CHOONG Keon aune Julie tä gure jabe, niaratre yebiti kä niena 35 näre, niaratre ye nämene sribire prekursor regular kä kwärike nikanina ta yete kä Sydney (Australia) yekänti. Choong Keon tä niere: “Nun nämä sribire köbö ötare aune nun nämä nüne kwin. Yete kä ñan nämä nemen ngire krubäte aune kä ñan nämä nemen tibo krubäte aune ye nämä kwin nünankäre nunye aune nun nämä nüne jäme. Ne madakäre, nun mräkätre aune ja ketamuko nunkwe ye ken nun nämä nüne aune ye nämä tuin kwin nunye”. Kukwe yebiti ta, ja ñaka nämene ruin kwin ietre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre rabadre sribire bäri Jehová kräke, akwa kukwe meden ükadrete kwetre jai ye niaratre ñaka nämene nuainne ye nükani gare ietre.

Gätä kri nuainbare kä 2009 yete kukwe kädriebare abokän matabare niaratre brukwäte. Nire nire raba kukwe driere bäri yei ni kukwe kädriekä kukwe ne niebare: “Ni karo ngwanka raba karo mike nen kise ruinkri o ngebere yekri karo rabadrera nen ye aibe ngwane. Ye erere arato, nita ja töi mike kukwe mike nuaindre jai kukwe driekäre bäri aune ni rabaira ja di ngwen mike nemen bare ye aibe ngwane Jesukwe ni jie ngwandi aune ni dimikai”. * Ni kukwe kädriekä ye nämene blite metrere Choong Keon aune Julie yebe namani ruin ietre. Gätä kri yete blitabare nitre gure sribikä misionero nämene juta Taiwán yebe. Nitre ye mikani gare nämenentre kukwe driere kä jutobiti aune mikani gare kwetre nitre ribe nämene bäri kukwe driekäre kä yekänti. Choong Keon aune Julie namaninta nütüre kukwe niebare ye nie nämene niaratre yei.

Julie tä niere: “Gätä kri ye bitikäre, nunkwe oraba Jehovai ne kwe nun dimikadre kwe ñaka kä jürä ngwen jabätä nänkäre nüne Taiwán. Akwa, yebiti ta kä jürä rababa nunbätä. Nita ja kite kena piscina nguse te ye kwrere kukwe ye rababa tuin nunye”. Texto keteiti käkwe niaratre dimikani “nankwe ñöte” ye abokän Eclesiastés 11:4, känti nieta: “Nire okwäta kwekebe murie yebätä ye ñaka nura nökai; aune nire tä nikren muta yebätä ye ñaka nura ngwä ötai”. Choong Keon tä niere: “Nun ñaka rababa ‘okwä kwekebe o nikren’  jerekäbe, ñakare aune nunkwe ja töi mikaba kukwe nuainne aune nun jataba ‘nura nökö aune ngwä ötö’”. ¿Niaratre dre nuainbare? Niaratre orabare bä kabre kukwe yebätä aune nitre misionero kukwe jakwe mikani gare yebätä niaratre ñäkäbare aune ja mräkätre nikani nüne Taiwán yei niaratre kukwe tikani krubäte Internet yebiti. Niaratre karo aune mueble kwetre ye rürübäinbare arato. Sö nikani krämä ta angwane, niaratre namanina juta Taiwán yekänti.

Ja mräkätre aune ja ngwaitre 100 biti bäri nünanka juta madate tä nüne Taiwán, aune nitre kukwe driekä ribeta bäri yekänti tätre kukwe driere. Ja mräkätre abokänbiti kä niena 21 aune 73 näre nünanka Australia, Canadá, Corea, España, Estados Unidos, Francia, Gran Bretaña aune Japón tätre juta yete. Ja mräkätre ye ngätäite ja ngwaitre kaibe 50 biti bäri tätre siba. ¿Dre käkwe nitre kukwe driekä kä jutobiti ye dimikani niken juta madate kukwe driere? Ani mike gare jai.

Laura, käi Canadá tä sribi prekursor nuainne aune tä kaibe, niarata kukwe driere kä nedrinkri juta Taiwán yekänti. Tä mike gare: “Ti ñaka nämä kukwe driere käre, aisete kukwe drie ye käi ñaka nämä juto tibätä”. Akwa, ja ketamuko kwe käi Canadá käkwe niara nübaibare niken jabe México kukwe driekäre sö krati. Laura tä niere: “Köbö yete tikwe kena kukwe drieba ora kabre te. Kukwe kwin rababa bare ye ti töi mikaba ñan krütare”.

Kukwe ye käkwe niara töi mikani ja kwite konkrekasion blite kukwe madabiti yete. Ja kitani kwe blite kukwe chino yebiti, nitre braibe nämene ja ükökrö kukwe chino yebiti yebe niarakwe ja ükaninkrö arato, aune ja töi mikani kwe niken nüne Taiwán. Sö septiembre kä 2008 yete niara nikani nüne juta yekänti. Laura tä niere: “Kä rikaba bäsi kwati ta angwane ja jataba ruin kwin tie kä yekänti. Akwa ti ñaka ja töi mike jire nikenta Canadá”. ¿Niara tä kukwe drie ye mike tuin ño jai? Niara tä niere: “Sribi ye käita juto tibätä. Ni mada ie Jehová tä nemen gare aune tä kite ja töi kwite kukwe ruärebätä ye nita tuin angwane ¡ye tä kä mike juto krubäte nibätä! Juta Taiwán nekänti kukwe kwin ye erere namanina bare tibätä bä kabre”.

Brian aune Michelle, niaratre yebiti kä niena 30 näre aune tätre gure. Niaratre nämene nüne Estados Unidos, akwa nikani nüne Taiwán kä krä kwä nikanina ta yete. Niaratre ñaka nämene kukwe driere kwin nämene ruin ietre. Akwa, ni sribikä misionero ie kukwe gare käkwe niebare ietre: “Munkwe täräkwata chi mikaite katibe, akwa nire ie munkwe täräkwata chi mikaite yei krire kukwe rabai gare Jehovabätä ye munkwe ngwan törö jai. Aisete, munta kukwe nuainne ye ütiäte krubäte”. Kukwe kwin niebare ye käkwe Brian aune Michelle dimikani ñaka ja di ngwen nekä. Ja mräkä mada käkwe niebare ietre: “Mun ñaka tö ja ngwain di nekä angwane, kukwe chino ye niena gare nuäi munye köbö kwatire kwatire yete yebätä munkwe ñan töbika, ñakare aune gätä kri nuaindre batire batire ye ngwane munkwe nuain”. Niaratre kukwe ye erere nuainbare, aune kä nengwane tä sribi prekursor nuainne kwin krubäte.

¿Dre raba mä dimike ja kite blitakäre kukwe madabiti? Juta medenkänti mä törba sribi Ngöbökwe nuain yekänti mä rika. Mä rika gätäbätä, mäkwe kä dianka jai rabakäre ja mräkätre kä yekänti ben aune mäkwe kukwe drie niaratre ben. Brian tä niere: “Kukwe drieta Gobran Ngöbökwe yebätä ye nitre kwati jatai kain ngäbiti aune ja mräkätre jatai mä tarere ye rabai gare mäi angwane ye mä töi mikai ja di ngwen aune sribire jankunu juta yete”.

Nitre sribi prekursor nuainkä ye ruäre nikani kukwe driere Taiwán aune yete tätre nitre mada tötike kukwe inglere yebiti ja ngübakäre. Kristin aune Michelle abokän tä gwa rürübäine. Kristin tä niere: “Ti ñaka sribi ne nuainbare jire, akwa sribi ne köböire ti täbe juta nekänti”. Ye bitikäre, nitre ruäre namani gwa kökö käre ietre. Niara tä sribire ora kratibe ngwian ribeta kwetre jai ganainkäre, aisete niaratre tä sribi bäri ütiäte ye nuainne: niaratre tä sribi prekursor ye nuainne angwane tätre ni nire ükökrö gwa ye erere.

William aune Jennifer käi Estados Unidos, kä kwä kükü nikanina ta yete niaratre nikani nüne Taiwán. Willian tä niere: “Sribi prekursor nuaindre, sribidre ja ngübakäre, ja kitadre blite kukwe madabiti, aune konkrekasion ngübadre, kukwe jökrä ne raba ni mike nainte”. ¿Niaratre tä dre nuainne kukwe jökrä ye nuainkäre aune sribikäre jankunu kä jutobiti? Kukwe meden niaratre raba nuainne ye ererebätä tätre ja töi mike. Ñodre, niaratre nämene ja kite kukwe chino yebätä angwane ñaka nämene kukwe ribere krubäte jai. Kukwebätä niaratre nämene ja kite ye ñaka nämene nüke gare krubäte ietre, ye ngwane niaratre ñaka nämene ja di ngwen nekä.

William ie törö ni circuito tuabitikä käkwe kukwe ne niebare ie mäträkärebätä: “Mäkwe sribi kä jutobiti”. Kukwe yebiti nämene mike gare ie sribi ja üaire mikadre nuaindre jai ye ngwane, kukwe keteitire keteitire nuain tädre kä jutobiti nememe sribi ye mikakäre nemen bare. Willian tä niere kukwe ye käkwe niara dimikani kukwe mada mada kain ngäbiti aune ja mräkätre ji ngwanka kukwe niebare ye niara nuainbare aune ja töi kwitani kwe ne kwe niara tä sribi nuainne juta yete ye köböire kukwe kwin rabadre bare. Niara tä niere: “Kukwe nieba nunye ye nun dimikaba kä denkä jai ngutuä mrente bä nuäre ye mrusaikäre”.

Megan käi Estados Unidos, tä sribi prekursor nuainne aune tä kaibe, niara tä ja di ngwen ja kite blitakäre bäri kwin kukwe chino yebiti. William aune Jennifer ye erere niara tä “sribire kä jutobiti”. Bämän krüte yebätä niarata ja ükökrö ja mräkätre ben kukwe driekäre kä kwin yekänti: juta Taiwán yekänti kä Kaohsiung känti barco tä nüke nünenkä kwati krubäte. Megan kukwe driebarera barco kwatire kwatire yete nitre gwakitaka yei, nitre ye käi Bangladesh, Filipinas, India, Indonesia, Tailandia aune Vanuatu. Niara tä niere: “Barco tä nüke nünenkä yekänti nitre gwakitaka ñaka tä nünenkä raire. Ye medenbätä, nunta ja tötika Bibliabätä ye driere bengwairebe ietre kä yekänti.  Kukwe driekäre nitre ye jökrä ie tita ja tötika Bibliabätä ye nuainne gwairebe niaratre nibokä o nirike ben”. ¿Niara tä ja kite blitakäre bäri kukwe chino yebiti yebätä dre nie raba? Niara tä mike gare: “Ti törba ja kitai bäri jötrö blitakäre kwin, akwa bati ja mräkä iti kukwe nieba tie ye ti ñaka käi kwitekä jabiti: ‘Dre dre raba nemen bare nie ye erere nikwe nuaindi angwane, Jehovakwe ni dimikai kukwe mada yebätä’”.

Cathy käi Gran Bretaña jämi niken nüne juta madate känenkri, juta medente ni kaibe raba nüne töi jämebiti ye mikani gare kwe jai. Niarakwe orabare Jehovai, ye bitikäre kukwe tikani kwe sukursal keta kabre ie ngwantarikäre niara raba niken nüne juta yete o ñakare. Kukwe niebare ie yebätä niara töbikataribare aune ja töi mikani kwe niken Taiwán.

Kä 2004 yete kä nämene 31 niarabiti angwane nikani nüne juta yete, kä yekänti tä nüne jondron braibebiti. Niara ie törö: “Tikwe ngwantariba ja mräkätre ie medente kri ngwä aune jondron mada rürübäin nämä bäri brai. Ye köböire tikwe ñaka ngwian kitaninkä jötrö ngwarbe”. ¿Tä dre nuainne ne kwe ja rabadre ruin kwin ie nünankäre jondron braibebiti? Niara tä niere: “Mrö ñan bänänte kwetadre tikwe aune dän brai ti tädre ngwen jabätä, akwa yebiti ta kä tädre juto tibätä ye tita ribere orasionte Jehovai. Jehovata orasion tikwe kukwe nuin. Tita dre ribere metrere jai aune dre dre ie ti tö ye ñaka tikwe, akwa yebiti ta kä tädre juto tibätä ye niara tä driere tie. Tita nüne ño ye tuin kwin tie, ñobätä ñan aune ye köböire ti töita kwatibe sribi Jehovakwe yebätä”.

Niara tä nüne jondron braibebiti, akwa ye ñan aibätä niara ñan nüne kä jutobiti. Niara tä niere: “Kä nekänti nitre kwati tä kukwe kwin ye kain ngäbiti. ¡Ye kwin krubäte!”. Kä känti niara nükani kena sribi prekursor nuainkäre yete konkrekasion ketebu aibe nämene ükaninte kukwe chino yebiti, akwa nengwane konkrekasion niena keta kükü kukwe yebiti. Cathy tä niere mrä: “Nitre tä nirien bäri aune tita nura ngwä ötö kukwe ja üairebiti ye tä kä mike juto tibätä köbö kwatire kwatire”.

¿Choong Keon aune Julie abokänbätä nikwe blitani kena yei ja ruin ño? Choong Keon ie namani ruin niarakwe ñaka konkrekasion ye dimikai krubäte, ñobätä ñan aune ñaka nämene blite kwin kukwe chino yebiti. Akwa ja mräkätre kä yekänti ñaka nämene töbike kore niarabätä. Niara tä mike gare: “Konkrekasion tikwe ja ñäkäbitiba angwane, ti nämä kädekani sribikä konkrekasionte yebätä sribi mada mrä bianba krubäte tie. Ye ngwane rababa gare tie nitre nämä ja di ribere ye abokän ti nämä dimike”. Kä mikani kötare ja ngwärebätä kwe kukwe ne niekäre: “¡Ti nämä niaratre dimike aune niaratre nämä ti ribere ja dimikakäre ye rababa gare tie angwane ye ti dimikaba krubäte!”. Kä nengwane Choong Keon tä sribire ni umbrere. ¿Niara muko Julie abokän tä töbike ño? “Sribi nuainta nunkwe aune kätä juto nunbätä kä nengwane, ye erere ja ñaka nämä ruin käne nunye. Nun jatani nitre dimikakäre, akwa nun dimikata arato. Kukwe kwin krubäte namanina bare nunbätä. ¡Jehovata nun tuenmetre sribire kä nekänti yebätä nunta debe bien krubäte ie!”.

¿Mä köböra ngedenkä kwelate aune mäkwe dre nuaindi ja känenkäre yebätä mätä töbike? ¿Mätä kaibe aune mä törba sribidi bäri juta ükaninte Jehovakwe yete? ¿Kukwe kwin rabadre bare mä mräkätre yebätä tödeka kwe mikakäre dite yei mä tö? ¿Mä jubilabarera aune mä raba nitre mada dimike kukwe niena gare krubäte mäi yebiti? Kä keta kabre känti ja mräkä ribe täbe bäri nura ngwä ötakäre kukwe ja üairebiti. Mäkwe ñaka töibika bati bobu: mäkwe ja töi mikai sribi Ngöbökwe nuainne bäri aune mä rikai kä ruäre yekänti, ye ngwane kukwe kwin krubäte rabai mäkwe.