KWELA Galaad Watchtower ja tötikakäre Bibliabätä nuainba bäbokäkäre yete ti aune Evelyn Trabert janama aune nun juanba kä Santa Ana, kä rikaba kubu ta angwane kukwe nini kena tikwe ye rababa bare. Kä 29 näre tikwe sribibare misionera, akwa dre dre rababa bare tibätä ye ti jämi mike gare känenkri ti tö nibi mikai gare munye ñobätä tikwe sribi ye diani ja käne.

Kä Spokane (Washington, Estados Unidos) yekänti ti därebare kä 1923 yete. Ti rün aune ti meye nämä kukwe luterano yebätä, akwa nitre mika nämene ja tare nike kä ñukwäre te drie nämene ye niaratre ñaka nämene kain ngäbiti. Ngöbö ja tarekä raba ni mike ja ngie nuin ye ñaka nämä tuin metre ietre (1 Juan 4:8). Ti rün nämä sribire ban sribebätä aune bati deu sribi muko kwe niebare ie nitre ngwanta ja tare nike kä ñukwäre te ye Biblia ñaka driere. Kä ñaka rikaba raire ta angwane ti rün aune ti meye jataba ja tötike Bibliabätä nitre testiko Jehovakwe ben. Nita krüte ye bitikäre dre tä nemen bare ye Biblia tä driere metre ye rababa gare ietre.

Kä ye ngwane kä nämä krire kwä ökän tibiti, akwa kukwe drie nämä ti rün aune ti meye ie ye nämä kä mike juto krubäte bätätre ye täbe törö tie. Niaratre yei  namani gare Ngöbö ye kä Jehová aune niara ñaka ni nimä ngöböre itibe ye kä mikani bäri jutobätä. Esponja tä ñö ketete, ye kwrere ti jataba kukwe jökrä metre ketete ja töite, kukwe metre ye tä ni mike kwäre nieta Juan 8:32 ye erere rababa bare tibätä. Ja tötika Bibliabätä ye käne ti ñaka nämä nainte jire, ñakare aune käre nämä tuin kwin tie. Kä jürä nämä nemen tibätä, akwa ti nämä niken ti rün aune ti meye ben kukwe driere. Niaratre ye ja ngökaba ñöte kä 1934 aune kä 1939 yete kä rababa 16 tibiti ye ngwane tikwe ja ngökaba ñöte.

Julio kä 1940 ye ngwane ti rün aune ti meye ju nunkwe ye rürübäinba aune nun rikaba nüne Coeur d’Alene (Idaho) yekänti, yete nun nimä sribi prekursor kömikaba. Ju känti karo ükate nämä yebiti kwin ju mada nämä yete nun nämä nüne aune nun nämä ütiä bien. Nun nämä nüne yekänti nun nämä gätä nuainne. Kä ye näire Ju ja Ükarakrö ñaka nämä krubäte, yebätä konkrekasion jökrä bäsi nämä gätä nuainne ja mräkätre gwirete o ju kärä nämä aune ütiä bian nämä yete.

Kä 1941 nun rikaba gätä kri nuainba San Luis (Misuri) yekänti. Dominko yete kukwe kädrieba monsotre kia kräke, köbö ye kädekaba “köbö monsotre kia kräke”. Monsotre biti kä nämä kwärike nememe 18 yei ribeba rabadre täke plataforma ye känenkri aune monsotre ye ngätäite ti nämä siba. Ja ngwai Joseph F. Rutherford nämä kukwe kädriere ye jatabara krüte angwane nieba kwe nunye: “Mun monsotre kia, munkwe [...] ja töi mikani Ngöbö aune Rei kwe mike täte, mun raba nüke krö”. Nun jökrä rükaba krö. Ye ngwane niarakwe nieba: “¡Nitre 15,000 testiko mrä Gobran Ngöbökwe mikaka gare ye mike ñärärä!”. Kä ye ngwane tikwe ja töi mikaba kwatibe sribi prekursor ye nuainne jankunu.

Gätä kri ye bitikäre nun rikaba nüne Oxnard, juta ye nemenkä mötörikri California yekänti. Nun rikaba kä yekänti konkrekasion ükatekäre. Ju sribebare nünankäre aune llanta mikanibätä yete nun nämä nüne aune jän kwatibe nämä. Nun nämä nüne käne yekänti cuarto nämä jeñe tikwe, akwa ju mrä yete ti nämä kä ükete jai mesa yebiti kübiakäre. ¡Ti ñaka rababara nüne käne ye erere!

Köbö 7 diciembre 1941 Japón bomba kitaba Pearl Harbor (Hawái) yekänti, aune jetebe se kwrere Estados Unidos ja mikaba Rü Kri Bobukäre yete. Ye ngwane nun rikaba nüne California. Submarino nitre Japón yekwe nämä kä ngübarebiti mren bäre California, yebätä nitre gobranka käkwe ribeba nunye nunkwe ñotra jökrä ye trä ötadrete deu. Kä nämä nemen drüne ye köböire nitre ye ñaka nämä kürü kite nun kokwäre.

Sö rikaba ruäre ta ye ngwane septiembre kä 1942 Asamblea Teocrática del Nuevo Mundo nuainba Cleveland (Ohio) yebätä nun kwanba. Gätä yete ja ngwai Nathan Knorr käkwe kukwe ne kädrieba: “Kä jäme... ¿nuadi kärekäre?”. Apocalipsis kapitulo 17 ye kädrieba kwe, tärä ye tä blite “jändrän kri krübäte nämane nüne kira, akwa mtare tä nüne ñakare mda” yebätä, abokän “nämane Kä Timonbti abko jatadita kä temen nebtä” (Apoc. 17:8, 11). Niarakwe mikaba gare “jändrän kri krübäte” ye abokän nämä Sociedad de Naciones ye bämike aune kä 1939 yete ñaka namanina. Biblia mikani gare känenkri Sociedad de Naciones ye diainkä aune ye bitikäre kä ruäre te nünandi jäme. Kukwe ye erere rababa bare. Rü Kri Bobukäre ye mikaba krüte kä 1945 yete. Ye bitikäre, “jändrän kri krübäte” rükabata bobukäre aune kädekaba Naciones Unidas. Yete ja känenkäre nitre testiko Jehovakwe jataba kukwe driere juta keta kabre yete. ¡Kä ye näire nükebe nengwane nitre tä bäri juta Ngöbökwe yete!

Kukwe kädrieba ye ti töi mikaba sribire bäri. Ye medenbätä, Kwela Galaad nuaindi kä madate nieba ye ngwane ti törbaba sribi misionero ye nuaindi arato. Kä  1943 yete ti juanba sribi prekursor ye nuainne Portland (Oregón) yekänti. Kä ye ngwane nun nämä nemen jukwebätä nitre känti aune kukwe driere gramófono yebiti. Kukwe kädriebare abokän grababare ye nun nämä mike kukwe nuadre nitre ie, biti nun nämä tärä o täräkwata nämä blite Gobran Ngöbökwe yebätä ye driere ietre. Kä ye ngwane tikwe töbikaba käre sribi misionero yebätä.

Kä 1944 yete ti aune ja ketamuko tikwe Evelyn Trabert nübaiba Galaad ye ngwane kä rababa juto tibätä. Nunkwe ja tötikadre kä jutobiti Bibliabätä ye ja ngwaitre nun tötikaka kwelate drieba nunye. Niaratre nämä ja töi mike bobre ye rababa tuin kwin nunye. Ruäre ngwane nun nämä mröre ye ngwane niaratre nämä mrö mike mesabätä. Sö krärike te nun tötikaba, ye bitikäre nun graduaba köbö 22 enero kä 1945 yete.

Junio kä 1946 ye ngwane Evelyn, ti aune Leo bätä Esther Mahan, nun rükaba gwairebe El Salvador yekänti. “Nura tirete ye [nämä] biare ötadre” ye kwanba nunye (Juan 4:35). Sö rikaba ruäre ta angwane gätä kri köböbu ye nunkwe nuainba kena kä Santa Ana yekänti. Kukwe kädrie nämä ni jökrä kräke yebätä nunkwe nitre jökrä nübaiba aune nitre rükaba bäsi 500 ye käi rababa juto krubäte nunbätä. Kukwe ye nitre ji ngwanka iglesiate mikaba rubun. Nitre ye rababa rubun krubäte, aisete bämän rikaba krati ta angwane kukwe kädrite kena tikwe ye rababa bare. Akwa, kukwe nuainba kwetre nun juankäre mento juta yebätä ye ñaka rababa bare. Nun töi rababa kwatibe nitre töi nämä Ngöbö mikai gare jai ye dimikabätä. Nitre sacerdote ñaka törbaba nitre tuai ñäke Bibliabätä aune nitre braibe aibe kwe Biblia nämä. Kukwe yebiti ta nitre ye törbaba kukwe metre ye mikai gare jai. Ne madakäre, nun nämä ja di ngwen blitakäre kukwe suliare yebiti aune nun nämä blite bentre Jehová aune Kä tibien kwitai bä nuäre kwe yebätä ye niaratre nämä mike tuin ütiäte jai.

Rosa Ascencio ye jataba ja tötike kena tibe. Niara jataba ja tötike Bibliabätä ye ngwane ni ben niara nämä nüne yebätä ja diankaba mento kwe. Kä rikaba ta angwane ni ye jataba ja tötike arato. Ye bitikäre, niaratre ja mikaba gure metre, ja ngökaba ñöte kwetre aune rababa testiko Jehovakwe kukwe driekä kä jutobiti. Rosa ye namani kena sribi prekursor nuainkä kä Santa Ana yekänti. *

Tienda chi nämä Rosa yekwe abokän känti nämä jondron kwetare rürübäine. Niara nämä niken batire batire kukwe driere ye ngwane nämä dike aune nämä dre dre ribere jai ye Jehovakwe biain ie yei nämä tö ngwen. Aune ye erere nämene nemen bare. Nämene nüketa ye ngwane ora nämene niken ruäre ta angwane nitre jondron kökaka nämene nüke kwati krubäte. Kukwe nieta Mateo 6:33 ye erere namani barebätä aune ja ngwani metre täte kwe nememe krütani ye ngwane.

Ti aune misionero mada nirike nämä ju ütiä bien ni iti ie. Bati ni ye gwirete sacerdote nünanka kä yekänti janama. Sacerdote ye nieba ie ñaka nun juaintari kwe angwane niara bätä muko kwe diainkä iglesia católica yete. Ni ye sribi bökänkä aune nämä rubun nitre sacerdote ye kräke, ñobätä ñan aune nitre ye ñaka nämä ja ngwen kwin, aisete niara ñaka sacerdote  jürä ngwanba jabätä. Ni ju bökänkä ye nieba sacerdote ie niara diandrekä Iglesia yete ye ñaka nämä ütiäte kräke aune nun törbadre nünain kä nuäi te ye erere nunkwe nuaindre nieba kwe nunye.

San Salvador yekänti ni iti sribikä ingeniero kädeka nämä Baltasar Perla, ye muko nämä ja tötike misionera madabe. Ni ye töi nämä kwin, akwa ñaka namanina tödeke Ngöböi, ñobätä ñan aune nitre ji ngwanka iglesiate nämene ja bämike jerekäbe. Ni ye jämi nemen Testiko, akwa ja töi jeñebiti ja mikaba kwe sukursal sribedre ño kä yekänti ye nuainne, sribiba kwe siba aune ñaka ütiä käräba jire kwe.

Baltasar ye sribibare ja mräkätre ben angwane namani gare ie kukwe metre ye kwani ie. Köbö 22 julio kä 1955 niarakwe ja ngökaba ñöte, kä rikaba braibe ta angwane muko kwe Paulina ja ngökaba ñöte arato. Niara ngobo nibu tä Jehová mike täte jankunu. Iti kädekata Baltasar Perla arato, kä niena 49 niarabiti sribibätä Betel Brooklyn aune nita sribi Ngöbökwe nuainne kä jökräbiti tibien ye niarata dimike arato kä yekänti. Kä nengwane niara tä sribire siba nitre Sukursal Jie Ngwanka yebe juta Estados Unidos yete. *

Nun jataba gätä kri sribere San Salvador, ye ngwane ja ngwai Perla käkwe nun dimikaba kä känene gätä ye nuainkäre. Kena nun nämä ja ükökrö braibe, akwa Jehová diebiti kä kwatire kwatire te nun jataba ja ükökrö bäri ye ngwane kä jataba nemen chi nun kräke. Gätä ye näire kä nämä nemen juto tibätä, ñobätä ñan aune nitre nämene ja tötike tibe Bibliabätä yebe ti nämä ngätäita. Nitre tötikani tikwe ye käkwe nitre mada tötikani aune nitre ja ngökabare ñöte ye niaratre nämä mike gare tie ye nämä kä mike bäri juto tibätä.

Bati gätä kri yete ja ngwai iti rükaba ti ken aune nieba kwe tie törbaba kukwe niei tie. Niara ye ñan rükaba gare tie, aisete dre niedi kwe tie ye ti törbaba gai. Ja ngwai ye nieba tie: “Monsotre käkwe jä kitaba munye kä Santa Ana yekänti ye ngätäite ti nämä siba jä kite”. ¡Niara nämä Jehová mike täte arato ye käi rababa juto tibätä! Tikwe blitaba ja ngwai yebe ye käkwe mikaba gare tie sribidre köbö täte ye kukwe bäri kwin dianta nuaindre jai.

Kä 29 näre tikwe sribiba misionera juta El Salvador yekänti. Käne tikwe sribiba Santa Ana, Sonsonate, Santa Tecla aune biti San Salvador yekänti. Mrä mada kä 1975 tikwe ja töi mikaba nikenta Spokane, akwa ye nuainkäre tikwe oraba krubäte. Ti rün aune ti meye nämä Jehová mike täte jankunu, akwa rababara umbre aune rababa ti ribere ja dimikakäre.

Ti rün krütaba kä 1979 yete. Ti rababa ti meye ngübare jankunu aune bätärekä bätärekä niara jataba bäri bobre aune kä rikaba krä kwä ta angwane krütaba, ye ngwane kä nämä 94 niarabiti. Ñaka rababa nuäre ti kräke, ti töi nämä ulire aune ti rababa nainte krubäte. Ti nämä töbike krubäte ye köböite bren tare kädekata herpes zóster ye rababa tibätä. Akwa, orasion köböire aune Jehová nämä ti tarere ye käkwe ti dimikaba ja tuin kukwe yebe. Kukwe nieta Isaías 46:4 ye niarakwe mikaba nemen bare. Ti jataba “dokwä ngwen” ye ngwane niarakwe ti ngübaba, ti ngwanba ja kise mrökate aune ti diantariba kwe.

Kä 1990 ti rikaba nüne Omak (Washington). Kä yekänti ti rababa kukwe driere nitre blitaka suliare yei, ye ngwane ja rababa ruinta kwin tie sribi ye kräke. Nitre ja tötikaka tibe Bibliabätä ye ruäre käkwe ja ngökaba ñöte arato. Kä jataba niken ta angwane ti ñan rababara ju tikwe nämä Omak ye ngübare kwin, aisete sö noviembre kä 2007 ti rikaba nüne cuarto bäri chi nämä juta Chelan ken yekänti. Kä nekänti ti aibe bichore, ye medenbätä ja mräkätre konkrekasionte blitaka kukwe suliare yebiti tä ti mike tuin jai “ja mölöi” erere kukwe ja üairebiti. Niaratre tä ti dimike yebätä tita debe bien krubäte ietre.

Sribikäre töi “jäme[biti]” Jehová kräke tikwe ñaka ja mäkäninte aune tikwe ñaka monso ngübabare (1 Cor. 7:34, 35). Jondron jökrä ñan raba nemen nikwe, ye medenbätä kukwe meden bäri ütiäte yebätä tita ja töi mike: ye abokän sribire ja nire tätebiti Jehová kräke. Tikwe nitre kwati dimikanina kukwe metre mike gare jai, nitre ye abokän monso tikwe kwrere. Kä Bä Nuäre yete kä rabai krubäte tie jondron tuin kwin tie ye nuainkäre. Salmo 145:16 ye tä mate kwin tibätä, yete Jehová tä käbämike “jondron jökrä nire tö dre dre ie” ye erere biain kwe ie.

Kä niena 91 tibiti, akwa ti täbe sribi prekursor nuainne. Tita sribi prekursor nuainne ye köböire ja ruin bati tie aune tita nüne kwin. Ti rababa El Salvador ye ngwane krire kukwe drie ye kömika jataba. Satana tä ja di ngwen sribi ye ketabätäkäre, akwa kä nengwane juta yete nitre kukwe driekä niena 39,000 biti bäri. ¡Ye tä tödeka tikwe mike dite krubäte! Erametre, Jehová tä juta kwe yebe.