1, 2. a) Ngöbö tö dre dre nuain ni kä nebätä kräke ye Gobran Ngöbökwe mikai nemen bare jökrä, ¿ye ñobätä tö ngwandre metre ie? b) Kukwe nieta Efesios 2:12 ye erere, ¿kukwe ükaninte Ngöbökwe ye tä ni mike tö ngwen ño bäri Gobran kwe ie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

GOBRAN Ngöbökwe aibe käkwe kukweta ni kisete ye diainkä ye ni testiko Jehovakwe tä niere aune kukwe ye arabe nita mike gare nitre madai. Kukwe ye tä ni töi mike jäme aune tä ni dimike. Akwa, ¿nita Gobran ye mike tuin metre jai aune dre nuaindi kwe ye rabai bare metre ie yei nita tö ngwen? ¿Kukwe meden medenbätä ni raba tö ngwen metre Gobran yei? (Heb. 11:1.)

² Ni Bäri Dite Krubäte tö namani dre tuai nikwe ye niarakwe mikai nemen bare monso kwe dianinkä Gobrankäre ye köböire. Kukwe ye tä ükaninte metre: Jehová aibe tä gobrankäre. Nire rabai Reire, nire nire käkwe gobrandi Rei yebe, aune niaratre nire nire gobraindi ye abokän kukwe ütiäte rabai bare Gobran Ngöbökwe yete. Kukwe ükaninte metre ye abokän Jehová o Monsoi Jesukristo käkwe nuainbare. Kukwe ükaninte yebätä nikwe töbikaitari angwane Ngöbö töita ño aune Gobran kwe tä ükaninte metre ye rabai tuin bäri ütiäte nie (ñäkädre Efesios 2:12 yebätä).

3. ¿Drebätä ja tötikai kukwe ja tötikara nebätä aune kukwe ja tötikara mada yebätä?

 ³ Kukwe keta ti ütiäte ükaninte kädrieta Bibliabätä ye tä blite Ngöbökwe monso kwe Jesukristo dianinkä Gobrankäre yebätä. 1) Kukwe ükaninte Abrahán ben, 2) kukwe ükaninte biani Moisés ie, 3) kukwe ükaninte David ben, 4) kukwe ükaninte rabakäre sacerdote Melquisedec kwrere, 5) kukwe ükaninte mrä aune 6) kukwe ükaninte Gobrankäre. Kukwe keteitire keteitire ye tä blite Gobran Ngöbökwe yebätä aune Ngöbö tö dre nuain Kä tibien aune ni kä nebätä kräke ye kukwe ükaninte käkwe mikai nemen bare ño ye ani mike gare jai (recuadro “ Ngöbökwe ja töi mikai nemen bare ño” mikadre ñärärä).

4. Kukwe nieta tärä Génesis yebätä erere, ¿kukwe meden ketamä ükaninte Jehovakwe ni kä nebätä kräke?

⁴ Jehovakwe Kä tibien ne ükaninte bä nuäre nünankäre ni kä nebätä ie, ye bitikäre kukwe ketamä ükaninte kwe ni kä nebätä kräke. Kena, ni kä nebätä sribedi kwe ja bä erere. Ketebukäre, nitre ye Kä tibien jökrä kwitadre Bä Nuäre aune niaratre monsoi kukwe kwin nuainkä ye rabadre nüne kä jökräbiti tibien. Ketamäkäre, kri ngokwä kukwe kwin aune käme mikakäre gare jai ye ñäkäibare kwe ietre (Gén. 1:26, 28; 2:16, 17). Ngöbö töi ye mikakäre nemen bare kukwe mada ñaka ribe nämene. Ni kä nebätä sribebare kwe ye ngwane kukwe ükaninte kena ye namani bare, ye bitikäre kukwe ketebu namani rabakäre bare. ¿Se ñobätä kukwe mada ükadrete Ngöbö töi mikakäre nemen bare ribe nämene?

5, 6. a) ¿Satana dre nuainbare ne kwe Ngöbö töi ñaka rabadre bare? b) Satana kukwe ñaka metre niebare Jehová rüere kä Edén yekänti, ¿ye ngwane Jehovakwe dre nuainbare?

⁵ Ngöbö tö namani dre nuain ye Satana ni töi käme ñaka tö namani tuai nemen bare, aisete nitre töi mikani kwe ja mike Ngöbö rüere. Kukwe meden namani tuin nuäre Diablu ie juankäre ngwarbe yebätä ja töi mikani kwe: ye abokän ni kä nebätä rabadre ñaka Ngöbö mike täte. Ye medenbätä, Eva meri kena ye töi mikani kwe kri ngokwä ñäkäibare ye kwete (Gén. 3:1-5; Apoc. 12:9). Kukwe yebiti nitre mikani töbike kwe Ngöbö ñaka raba jondron jökrä ye gobraine. Kä nikani ta angwane, Diablukwe niebare ni kä nebätä tä Jehová mike täte jondron täri (Job 1:9-11; 2:4, 5).

⁶ Kä Edén yekänti Satana kukwe ñaka metre niebare Jehová rüere, ¿ye ngwane Jehovakwe dre nuainbare? Nitre bikaka bäri ye niarakwe gadrete akräke, Adán aune Eva monsoi rabadre nüne Kä tibienbätä ie niara tö namani ye ñaka rabadre bare. Ni ni Sribekä töbätä ye ñaka nitre bikaka bäri ye ganinte, ñakare aune kukwe rabai bare mikani gare kwe: niarakwe kukwe käbämikani Edén. Niarakwe kukwe käbämikani yebiti mikani gare kwe kukwe niebare kwe rabai bare täte (ñäkädre Génesis 3:15 yebätä). *

7. ¿Kukwe käbämikani kä Edén yekänti ye tä dre mike gare kulebra aune ngäbälitre yebätä?

⁷ Kukwe käbämikani Jehovakwe kä Edén yekänti ye ngwane kukwe ñäkäbare kwe kulebra aune kulebra ngäbälitre ye rüere, ye abokän Satana aune nitre ja mikaka niarakri Gobran Ngöbökwe rüere. Ne madakäre, meri monsoi ye mikani kwe Satana gatekäre. Ngöbökwe kukwe käbämikani yebiti mikani gare metre nitre ja mikaka niara rüere aune kukwe blo nuainkä ye gaite kwe. Akwa ye ñan aibe nuaindi kwe, ñakare aune dre köböire nuaindi kwe ye mikani gare kwe arato.

8. ¿Dre nie raba meri aune monsoi yebätä?

⁸ ¿Meri monsoi ye abokän nire? Niara rabadre kulebra dokwä trekete, ye abokän rabadre Satana gainte täte, ni üaire käkwe kukwe ye nuaindre aune ñan ni kä nebätä (Heb. 2:14). Ye medenbätä, meri monsoi rabadre ye ñan meri kä nebätä. Kulebra ngäbälitre ye jatani  nirien kwati ye namani tuin, akwa kä nikani bäsi 4,000 ta angwane kukwe ñaka nämene gare meri monsoi yebätä. Kä ye näire Jehovakwe kukwe keta kabre ükaninte kukwe mikakäre gare meri monsoi yebätä. Kukwe ükaninte ye mikani gare arato Ngöbökwe meri monsoi yebiti kukwe käme ye diainkä ni ngätäite, kukwe käme ye Satana nuainbare.

9. a) ¿Kukwe ükaninte ño Abrahán ben? b) ¿Ñongwane kukwe ye jatani nemen bare?

⁹ Jehovakwe kukwe ñäkäbare Satana kräke ye käi nikani 2,000 ta angwane, niebare kwe Abrahán ie rikadre mento kä Ur yebätä nünankäre kä Canaán yekänti (Hech. 7:2, 3). Niebare kwe ie: “Juta mäkwe, mä mräkätre aune mä rün gwire yebätä kä mikekä aune tikwe kä mikai gare mäi yekänti mä rika aune tikwe juta kri ükaite mä köböire aune tikwe jondron kwin nuaindi mä kräke aune erametre tikwe mä kä ye mikai ütiäte kri; aune mä ye köböire jondron kwin rabai bare. Aune erametre nitre käkwe jondron kwin nuaindi mä kräke ye kräke tikwe jondron kwin nuaindi, aune nire käkwe ñäkäi tare mä rüere yebätä tikwe kukwe tare mikai nemen bare, aune erametre mä ye köböire jondron kwin rabai bare nitre jökrä kä tibienbätä ye kräke” (Gén. 12:1-3). Kukwe ükaninte Abrahán ben ye kädrieta kena texto yebätä, Jehovakwe kukwe ye käbämikani ie. Ñongwane niarakwe kukwe ye ükaninte ye ñaka gare nie. Akwa, kä 1943 kä 1 känenkri, kä nämene 75 Abrahán yebiti angwane kä mikaninkä kwe Harán aune nikani ñö Éufrates yete ta, ye ngwane kukwe ükaninte ye jatani nemen bare yebrä gare nie.

10. a) ¿Ngöbökwe kukwe käbämikani yei Abrahán nämene tödeke kwatibe ye bämikani ño kwe? b) ¿Jehovakwe kukwe meden mikani gare jatäri meri monsoi yebätä?

¹⁰ Jehovakwe kukwe käbämikani Abrahán ie ye bati bobu ngwaninta törö kwe ie aune batire batire jatani kukwe mike gare bäri ie kukwe yebätä (Gén. 13:15-17; 17:1-8, 16). Abrahán nämene juto ngobo itibe kwe murie  ketakäre ye ngwane bämikani kwe nämene tödeke kwatibe Ngöbökwe kukwe käbämikani yei, yebätä Jehovakwe ja kukwei kitaninkä mikakäre gare kukwe ükaninte kwe ye rabai bare metre (ñäkädre Génesis 22:15-18 * aune Hebreos 11:17, 18 yebätä). Kukwe ükaninte Abrahán ben ye jatani nemen bare angwane, Jehová namani jankunu kukwe ütiäte mike gare meri monsoi yebätä. Meri monsoi ye jatai Abrahán yekri aune rabai kwati krubäte. Ne madakäre, nitre ye rabai reire, nitre ja mikaka rüere ye gaite kwetre aune niaratre ye köböire kukwe kwin rabai nitre kwati yekwe.

11, 12. a) ¿Kukwe ükaninte Abrahán ben ye rabai bare bäri ye Biblia tä mike gare ño? b) ¿Kukwe ye köböire dre rabai nikwe?

¹¹ Abrahán monsoitre namani Kä Käbämikani ietre yekänti angwane kukwe ükaninte Abrahán ben ye namani bare metrere, akwa Biblia tä mike gare kukwe ükaninte ye köböire kukwe mada rabai bare arato (Gál. 4:22-25). Ngöbökwe apóstol Pablo töi mikani mike gare, Abrahán monsoi kena bäri ütiäte ye abokän Kristo aune monsotre mada kwe ye abokän nitre kristiano 144,000 dianinkä üai deme yebiti (Gál. 3:16, 29; Apoc. 5:9, 10; 14:1, 4). Meri monsoi rabai ye “Jerusalén [...] kä kuinbti”. Jerusalén kä kwinbiti ye abokän juta ükaninte Ngöbökwe kä kwinbiti aune yete nitre üaire ja ngwanka metre tä (Gál. 4:26, 31). Kukwe ükaninte Abrahán ben ye mikani gare meri monsoi ye kukwe kwin mikai nemen bare ni kä nebätä kräke.

¹² Kukwe ükaninte Abrahán ben ye köböire Gobran rabai ükaninte metre kä kwinbiti. Gobran yete ni iti rabai Reire aune nitre mada gobrandi ben (Heb. 6:13-18). ¿Kukwe ükaninte ye nuadi kä kwäbe te? Rei Dianinkä Ngöbökwe käkwe Ngöbö rüe ye gaite aune ni Kä tibienbätä kräke kukwe kwin mikai nemen bare ye ngwane nuadi mrä kwe (1 Cor. 15:23-26). Akwa, Génesis 17:7 (JK) tä niere “kukwe ne ükaite kärekäre” ye tä mike gare nuadi kärekäre kwe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre jökrä tädi nüne Kä tibienbätä yekwe kukwe kwin rabai kärekäre. Nibira gare nie erere, kukwe ükaninte Abrahán ben tä mike gare Jehová töita kwatibe nitre kä nebätä kukwe kwin nuainkä ye mikai nüne “kä jökräbiti tibien” (Gén. 1:28).

13, 14. ¿Kukwe ükaninte David ben ye tä dre mike gare Mesías gobrandi yebätä?

¹³ Kukwe käbämikani Edén aune kukwe ükaninte Abrahán ben ye tä kukwe ütiäte mike gare. Jehová tä käre gobrane kukwe ükaninte metre kwe ye ererebätä, ye medenbätä Rei Dianinkä kwe ye kite gobran kwe yekri aune dianinkä kwe kukwe ükaninte metre kwe ye ererebätä (Sal. 89:14). Gobran ye ñaka rabai käme aune ñaka diainkä jire. Kukwe ükateta metre jabe ye erere kukwe mada ükaninte kätä kukwe ye mike gare.

¹⁴ Ye abokän kukwe ükaninte David ben gärätä (ñäkädre 2 Samuel 7:12, 16 yebätä). * Kukwe ükaninte yebiti Jehovakwe mikani gare rei kirabe Israel yei, Mesías ye jatai niara mräkätre yekri (Luc. 1:30-33). Kukwe yebiti mikani gare metre kwe nirekri meri monsoi ye jatai. Niarakwe mikani gare ni jatai David yekri ye “aibe kädeka[i] gobrankäre” kürä Gobrankäre  ie yete (Ezeq. 21:25-27). David gobranbare ye “täi ükaninte käre” Jesús ye köböire. Erametre, “monsoi kwe ye rabai kärekäre aune kürä gobrankäre ie rabai ñänä kwrere” (Sal. 89:34-37). Mesías rabai gobrane ye ngwane kukwe käme ñaka nuaindi, aune kukwe nuaindi kwe ye nuadi kärekäre.

15-17. a) Sribikäre ni sacerdote Melquisedec kwrere, ¿meri monsoi käkwe sribi meden nuaindi? b) ¿Ñobätä niara rabadre sribi ye nuainne arato?

¹⁵ Kukwe ükaninte Abrahán ben aune kukwe ükaninte David ben ye tä mike gare meri monsoi rabadre gobrane. Akwa, gobran kwin rabadre ye ñan aibe ribe nämene abokän köböire kukwe kwin rabadre nitre kä jökräbiti tibien yekwe. Ni kä tibienbätä ye mikadre kwäre ngite yebätä aune rabadre Jehová monsoitre ye ngätäite yekäre, meri monsoi ye rabadre sribire ni sacerdote erere. Kukwe ye mikakäre nemen bare, Ni ni Sribekä töbätä krubäte ye kukwe mada ükaninte, ye abokän kukwe ükaninte rabakäre sacerdote Melquisedec kwrere.

¹⁶ Jehovakwe kukwe ükaite akwle Jesús ben kukwe ketebu ütiäte nuainkäre ye mikani gare kwe Rei David köböire: 1) Jesús täkäi niara “kise ruinkri” aune ja di biain kwe ie rüe ganainkäre, aune 2) rabai “sacerdote kärekäre Melquisedec ye kwrere” (ñäkädre Salmo 110:1, 2, 4 yebätä). * ¿Ñobätä nieta “Melquisedec ye kwrere”? Ñobätä ñan aune Kä Käbämikani ye jämi nemen Abrahán monsoitre yekwe ye känenkri Melquisedec rei kä Salem namani “ni blitaka ni mda mda diäre Ngöbö ütiäte kribe” (Heb. 7:1-3). Jehovakwe niara kädekani akwle reire aune sacerdote. Kukwe Tikani Hebreore yekänti nieta niara ye aibe käkwe sribi ketebu ye nuainbare. Ne madakäre, niara ye känenkri aune niara ye bitikäre ni mada namani sribi ye arabe nuainne ye nie ñaka jire, aisete ni raba niere niara ye aibe namani “ni blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre kärekäre”.

¹⁷ Jehovakwe kukwe ükaninte ye köböire Jesús kädekani akwle kwe sacerdote. Ye medenbätä, Jesús ye rabadi “Melquisedec [...] ye kwrere [...] blitaka [...] ni mda mda diäre kärekäre” (Heb. 5:4-6). Kukwe ükaninte ne tä mike gare metre Jehová töi nämene ño kena Kä tibien aune ni kä nebätä kräke ye mikai nemen bare kwe Gobran dianinkä kwe yebiti.

18, 19. a) Kukwe keta kabre ükaninte abokän nikwe miri gare jai, ¿ye tä dre mike gare Gobran Ngöbökwe yebätä? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai?

¹⁸ Kukwe ketamä ükaninte abokänbätä nikwe ja tötiri ye tä blite Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre yebätä. Arato nibi gare nie kukwe ükateta metre jabe ye kwrere kukwe ükaninte Gobran Ngöbökwe ye kräke. Niara kukwe käbämikani Edén yebiti mikani gare kwe töi nämene ño Kä tibien aune ni kä nebätä kräke ye mikai nemen bare kwe meri monsoi ye köböire. Kukwe ükaninte kwe Abrahán ben ye tä mike gare nire abokän meri monsoi aune sribi meden meden nuaindi kwe.

¹⁹ Kukwe ükaninte David ben ye mikani gare metre ta monso käbämikani ye jatai nirekri, Jesús ye metrere meri monsoi aune niara ye kädekani Kä tibien ne gobrainkäre ne kwe Gobran ye rabadre ükaninte kärekäre. Kukwe ükaninte rabakäre sacerdote Melquisedec kwrere ye namani ütiäte ne kwe meri monsoi rabadre sribire sacerdote erere. Akwa, Jesús ñan aibe käkwe sribidi kaibe ngite diankakäre ni kä nebätä yebätä. Nitre mada dianinkä arato rabakäre reire aune sacerdote. ¿Niaratre dianinkä ño? Kukwe ye rabai gare nie kukwe ja tötikara mada yekänti.