1. ¿Dre drebätä nikwe debe biandre Jehovai?

JEHOVÁ tä jondron kwin bien krubäte nie (Santiago 1:17). Ne madakäre, ni oveja ngübaka kwin ye erere nita dre ribere jai nünankäre ye tä bien nie (Salmo 23:1-3). Aune kukwe tä nemen ni kisete ye ngwane, tä ni kriemike aune tä ni dimike (Salmo 46:1). Jehová tä jondron jökrä nuainne ni kräke yebätä nita töbike angwane, ni Biblia tikaka ye erere jata nemen ruin nie, niarakwe niebare: “Munkwe debe bian Jehovai, niara töi kwin yebätä”. Ni Biblia tikaka niebare arato Ngöbö ye töi täi kwin kärekäre (Salmo 106:1). Ye tä mike gare nikwe debe biandre Ngöböi.

2, 3. a) ¿Nikwe ñaka debe biain angwane dre rabai bare? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

² ¿Ñobätä nikwe ja töi mikadre debe bien Jehovai? Mekerabe Bibliakwe niebare, nitre ni näire ye ñaka rabai debe bien, aune ye erere tä nemen bare (2 Timoteo 3:2). Jehovakwe jondron kwin nuainbarera nitre kwati kräke, akwa niaratre ñaka debe bien ie jondron yebätä. Nitre kwati ye ñaka jondron ribere jai ruäre ngwane akwa tätre kökö. Akwa yebiti ta,  jondron tä kwetre ye käi ñaka juto bätätre. Nikwe ñaka debe biain angwane, ni töi raba nemen nitre Israel ye erere arato. Jehovakwe dre dre nuainbarera ni kräke ye ni ñaka raba kite mike tuin ütiäte jai aune ni ñaka raba kite ja mäke ben (Salmo 106:7, 11-13).

³ Nikwe ñaka debe biain angwane, ñaka rabai nuäre ni kräke ja tuakäre kukweta ni kisete yebe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni töi rabai bäri kukweta ni kisete yebätä aune jondron kwin tä nikwe ye käi rikwitaikä nibiti (Salmo 116:3). Kukwe ja tötikara nekänti kukwe ketebu ngwantarita ne mikai gare jai: ¿Ni raba dre nuainne debe biankäre jankunu? ¿Kukwe tädre ni kisete ye ngwane ni raba töbike ño kwin metre?

4. ¿Nikwe dre nuaindre debe biankäre Jehovai?

⁴ Nikwe ja di ngwandre debe bien Jehovai. Ye nuainkäre nikwe töbikadre dre dre nuainbarera kwe ni itire itire kräke yebätä. Ye bitikäre, jondron nuainbarera kwe ye tä bämike ño ni tare krubäte kwe yebätä nikwe töbikadre. Ni iti Biblia tikaka käkwe ye erere nuainbare. Aune ye köböire, töi namani ñan krütare Jehovakwe jondron nuainbare kräke yebätä (ñäkädre Salmo 40:5 * aune 107:43 yebätä). *

5. Ni tö debe biain Pablo erere angwane, ¿nikwe dre nuaindre?

⁵ Apóstol Pablo ye erere nikwe debe biandre. Bä kabre niara nämene töbiketari Jehovakwe jondron jökrä biani ie yebätä. ¿Ñokänti gare nie? Ñobätä ñan aune niara nämene käre debe bien Jehovai orasion yebiti. Ñodre, niara nämene bike kri, ni mada nuainne tare, ja mike nitre kristiano rüere aune kukwe ngwarbe niere bätätre ye nämene gare jabätä ie. Akwa, Ngöbökwe ngite juani tabiti aune tuanimetre kwe kukwe driere yebätä  nämene debe bien ie (ñäkädre 1 Timoteo 1:12-14 yebätä). Ja mräkätre kristiano töi nämene kwin aune nämene ja ngwen metre yebätä niara nämene debe bien Ngöböi (Filipenses 1:3-5, 7; 1 Tesalonicenses 1:2, 3). Kukwe tare nämene nemen kisete ye ngwane, batire batire ja mräkätre nämene dimike yebätä nämene debe bien Ngöböi arato (Hechos 28:15; 2 Corintios 7:5-7). Yebätä Pablo nämene niere ja mräkätre kristiano yei niaratre rabadre debe bien Ngöböi aune kantare ja dimikakäre kwärikwäri aune Ngöbö käikitekä (Colosenses 3:15-17).

6. ¿Dre drebätä mä rabadre debe bien Ngöböi?

⁶ Jehovakwe dre dre nuainbarera ni kräke yebätä ni raba töbiketari Pablo erere (Salmo 116:12). Ni raba töbike kukwe ngwantarita nebätä: “¿Dre drebätä ti rabadre debe bien Ngöböi?”. Nita ja kete ben aune niarakwe Monso kwe juani ja murie kete ngite juankäre ta nibiti yebätä ni raba töbiketari. Nitre niara mikaka täte yekwe ni dimikani ño kukwe tare näire yebätä ni raba töbike arato. Ni niena gure o monsotre niena nikwe angwane, käta juto nibätä yebätä nikwe töbikadre. Ngöbökwe ni dimikanina ño yebätä nikwe töbikadre. Ye köböire kukwe keta kabrebätä ni rabai debe bien Ngöböi mantre jetebe (ñäkädre Salmo 92:1, 2 yebätä). *

7. a) ¿Ñobätä ni rabadre orare debe biankäre Ngöböi? b) ¿Nita orare debe biankäre Jehovai orasionte ye köböire dre kwin tä nemen nikwe?

⁷ Jondron kwin tä nikwe ye jökräbätä nikwe töbikadre angwane, ni törbai debe biain Ngöböi (Salmo 95:2; 100:4, 5). Nitre ruäre tätre orare jerekäbe jondron käräkäre Ngöböi. Akwa nikwe oradre jondron niena nikwe yebätä yei niara töta nemen. Nitre kwati kädrieta Bibliabätä käkwe orabare, ñodre Ana aune Ezequías (1 Samuel 2:1-10; Isaías 38:9-20). Ni raba ja ngwen niaratre erere aune debe bien Ngöböi jondron jökrä nuainbarera kwe ni kräke yebätä (1 Tesalonicenses 5:17, 18). Ye köböire ni rabai ja dimike kwärikwäri, Ngöbö rabai bäri tare nikwe aune ni rabai ja kete bäri kwin niarabe (Santiago 4:8).

8. ¿Dre dre raba kite ni töi mike ñaka debe bien?

⁸ Ni ñaka töbike kukwe yebätä angwane, Jehová tä jondron bien nie yebätä ni ñaka raba debe bien jankunu ie. Kukwe ketebu raba kite ni töi mike ñaka debe bien. Kena, ni ngite aune Adán bätä Eva ja töi mikani ye erere ni töita nemen ñaka debe bien. Ngöbökwe Adán aune Eva sribebare ye ngwane, dre dre ribe nämene kwetre jai ye jökrä biani kwe ietre. Nünandre jäme kwetre kä bä nuäre yete (Génesis 1:28). Akwa Ngöbökwe jondron nuainbare kräketre ye ñaka mikani ütiäte kwetre jai. Niaratre tö  namani jondron tuai bäri jakwe, akwa mrä jondron ye jökrä nianinte niaratre kän (Génesis 3:6, 7, 17-19). Ketebukäre, nitre ñaka debe bien ye ngätäite nita nüne. Jondron kä nebätä raba ni töi kwite aune raba ni töi mike Jehová tä jondron bien nie ye mike tuin ñaka ütiäte jankunu jai, ñodre, tä ja ketamukore nikwe aune nita konkrekasion kristiano kä jökräbiti ye ngätäite (1 Juan 2:15-17). ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe jondron kä nebätä ye ñaka ni töi kwitadre? Käre nikwe töbikadre Jehovakwe jondron nuainbarera ni kräke ye jökräbätä aune nikwe oradre debe biankäre ie (ñäkädre Salmo 27:4 yebätä). *

9. Kukwe tare krubäte tä nemen ni kisete ye ngwane, ¿ñobätä ni rabadre töbiketari Jehovata jondron kwin bien nie yebätä?

⁹ Nikwe debe biandre ye raba ni dimike krubäte kukwe tare rabadre ni kisete ye ngwane. Ruäre ngwane, kukweta nemen bare drekebe ngwarbe nibätä ye näire dre nuaindre ye ñaka tä nemen gare nie. Ñodre, ni muko ñaka ja ngwandre metre nie, ni rabadre bren krubäte, ni mräkä tare nikwe krütadre nikän, o kukwe tare krubäte rakadrekä nibätä. Jehovata jondron kwin bien nie yebätä nikwe töbikai angwane, ja rabai ruin kwin nie aune dite kä ngwankäre nüke jai kukwe tädre ni kisete yebe. Kukwe ye nitre kristiano ruäre dimikanina ño ye ani mike gare jai.

10. ¿Jehová tä kukwe kwin mike nemen bare ño Irina kräke yebätä tä töbike yekwe dimikanina ño?

¹⁰ Irina * tä sribi prekursor regular nuainne kä Norteamérica yekänti. (Nota mike ñärärä.) Muko kwe nämene ni umbre konkrekasionte, akwa ñaka ja ngwani metre kwe ie aune niara bätä ngäbriäntre tuanimetre kwe. ¿Dreta niara dimike Jehová mike täte metre jankunu? Niara tä niere: “Jehovata ti ngübare aune töita tibätä yebätä tita debe bien krubäte ie. Tä kukwe kwin mike nemen bare ti kräke yebätä tita töbike mantre jetebe angwane, tä nüke gare tie ti Rün ie ti gare aune tä ti kriemike ye abokän kukwe kwin krubäte tä tikwe. Niarakwe ñaka ti tuainmetre jire ye gare tie”. Irina ja tuanina kukwe kri keta kabre ben. Akwa niara tä töbike kwin metre yekwe dimikanina kä ngwen nüke jai aune ni mada dimike arato.

11. ¿Dre käkwe meri Testiko nünanka Asia dimikanina ja tuin bren tare krubäte yebe?

¹¹ Meri Testiko kädekata Kyung-sook tä nüne Asia. Kä nikanina 20 biti bäri ta yete niara sribi prekursor nuainbare muko kwe ben. Akwa, bati nitre doctor niebare ie, bren cáncer käme krubäte nämene niara bukränte aune sö namani  krämä o krä ti aibe nünankäre ie. Niara aune muko yekwe ja tuabarera kukwe madabe, akwa bren tare ñaka rababare jire bätätre. Niara tä niere: “Ñaka rababa nuäre ti kräke. Ti ñaka rabaita räre ye jürä rababa krubäte tibätä”. ¿Dreta niara dimike kä ngwen nüke jai? Niara tä mike gare, jämi niken kübien ye känenkri tä niken käre deu ju dokwäte kwin orakäre Jehovai. Aune kukwe kwin ketarike tä nemen bare niarabätä köböiti ye tä kädekete debe biankäre ie. Kukwe ye tä niara töi mike jäme aune tä töi mike Jehová tare kwe ye bämike ie. Niara tä orare ye köböire nüke gare ie Jehová tä käre ni dimike kukwe tare näire aune kukwe tare yebiti ta jondron kwin tä nemen bäri nikwe.

12. ¿Dre käkwe Jason dimikani muko krütani ye bitikäre?

¹² Sukursal nitre testiko Jehovakwe juta África yekänti Jason tä sribire. Kä nikanina 30 biti bäri niarabiti sribibätä köbö täte Ngöbö kräke. Akwa kä nikanina kwä kükü ta yete muko kwe krütani bren cáncer ye kisete. Muko kwe ja tare nikabare yebätä niara nämene nemen töbike ye nämene mike ulire krubäte. ¿Dre niara dimikani kukwe tare krubäte ye näire? Jondron kwin krubäte namani kwetre, ye bati nükaninta törö ie aune debe biani kwe Jehovai kukwe yebätä. Ja namaninta ruin kwin krubäte ie, aisete yete ja känenkäre jatani debe bien Jehovai kukwe kwin krubäte yebätä. Niara tä niere tä debe bien ye tä mike töbike bäri kwin metre. Muko ñaka niena yebätä täbe ulire krubäte, akwa kä nengwane niara töita jäme. Nünanbare kwe kä jutobiti muko ben aune muko nämene Jehová tarere krubäte ben sribibare kwe yebätä tä debe bien yekwe dimikanina krubäte.

13. ¿Dre tä Sheryl dimike kä ngwen nüke jai aune ñaka nemen ulire krubäte?

¹³ Kä 2013 yete ngutuä mrente Filipinas yekänti murie kri ñübe minimini kädekani Haiyan käkwe kä ye juani ngwarbe, ye ngwane Sheryl yebiti kä nämene 13. Murie kri ye näire ju nikani ngwarbe  kän. Ne madakäre, niara rün aune meye bätä ngwai nimä krütani. ¿Dre tä Sheryl dimike kä ngwen nüke jai aune ñaka nemen ulire krubäte? Niara tä töbike jondron jökrä kwin tä kwe yebätä, aune ye tä töi mike debe bien Ngöböi. Nitre nämene ja di ribere ye ja mräkätre aune ja ngwaitre namani dimike aune töi mike jäme ye niarakwe tuani. Aune nitre kristiano kä jökräbiti namani orare niara kräke ye nämene gare ie arato. Sheryl tä niere: “Jehová tä tibe yebätä tita debe bien. Dre ribeta nikwe jai ye niara tä bien käre nie”. Ye erere, jondron kwin tä nikwe yebätä nita debe bien angwane, nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane ni ñaka rabai ulire krubäte. Ne madakäre, ni raba kä ngwen nüke jai kukwe kri tä nemen ni kisete yebätä (Efesios 5:20; ñäkädre Filipenses 4:6, 7 yebätä).

14. ¿Ngöböta kukwe meden kwin käbämike nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

¹⁴ Kirabe nükebe nengwane, nitre Jehová mikaka täte tä käre debe bien Ngöböi dimikata kwe yebätä. Ñodre, niarakwe nitre Israel mikani kwäre mar Rojo yete rei Egipto yebätä, ye ngwane nitre ye kantabare Ngöböi debe biankäre ie (Éxodo 15:1-21). Kä nengwane, Ngöböta kukwe kwin käbämike nie. Kukwe meden tä ni mike ja tare nike ye köböra denkä tä käbämike nie (Salmo 37:9-11; Isaías 25:8; 33:24). Ngöbökwe rüe jökrä gaite aune nitre kukwe kwin nuainkä aune nüne jäme ngätäite nikwe nünain ye ngwane ja rabai ruin ño nie yebätä nikwe töbikadre. Erametre ni törbai debe biain Jehovai, ¿ñan ererea? (Apocalipsis 20:1-3; 21:3, 4.)

15. ¿Kä 2015 nete ni tö dre nuaindi?

¹⁵ Kä 2015 nete Jehovakwe jondron kwin nuaindi krubäte ni kräke ye gare kwin nie. Kukwe kri ben nikwe ja tuai, akwa Jehovakwe ñaka ni tuainmetre jire ye gare nie (Deuteronomio 31:8; Salmo 9:9, 10). Kukwe meden ribeta nikwe jai ye niarakwe biain jankunu nie ne kwe nikwe ja ngwandre metre ie. Yebätä, nikwe ja töi mikadre Habacuc ni Ngöbö kukwei niekä ye erere. Jondron ñaka rabai krubäte kwetadre ie aune kukwe kri rabai kisete, akwa Jehová niara dimikai ye käi rabai jutobätä niebare kwe (Habacuc 3:17, 18). Kä 2015 nete Ngöbökwe jondron kwin biain nie yebätä nikwe töbikadre aune texto dianinkä kä ne kräke yekänti kukwe nieta ye erere nikwe nuaindre. Texto ye tä niere krörö: “Munkwe debe bian Jehovai, niara töi kwin yebätä” (Salmo 106:1).