La Atalaya 15 de mayo de 1951 yebätä mikani gare, nitre ruäre, jondron o kukwe bämikani Bibliabätä ye ruäre ngwane nämene kukwe bäri ütiäte ja känenkäre bämike. Ñodre, mekerabe tärä aune täräkwata nikwe yebätä mikani gare, Jefté, Job aune Rebeca nämene nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti bämike. Mikani garebätä arato, Débora aune Rahab nämene nitre “kwati” krubäte ye bämike (Apocalipsis 7:9). Akwa bitinkä ni ñaka tä kukwe ye mike gare. ¿Ñobätä ñaka nuainta?

Nitre ruäre kädrieta Bibliabätä ye tä kukwe ruäre ja känenkäre bämike drieta Bibliakwe. Ñodre, Gálatas 4:21-31 yekänti, apóstol Pablo blitabare kukwe Bibliabätä bämikani yebätä abokän tä kukwe ja känenkäre bämike. Kukwe bämikani meritre nibubätä. Meri iti nämene sribire Abrahán kräke abokän kädeka nämene Agar. Aune meri nibukäre abokän Sara, Abrahán muko. Pablo mikani gare Agar ye nämene juta Israel bämike. Mikani gare kwe arato, Sara nämene Jehová muko bämike, ye abokän Ngöbökwe juta ükaninte kä kwinbiti. Köbö mada ngwane, Pablo mikani gare Melquisedec ye nämene Jesús bämike (Hebreos 6:20; 7:1-3). Aune niebare kwe arato, Isaías ni Ngöbö kukwei niekä bätä monsotre kwe ye nämene Jesús aune nitre nänkä kä kwinbiti bämike (Hebreos 2:13, 14). Kukwe ye mikani gare metre, ¿ye ñokänti gare nie? Jehovakwe Pablo mikani kukwe ye tike üai deme kwe yebiti yebätä gare nie.

Ni kädrieta Bibliabätä ye tä jondron ruäre ja känenkäre bämike drieta Bibliakwe, akwa kukwe kiakia ni yebätä tä jondron ruäre bämike arato ye ni ñaka rabadre nütüre. Ñodre, Pablo mikani gare Melquisedec ye  nämene Jesús bämike. Bati, Abrahán nitre reire nibokä ganainbare yebätä Melquisedec nikani ban aune vino ngwena ie. ¿Melquisedec kukwe nuainbare ye tä kukwe mada bämike arato? Pablo ñaka kukwe mikani gare jire kukwe yebätä, aisete kukwe bämikani ye tä dre bämike känändre ye Biblia ñaka niere jire nie (Génesis 14:1, 18).

Jesús murie ketani ye bitikäre kä nikani kwati krubäte ta yete, nitre kukwebätä kukwe tikaka mikani gare kukwe tikani Bibliabätä ye jökrä nämene kukwe mada bämike. Akwa niaratre ñaka kukwe metre mikani gare. Tärä enciclopedia ütiäte krubäte tä mike gare, nitre ji ngwanka kukwebätä ye tö namani kukwe kiakia nieta Bibliabätä ye jökrä tä dre mike gare ye känäin. Kukwe kiakia nie nämene ye jökrä nämene kukwe ütiäte krubäte bämike niaratre nämene nütüre. Ñodre, Biblia tä niere Jesús ganinkröta aune ja mikani tuare kwe nitre ja tötikaka kwe yei angwane, niaratre gwa kitani 153. Tärä enciclopedia tä mike gare, nitre kukwe tikaka ye ruäre nämene niere número 153 ye nämene kukwe mada bämike.

Ni mada kukwebätä kukwe tikaka mikani gare kukwe mada niebare Bibliabätä ye nämene kukwe mada ja känenkäre bämike. Ye abokän Jesukwe nitre 5,000 bukani cebada sribebare bane krärike aune gwa krobu te ye gärätä. Ni kukwe tikaka yekwe mikani gare, cebada sribebare bane krärike ye nämene tärä ketarike kena Bibliabätä ye bämike. Aune niebare kwe arato kä ye ngwane nitre nämene nütüre trigo ye nämene bäri ütiäte cebada kräke, ye abokän nämene Kukwe Tikani Griekore ye bäri ütiäte Kukwe Tikani Hebreore ye kräke bämike. Niebare kwe arato, gwa krobu ye nämene rei iti aune sacerdote iti bämike. Esaú ie jondron nämene biandre rünkwe ye Jacob kökani ie lenteja blatote yebiti abokänbätä ni mada kukwebätä kukwe tikaka käkwe blitabare. Biblia tä niere, lenteja sribebare ye bä namani tain, yebätä ni kukwe tikaka yekwe mikani gare kukwe ye nämene Jesukwe ja därie yebiti nüna kä kwinbiti kökani nitre kä tibienbätä kräke ye bämike.

Kukwe jökrä mikani gare ye ñaka metre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe bämikani ye tä kukwe mada ja känenkäre bämike ye Biblia ñaka niere angwane, kukwe mikani gare ye metre o ñakare ye ñaka raba nemen gare jire ni kä tibienbätä ie. Aisete, ¿nikwe dre nuaindre? Kukwe bämikani, jondron o ni kädrieta ye tä kukwe ja känenkäre bäri ütiäte bämike driedre Bibliakwe angwane, nikwe kukwe ye kadre ngäbiti. Akwa kukwe bämikani ye tä dre mike gare ye Biblia ñaka niere angwane, ni ñaka raba kukwe ye mike gare jire.

Ye erere ngwane, ¿kukwe niebare Bibliabätä yebätä nita ñäke ye tä dre driere nie ye ñokänti raba nemen gare nie? Romanos 15:4 yekänti, Pablo niebare nitre nänkä kä kwinbiti siklo kena yei, niaratre täi ñäke Ngöbö Kukwei yebätä angwane kukwe keta kabre rabai gare ietre. Kukwe niebare Bibliabätä ye jökrä rabadre niaratre dimike kä ngwen nüke jai, töi mike jäme aune mike tö ngwen. Kä ye ngwane nükebe kä nengwane nitre kristiano nänkä kä kwinbiti o ñakare, akwa kukwe ja töi kräke mikata gare Bibliabätä ye namanina gare niaratre ye jökrä ie (Juan 10:16; 2 Timoteo 3:1).

¿Kukwe jökrä ye tä dre driere nie? Tä mike gare, kukwe jökrä bäsi niebare Bibliabätä ye ñaka tä kukwe mike gare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti, oveja mada mada o nitre kristiano nünanbare kä ruäre te ye aibe ie. Ñakare aune, kukwe ye käkwe nitre kristiano jökrä dimikanina. Ñodre, Job ja tare nikabare ye ñaka tä nitre kristiano ja tare nikabare Rübare Kri Kena näire ye bämike. Mekerabe nükebe kä nengwane, nitre kwati Ngöbö mikaka täte brare, merire, nitre nänkä kä kwinbiti o nitre oveja mada ye ja tare nika barera Job erere, akwa kukwe namani bare Job yebätä tätre ja tötike yekwe dimikanina. Aune Jehovakwe niaratre tarebare aune mikani tuin bobre jai ye niaratre jökrä käkwe tuabarera (Santiago 5:11).

Kä nengwane meritre Testiko kwati krubäte niena umbre ye tä ja ngwen metre Débora erere, aune monsotre kwati tä ji ngwen ni umbrere konkrekasionte ye töbätä Elihú erere. Arato nitre prekursor tä ñaka kä jürä ngwen jabätä aune kä juto bätätre Jefté erere, aune nitre Ngöbö mikaka täte ye kwati tä ni mada ngübarebätä bätärekä Job erere. Nitre kirabe kwati ja ngwani metre yebätä Jehovakwe kukwe mikani gare Bibliabätä ni töi mikakäre jäme aune ni mikakäre tö ngwen yebätä nita debe bien krubäte ie.