1, 2. a) ¿Ñobätä kukwe kri nämene nakainkä konkrekasion Colosas yete? b) ¿Pablokwe kukwe meden niebare mäträkäre ja mräkätre Colosas yebätä?

SIKLO kena ye ngwane konkrekasion Colosas yete kukwe kri nämene nakainkä. Nitre ruäre nämene ja ñäkebiti, ñobätä ñan aune namani nütüre Kukwe Biani Moisés ie ye erere nuaindre. Nitre mada jatani kukwe ascetismo ye driere, ye abokän nitre nämene jondron keta kabre ñäkäire jai. Kukwe ngwarbe drie nämene ye ñaka ririadre jankunu yekäre apóstol Pablo tärä tikani keteiti konkrekasion yei. Tärä yebiti niaratre mikani mokre kukwe nebiti: “Munkwe mokre jabti, ñobtä ñan angwane ni ruäre tä näin kukwe ngwarbe dirire. Kukwe mikanintbe ngwarbe kira abko tätre dirire amne, kukwe ye tä kite üai käme di kri käta gobrane kä nebtä yekri abko tätre dirire mun ngökakäre, aisete munkwe ñan ja ngwian nain ietre” (Col. 2:8).

² Nitre kristiano dianinkä ye ja töi mikadre jondron “käme tä [...] kä nebtä” jiebiti akräke, Ngöbökwe kukwe nuainbare niaratre diantarikäre ye niaratre ñaka kain ngäbiti bämikadre kwetre (Col. 2:20-23). Niaratre nämene ja mäke Ngöböbe ye kriemikadre kwetre jankunu yekäre Pablo kukwe ne niebare ietre mäträkärebätä:  “Jändrän [...] kä nebtä, ye jiebti munkwe ñan ja töi mika mda, akwa jändrän [...] tä kä käinbti [...] yebtä munkwe ja töi mika kwatibe” (Col. 3:2). Kristo mräkätre rabadre ja töi mike kwatibe aune tö ngwen “jändrän [...] ükani kä käinbti [...] kräke” yebätä (Col. 1:4, 5).

3. a) ¿Nitre kristiano dianinkä tätre tö ngwen dre ie? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nikwe kukwe meden mikai gare jai?

³ Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä kä nengwane töita kwatibe Gobran Ngöbökwe kä kwinbiti yebätä aune “jändrän kuinkuin biandre Ngöbökwe Kristoye, ye ni[aratre] rabadi bkäne siba” yei tätre tö ngwen (Rom. 8:14-17). Akwa, “obeja mda mda” ye abokän nitre tä tö ngwen nüna Kä tibienbätä ie, ¿yebätä dre nie raba? ¿Pablo kukwe niebare ye tä dre driere ietre? ¿Niaratre raba ja töi mike ño “jändrän [...] tä kä käinbti” yebätä? (Juan 10:16.) Abrahán aune Moisés ja tuani kukwe tare ben, akwa yebiti ta ja töi mikani kwetre “jändrän [...] tä kä käinbti” yebätä. ¿Niaratre kukwe nuainbare ye tä dre driere nie?

4. ¿Obeja mada raba ja töi mike ño jondron kä kwinbiti yebätä?

⁴ Obeja mada ñan tä tö ngwen nüna kä kwinbiti ie, akwa niaratre raba ja töi mike kwatibe jondron kä kwinbiti yebätä arato. ¿Nuaindre ño kwetre? Niaratre rabadre Jehová aune Gobran kwe mike käne (Luc. 10:25-27). Kristo kukwe ye nuainbare aune ye erere ni raba nuainne arato (1 Ped. 2:21). Kä nengwane nitre tä töbike ñaka kwin, ni töi mikata jondron kä nebätä jiebiti aune kä gobrainta Satanakwe nete nitre tä kukwe ngwarbe dätere, kukwe jökrä yebe nita ja tuin ja mräkätre siklo kena ye erere (ñäkädre 2 Corintios 10:5 yebätä). Nikwe ja ngwandre Jesús erere: ni tädre mokre jabiti aune ja ngübadrebiti ne kwe ni tädre kwin kukwe ja üairebiti.

5. Nitre töita jondron kä nebätä aune ngwian jiebiti ye erere ni töita, ¿ye ñokänti raba nemen gare nie?

⁵ ¿Nitre töita ngwian aune jondron kä nebätä jiebiti ye erere ni töita arato? ¿Nita jondron meden tarere ye ñokänti raba nemen gare nie? Nita töbike ño aune nita dre nuainne yebätä töbikadretari. Jesukwe niebare: “Jändrän ütiäte krikri tädi ükani mdente jakrä munkwe, ye känti mun töi tädi arato” (Mat. 6:21). Ni brukwä tä ni mike kukwe meden nuainne ye mikakäre gare jai, ruäre ngwane nikwe töbikadretari jabätä. Nikwe ngwandretari jai: “¿Tita ja töi mike krubäte ngwianbätä, sribi kwin känänbätä, sribi mada nuainbätä ngwian ganainkäre, o ja näkwitakäre jondron madabätä? ¿Tita ja di ngwen ja okwä mike kwin mrebe kukwe ja üaire yebätä?” (Mat. 6:22). Jesukwe niebare nikwe ja töi mikadre “jändrän ütiäte kri [...] kä nebtä” ükökrö angwane kukwe tare raba nemen bare nibätä kukwe ja üairebiti (Mat. 6:19, 20, 24).

6. ¿Dre nuaindre ne kwe ñaka ja tuanemetre ganaindre kukwe käme tä nüke ni töite yei?

⁶ Ni ngite yebätä kukweta nainte nie (ñäkädre Romanos 7:21-25 yebätä). Üai deme Jehovakwe ñaka tädre sribire nibätä angwane ni töi raba nemen “kukwe kämekäme” nuainbätä. Ñodre, “ni [...] rikadre kä ngwen nuäre ngwarbe jabtä kwärikwäri amne, [...] dröbare [...] ja mik[e] gure bati bati amne [...] ja näkwit[e] ngwarbe kukwe kämekäme btä” o ñaka ja gaire nuainkäre (Rom. 13:12, 13). “Jändrän käme kä nebtä” ye tä nemen tuin kwin nie ni ngite yebätä; jondron ye ganainkäre nikwe ja töi mikadre kwatibe jondron kä kwinbiti yebätä. Ja töi mikadre kore ye ñaka nuäre. Ye medenbätä, apóstol Pablo niebare: “Tita ja ngrabare ara jire mike ja tare nike amne tita ja ngrabare ne mike ja kukwei mike täte” (1 Cor. 9:27). Kukwe ye kätä mike gare ni törbadre kä mikai juto Ngöböbätä  angwane nikwe ja töi gobraindre bökän kukwe ruäre nuainkäre. Abrahán aune Moisés dre nuainbare ja ngwankäre metre jankunu ye ani mike gare jai (Heb. 11:6).

7, 8. a) ¿Abrahán aune Sara ja tuani kukwe meden ben? b) ¿Abrahán ja töi mikani drebätä?

⁷ Jehovakwe ribebare Abrahán ie rikadre nüne kä Canaán yekänti mräkätre kwe yebe angwane niarakwe kukwe ye mikani täte töi kwinbiti. Niara tödekabare aune Jehová kukwei mikani täte kwe, yebätä Jehovakwe kukwe ükaninte ben. Kukwe ne käbämikani kwe ie: “Tikwe juta kri ükaite mä köböire aune tikwe jondron kwin nuaindi mä kräke” (Gén. 12:2). Akwa, kä nikani raire ta angwane Abrahán aune Sara yekwe monso ñaka nämene nemen. ¿Jehovakwe ja kukwei kitaninkä ietre ye käi nikwitaninkäbiti namani ruin ietre? Kä Ur juta Mesopotamia yekänti jondron nämene krubäte aune yete ju kwetre nämene, niaratre käkwe mräkätre aune juta ye tuanemetre ye ñaka namani nuäre kräketre. Niaratre nänbare 1,600 kilómetro (1,000 milla) biti bäri rabakäre Canaán, kä yekänti niaratre nünanbare jondron kwata sribebare jure yete, mrö nikani kwetre aune nitre gokä gätäite nünanbare kwetre (Gén. 12:5, 10; 13:18; 14:10-16). Akwa, yebiti ta jondron kwin nämene kä Ur yekänti yebätä niaratre ñaka ja töi mikaninta (ñäkädre Hebreos 11:8, 9, 11, 12, 15 yebätä).

⁸ Abrahán ñaka ja töi mikani “jändrän [...] kä nebtä” jiebiti, ñakare aune “tödekani” kwe Jehovai (Gén. 15:6, Jändrän Kena [JK]). Niara töi nämene jondron kä kwinbiti yebätä: Ngöbökwe kukwe käbämikani ie yebätä töi nämene kwatibe. Niara nämene tödeke yebätä Jehovakwe kukwe kwin nuainbare kräke. Blitabareta kwe ben aune niebare kwe ie: “Muke kwati krübäte käinta, ñan tanre, se mike ñäräre kuin makwe. Muke ñan tanre käinta, se kwrere jire ma bkün däredi kwati ja täritäri kä nebtä” (Gén. 15:5, JK). ¡Kukwe kwin niebare ie dimikakäre! Jehovakwe ñaka niara käi kwitaninkä jabiti. Ni Ngöbö mikaka täte metre ye nikradre batire batire muke kwinta yebätä angwane Ngöbökwe kukwe käbämikani ie ye rükadreta törö ie. Kä nükani angwane monso abokän niara nämene ngübare ngäbiti krubäte ye därebare (Gén. 21:1, 2).

9. ¿Abrahán kukwe nuainbare ye tä ni dimike ño sribire jankunu Jehová kräke?

⁹ Abrahán ye erere, nita kukwe käbämikani Jehovakwe ye ngübare ngäbiti (2 Ped. 3:13). Ni töita ñaka jondron kä kwinbiti yebätä angwane, ni raba nemen nütüre kätä niken raire ta kukwe ngübata nikwe yebätä, aune ni raba kite sribi Jehovakwe nuainne krenbe kwärä. ¿Mäkwe jondron ruäre tuanimetre sribikäre prekursor o mäkwe kukwe ruäre nuainbare sribikäre bäri Jehová kräke? Ye erere ngwane, ¡nunta kwin niere mäi! Akwa, ¿mäkwe dre nuaindre mada? Mäkwe ngwan törö jai Abrahán sribibare jankunu Jehová kräke aune ja töi mikani kwatibe kwe “juta ükaninte metre” yebätä, ye abokän kukwe kwin rabai kwe ja känenkäre yebätä töi nämene (Heb. 11:10, TNM). “Abrahamkwe tödekani Ngöböbti, aisete [...] ngite ñakare mda Ngöbökwe niebare.” (Rom. 4:3.)

10. ¿Moisés nämene bati ye ngwane dre namani kwe?

¹⁰ Moisés töi nämene jondron kä kwinbiti yebätä arato. Nämene bati ye ngwane “nitre töbtä krikri Egiptobo, ben [niarakwe] ja töitikani”. Ni ngwarbe ñan tötika raba kore. Egipto ye nämene juta bäri dite kä ye näire, aune faraón mräkätre ye nämene Moisés ngübare. Niara tötikani kwin ye medenbätä “namani blite kuin amne namani jändrän jökrä nuene kuin arato” (Hech. 7:22). Törbadre akräke dre dre ie törbadre ye jökrä rabadre kwe. Akwa, niara töi nämene kwatibe kukwe bäri ütiätebätä: Ngöbö töi nuainbätä.

11, 12. a) ¿Kukwe meden namani bäri ütiäte Moisés kräke? b) ¿Niara tötikani kukwe ja üairebiti ye namani bäri ütiäte kräke ye bämikani ño kwe?

 ¹¹ Niara nämene chi ye ngwane, meye jeñe kwe Jokébed, ye blitabare ben Ngöbö nitre hebreokwe yebätä. Kukwe namani gare Moisés ie Jehovabätä ye namani bäri ütiäte kräke kukwe mada yebiti ta. Ye medenbätä, jondron ütiäte rabadre kwe aune rabadre kädekani kri ye niarakwe tuanimetre (ñäkädre Hebreos 11:24-27 yebätä). Niara nämene chi ye ngwane tötikani kukwe ja üaire yebiti aune nämene tödeke Jehovai ye käkwe dimikani ja töi mike jondron kä kwinbiti yebätä.

¹² Moisés tötikani bäri kwin ni mada yebiti ta, akwa ja ñaka namani ruin bäri kri ie aune ñaka jondron ütiäte Egipto ye känänbare kwe ja kräke. Biblia tä niere niara “ñan tö namani rabai Faraón ngänkän ngobo kwrere mda [...]. Erere arato, kä ngwian nuäre jabtä ja mikakäre ngite Ngöbö rüere Faraón känti, ye mikani ütiäte ñakare kwe jae amne bäri tö namani ja tare nikai mräkä israelita ben gwaire”. Kukwe namani gare ie Jehovabätä ye käkwe niara dimikani juta Israel jie ngwen.

13, 14. a) ¿Moisés jämi nitre Israel mike kwäre ye känenkri rabadre dre nuainne? b) Moisés ye erere, ¿nikwe dre nuaindre?

¹³ Moisés nämene Jehová tarere aune juta Israel nämene klabore Egipto ye niarakwe tarebare arato. Kä nämene 40 niarabiti ye ngwane namani nütüre nämene juto biare nitre Israel mikakäre kwäre (Hech. 7:23-25). Akwa, niara ñaka nämene juto ye nämene gare Jehovai. Ja töi mikadre bobre, kukwe ngübadre bätärekä, ja töi mikadre jäme aune ja töi gobraindre, bätä kukwe mada mada yebätä niara rabadre ja kite (Prov. 15:33). Niarakwe ja tuadre kukwe tare ben aune kä ngwandre nüke kwe jai yekäre niara rabadre ja töi mike kore. Kä 40 te niarakwe obeja ngübadre ye käkwe dimikadre ja töi mike kore.

¹⁴ Niarakwe kä mikani niken ta ja töi ükatekäre ye käkwe dimikani krubäte. Biblia tä niere niara namani “ni töi bäri jäme ni mada nünanka kä tibienbätä yebiti ta” (Núm. 12:3). Nitre Israel ye töi nämene ñaka ja erebe aune nämene ja tuin kukwe ruäre ben, akwa niarakwe ja töi mikani bobre ye käkwe dimikani nitre Israel ngübare bätärekä (Éx. 18:26). Ni rabadre ja töi ükete arato kä ngwankäre nüke jai “ja tare nika[di] kri” ye käi näire aune ye köböire ni rabai kä mrä yete (Apoc. 7:14). Nitre töi jene jene o nitre nemen rubun o ñan jumenebätä, ¿yebe nita ja mäke kwin? Apóstol Pedro niebare: “Munkwe ni jökrä mika ütiäte jae: Munkwe ja mräkätre tödekaka Jesubti tare” (1 Ped. 2:17).

15, 16. a) ¿Nikwe ja töi mikadre jondron kä kwinbiti yebätä ye ñobätä ütiäte krubäte? b) ¿Ja ngwandre kwin ye ñobätä ütiäte krubäte?

¹⁵ Nita nüne “kukwe [...] nakenkä taretare krübäte” ye näire (2 Tim. 3:1). Ye medenbätä, ni tädre dite aune ngwäte kukwe ja üairebiti yekäre ütiäte krubäte ni töi tädre jondron kä kwinbiti yebätä (1 Tes. 5:6-9). Kukwe ketamä känti ni raba kukwe ye nuainne ye ani kädriere.

¹⁶ Ja ngwanta kwin: ¿Ja ngwandre kwin ye ñobätä ütiäte krubäte? Pedro mikani gare: “Nitre ie Ngöbö gare ñakare, ye okwäbti munkwe nüna kuin, [...] [ne kwe] niaratre käkwe Ngöbö käikitadrekä kukwe kuin nuenbare munkwe yebtä” (1 Ped. 2:12). Nita ja gwirete, sribikänti, kwelate, kukwe driere o kä madakänti ye ngwane ja di ngwandre ja ngwen kwin Jehová käikitakakäre. Erametre, ni jökrä tä ja mike ngite (Rom. 3:23). Akwa, dre käme tä nüke ni töite ye ganainkäre nikwe ja di ngwandre jankunu “töde[ke] käre Ngöböbti” (1 Tim. 6:12).

17. ¿Ni raba dre nuainne ja töi mikakäre Kristo erere? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

¹⁷ Ja töi mikadre kwin: Nikwe ja ngwandre kwin aune ja töi mikadre kwin arato.  Apóstol Pablo niebare: “Kristo Jesús töi nämene ño ye erere munkwe ja töi mika arato” (Filip. 2:5, TNM). ¿Kristo töi nämene ño? Töi nämene bobre aune ye nämene töi mike sribire bäri Jehová kräke. Niara töi nämene käre blitabätä nitre madabe kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä (Mar. 1:38; 13:10). Ne madakäre, niara nämene Biblia ye mike tuin tärä ütiäte ye erere jai (Juan 7:16; 8:28). Niarakwe ja tötikabare kwinbätä, ye medenbätä kukwe nämene tikanibätä ye kädekaninte kwe, blitabare kwe tärä yebätä aune kukweta tikanibätä ye mikani gare kwe. Ni tö ja töi mikai niara erere angwane, ja tötikadre Bibliabätä aune ja töi mikadre bobre kukwe driekäre aune nuaindre kä jutobiti.

18. ¿Ni raba sribi Jehovakwe ye dimike ño?

¹⁸ Sribi Ngöbökwe dimikadre: “Jesu ye ngwärekri ni jökrä amne jändrän jökrä kä käinbti, kä temenbtä amne dobo täni abko rabadi ngukudokwäbti niara mikakäre ütiäte jae” yei Jehová tö (Filip. 2:9-11). Jesús ye tä kädekani kri kä kwinbiti, akwa töi bobrebiti tä ja tuenmetre jie ngwandre Rün ie. Ni rabadre nuainne niara ye erere arato (1 Cor. 15:28). Ye medenbätä, sribi Jehovakwe nuainta ye dimikadre aune “nitre nünanka kä jökräbti temen, ye [...] mika[dre] ja töitikaka siba” (Mat. 28:19). Arato, ni jökrä “die mika[dre]” aune kukwe kwin nuaindre ja mräkätre kräke (Gál. 6:10).

19. ¿Kukwe ja tötikara ne tä ni töi mike ño?

¹⁹ Ni rabadre ja töi mike jondron kä kwinbiti yebätä ye Jehovata ngwen törö nie ye ütiäte ni kräke, ¿ñan ererea? Ni töita kwatibe jondron ye jiebiti, aisete “ari ja die mike bäri niare janknu” (Heb. 12:1). Ari sribire “ja di ngöi jökrä” Jehová kräke. Nikwe ye erere nuaindi angwane, niarakwe jondron kwin keta kabre biain nie (Col. 3:23, 24).