune töbike krubäte sribi yebätä Fernando erere?

Kukwe mä “tö ja tuai” sribire nieta ye kite kukwe griego yekri, abokän tä mike gare ni tö nemen jondron ruäre ie ja kräke aune nita ja ngököte kokwäre. Kukwe ye tä ni mike töbike ni iti tä ja ngököte kri ngwokä ötakäre yebätä. Akwa, ni kädekadre ji ngwanka yei ni törbadre krubäte aune ni törbadre tuai bäri jakwe ye ñan ai gärä nämene Pablokwe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nire tö sribidi bökän ni umbrere ye “tö sribi kwin nuainbätä”, aune ñaka tö ja kädekamana jerekäbe.

Dre dre nuaindre ne kwe sribi kwin ye rabadre nikwe ye mikata gare 1 Timoteo 3:2-7 aune Tito 1:5-9 yebätä. Kukwe yebätä ni umbre abokän ja tuanina kukwe keta kabre ben kädekata Raymond käkwe  niebare: “Ni töita ño ye tuin bäri ütiäte tie. Blitadre ño aune diridre ño ye ütiäte, akwa ni tädre nüne metre, töbike kwin ja käne, ni mada mike ütiäte jai, nüne kwekebe, ni mada kain ngäbiti kwin jakänti”.

Ja mräkä töita bökän sribibätä ye käkwe bämikai tä nüne metre aune nitre tä kukwe keta kabre käme nuainne ja ngwankäre ñaka kwin ye niara ñaka nuaindi bätä nitre ñan jondron nuainne metre ye erere ñan ja ngwandi kwe. Ñan ja töi mikai kwe jondron blo nuainne, töbikai kwin kwe ja käne aune töbikai metre kwe, nünain kwin kwe: ye medenbätä ja mräkätre dimikai kwe kukwe tädi kisete yebätä, aune konkrekasion jie ngwain kwin kwe yei niaratre rabai tö ngwen. Tä ni mada kain ngäbiti ja gwirete, ye medenbätä tä monsotre bati aune ni mrä kukwebätä dimike. Niara tö kukwe kwin nuain, aisete tä nitre bren aune nitre niena umbre ye dimike bätä kukwe kwin niere ietre töi mikakäre jäme. Niara tä ja töi mike ye erere nitre mada dimikakäre, aune ñaka tä nuainne ne kwe rabadre kädekani. *

Nire nire “tö ja tuai” sribire bäri konkrekasionte yei nitre umbre raba kukwe niere mäträkärebätä aune dimikakäre. Akwa, ja mräkä tö sribidi ye rabadre kukwe meden meden ribeta nuaindre ye erere nuainne. Henry, abokän tä mekerabe sribire ni umbrere tä kukwe ne niere: “Mä tö ja tuai kädekani angwane, mäkwe sribi ja dibiti kukwe ribeta nuaindre ye nuainkäre”. Niarakwe Eclesiastés 9:10 yebätä blitabare, aune niebare kwe: “‘Jondron jökrä mä raba nuainne kisebiti, ye mäkwe nuain jökrä’, o ja di tätebiti. Nitre umbre sribi bian nuaindre mäi angwane, mäkwe ja di ngwan nuainne bäri kwin. Sribi biain mäi konkrekasionte ye jökrä mäkwe nuain kä jutobiti, ñodre, kä sökadrekä gwita. Mäkwe ja di ngwain sribire ye ni mada ñaka kai kwitaikä jabiti”. Mä tö ja kädekamana ni umbrere angwane mäkwe sribi bökän aune sribi meden meden deme bianta mäi ye mäkwe nuain kwin. Mä töita bobre ye mäkwe bämika kukwe jökrä känti aune ñaka bika kri aune ñaka ja töi mika sribi ye aibe jiebiti (Mat. 23:8-12).

Ni ruäre tö sribidi konkrekasionte ye töi raba nemen niere nitre umbre yei niara ye kädekadre o raba nitre  umbre töi mike kukwe ye nuainne ja kräke. Akwa, ni mada abokän nitre umbre tä mräträrebätä ye ngwane, tä nemen rubun. Ja mräkätre ye rabadre ngwentari jai: “¿Ti tö dre ie ja kräke ye aibe tita känene, o ti tö ja töi bobrebiti obeja Jehovakwe ngübai?”.

Ni tö ja tuai kädekani ni umbre yei kukwe mada ribeta nuaindre ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti: “Niaratre käkwe nünandre kuin, abkokäre mun ara jire käkwe nüna kuin niaratre okwäbti” (1 Ped. 5:1-3). ¿Kukwe ye nuain raba ño? Ñaka töbikadre kukwe ñaka kwin yebätä aune ñaka nuaindre. Ni tä kädekani o ñakare, akwa ja töi mikadre kukwe ngübare bätärekä aune kä ngwen nüke jai. Erametre, ni kädekata umbre ye ñan tä mike gare ni ñaka ja mikai ngite jire (Núm. 12:3; Sal. 106:32, 33). Ne madakäre, ja mräkä iti “ie ja ruen ngite ñakare”, akwa kukwe ruärebätä nitre mada ñaka niara mike tuin jai ye erere (1 Cor. 4:4). Ye medenbätä, nitre umbre kukwe Bibliabätä nie mäi mäträkäre mäbätä ye mäkwe kukwe nua aune mä ñaka raba rubun. Ye bitikäre, kukwe meden niedi mäi ye mäkwe ja di ngwan nuainne.

Ja mräkätre tö ja tuai kädekani, akwa sribi ye ngübakäre käta niken raire ta tä nemen ruin ietre. Mekerabe mä “tö ja tuai kraka nitrebiti” o jie ngwain akwa, ¿ruäre ngwane mä tärä nemen töbike ñongwane sribi ye biain mäi? Ye erere ngwane, proverbio tä kukwe niere yebätä töbike: “Kukwe ngübata krubäte ye tä ni brukwä mike bren, akwa jondron ie ni tö ye tä nüke ni kisete ye kri ja nire bianka erere” (Prov. 13:12).

Kukwe mikata nuaindre jai ye ñaka raba nemen jötrö ngwarbe nikwe rabadre ruin nie, ye raba ni brukwä mike bren. Kukwe ye erere namani bare Abrahanbätä. Niara monsoi rabai ye Jehovakwe käbämikani ie, akwa kä jatani niken ta ye ngwane niara aune Sara monsoi ñaka namani (Gén. 12:1-3, 7). Niara namanina umbre ye ngwane ngwantaribare kwe: “Dänkin Ngöbö, ma ngäbäkre bien ñakare tie gare kuin mae. [...] Ngäbäkre ñakare jire iti jen tikwe se abko, ma tö jändrän biain kabre tie”. Jehová kukwe käbämikani ye erere rabai bare niebare kwe ie, akwa kä nikani 14 näre ta angwane kukwe ye namani bare (Gén. 15:2-4, Jändrän Kena; 16:16; 21:5).

Akwa, ¿kukwe yebätä niara ñaka sribibare kä jutobiti Jehová kräke? Ñakare. Jehovakwe kukwe niebare ye ñaka rabai bare ye niara ñaka nütübare jire. Ye medenbätä, kukwe bäri kwin ye ngübabare jankunu kwe. Apóstol Pablo tikabare: “Ye abko Abrahamkwe ngibiabare bätärekä abti Ngöbökwe ngäbäkre köböi mikani ie ye därebare” (Heb. 6:15). Mrä, jondron ie nämene tö ngwen yebiti ta ni Bäri Dite Krubäte jondron biani ie. Ni kirabe kädrieta Bibliabätä kukwe kwin bämikani ni kräke, ¿ye tä dre drie nie?

Mekerabe mätä ja di ngwen ne kwe mä kädekadre ni umbrere, akwa ye ñaka nemen bare angwane, mä ñaka ja di ngwan nekä aune mäkwe tö ngwan jankunu Jehovai. Mäkwe sribi jankunu kä jutobiti niara kräke. William, käkwe ja mräkätre kwati dimikanina nirien kukwe ja üairebiti, tä niere: “Kä ribeta krubäte jai kukwe meden ribeta ye nuainkäre. Kukwe meden nuain gare ja mräkä ie aune töita ño ye tä mike tuare bätärekä bätärekä, tä ja ngwen ño nitre madabe aune sribire ño yebiti tä kukwe ye bämike. Nitre ruäre tä nütüre  sribi ye rabadrera nikwe angwane batibe kukwe kwin raba nemen nikwe. Akwa, töbikata ñaka kwin aune ye raba ni töi mike gwä gwä kukwe yebätä. Nita kä ño känti, akwa sribita käre Jehová kräke ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe”.

Ja mräkä iti tö namani ja kädekamana ni umbre, akwa kä nikani kwäjätä biti bäri ta angwane sribi ye mikani kisete. Kukwe nieta tärä Ezequiel kapitulo 1 ye kukwe ütiäte driebare ie ja töi kräke: “Jehová tä juta ükaninte kwe bämikata karo erere ye jie ngwen niara tö nuain ño ye erere. Ni tö dre ie ye ñaka tä nemen bare ni töita ño ye ererebätä, ñakare aune ñongwane bäri kwin ni kräke tuin Jehovai angwane ye ererebätä tä mike nemen bare. Ti tö ja tuai kädekani ni umbrere, akwa ti tö dre ie aune tita töbike ño ye ñan bäri ütiäte. Dre ie ti tö ye ñan ai ribeta tikwe jai ye gare Jehovai”.

Mä tö ja kädekamana ni umbrere “sribi kwin nuainbätä” angwane, mäkwe ja di ngwan kukwe nuainne kä mikakäre juto konkrekasionbätä. Kä rabadre niken raire ta rabadre tuin mäi angwane, mäkwe ñaka töbika krubäte aune mäkwe kukwe ye ngüba bätärekä. Raymond, kädirite käne ye tä mike gare: “Ni töta nemen ja tuai bäri ni madabiti ta angwane, dre dre tä nikwe ye ñan tä nemen debe ni kräke. Ni tädre käre kukwe ruäre ngübare ye raba ni töi mike ñaka sribire kä jutobiti Jehová kräke”. Ye medenbätä, üai deme tä ni töi mike kukwe nuainne yebätä mäkwe ja töi mika, ñodre mäkwe kukwe ngüba bätärekä. Mäkwe ja tötika Bibliabätä ja mikakäre dite kukwe ja üairebiti. Mäkwe kukwe drie bäri aune mäkwe nitre tötika. Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe aune sribi Ngöbökwe nuaindre, yebätä mäkwe mä mräkätre töi mika. Kä jökrä ngwane mä tädre ja mräkätre aune ja ngwaitre yebe ye ngwane mäkwe blita bentre. Mäkwe ye nuaindi ye köböire kä tädi juto mäbätä nemen sribi ye mikai mä kisete ye ngwane.

Jehová aune juta ükaninte kwe ye ñaka tö mä tuai töbike krubäte aune nemen rubun, aisete mä tädi ja di ngwen kukwe ribeta ye nuainkäre ne kwe mä rabadre kädekani, ye ngwane mäkwe ngwan törö jai Jehová tä kä ye bien ja töi mikakäre kwin ni kristiano erere aune konkrekasion dimikakäre. Nire tä sribire töi bökänbiti Ngöbö kräke, ye niara tä dimike aune kukwe kwin nuainne kräke. Niara tä kukwe kwin mike nemen bare ye ngwane “ñaka tä ni ngwen ja tare nike” ye mäkwe ngwan törö jai (Prov. 10:22).

Kä kwati krubäte te mätä sribi ye ngübare, akwa mäkwe ngwan törö jai mä raba nirien jankunu kukwe ja üairebiti. Mätä ja di ngwen sribire ja dibiti konkrekasionte, mätä ja töi mike kukwe kwin nuainne aune mätä mä mräkätre dimike kukwe ja üairebiti ye Jehová ñaka käi kwitekä jabiti ye mäkwe ngwan törö jai. Sribi ño rabadre mä kisete o ñaka tädre mä kisete, akwa yebiti ta mäkwe sribi Jehová kräke kä jutobiti.