1, 2. ¿Ñokäre Jesukwe kukwe bämikani talento yebätä?

JESUKWE kukwe bämikani talento yebätä ne kwe niara nämene dre ribere nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebätä ye rabadre gare ietre. Ni dianinkä nünankäre kä kwinbiti o ñakare, akwa ni jökrä raba ja kite kukwe bämikani yebätä. Yekäre kukwe bämikani tä dre mike gare ye ni rabadre mike nüke gare jai.

² ¿Ñongwane Jesukwe kukwe ye bämikani nitre ja tötikaka kwe yei? Niara rabai reire aune kä krüte kömikai ye ngwane kukwe meden meden jatai nemen bare jatäri nie nämene kwe ietre ye ngwane kukwe ye bämikani kwe (Mateo 24:3). Aisete, kukwe bämikani talento yebätä ye tä kukwe rabai bare jatäri niebare yete arato aune ye tä nemen bare kä krüte näire.

3. ¿Mateo kapitulo 24 aune 25 yekänti kukwe ketare ketare bämikani ye tä dre driere nie?

³ Jesukwe kukwe niebare kä krüte yebätä angwane, kukwe bämikani ketabokä kwe, niara nämene dre ribere nitre kristiano kä ye näire yebätä ye mikakäre gare ietre. Kukwe bämikani yebätä ni raba ñäke Mateo 24:45 yekänti nememe Mateo 25:46 yete. Kukwe  bämikani kena ni klabore ie tö ngwan raba yebätä, ye abokän nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti braibe tä nitre Ngöbö mikaka täte tötike. Jesukwe kukwe ye bämikani mikakäre gare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei, niaratre rabadre ja ngwen metre aune töbätä. * (Nota kena mikadre ñärärä.) Kukwe bämikani ketebukäre meritre ni jätä kaibe deme yebätä. Kukwe bämikani kwe yebiti nämene mike gare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye jökrä ie, niaratre rabadre ja mike juto aune mokre, ñobätä ñan aune ñongwane niara jatai ye ñaka rabai gare ietre. * (Nota ketebukäre mikadre ñärärä.) Kukwe ketamäkäre bämikani talento yebätä. Jesukwe kukwe ye bämikani mikakäre gare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei, niaratre rabadre ja di ngwen aune sribire ja dibiti ne kwe dre mikani nuaindre ietre ye erere niaratre nuaindre. Kukwe bämikani ketabokäkäre oveja aune cabra yebätä. Kukwe ye bämikani mikakäre gare nitre tä tö ngwen nüna Kä tibienbätä ie yei, niaratre rabadre ja ngwen metre aune rabadre nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti dimike. * (Nota ketamäkäre mikadre ñärärä.) Kukwe bämikani talento yebätä ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

4, 5. a) ¿Kukwe bämikani yete blitabare ni brare itibätä ye nire bämikata? b) ¿Talento ye abokän dre? (Nota mikadre ñärärä.)

⁴ (Ñäkädre Mateo 25:14-30 yebätä.) Jesukwe kukwe bämikani talento yebätä ye ngwane, blitabare kwe ni brare iti nikani kä madakänti yebätä. Köbö mada ngwane, Jesukwe kukwe ye erere bäsi bämikani, abokän känti niebare kwe ni brare iti nikani kä madakänti ja mikakäre reire (Lucas 19:12). (Nota kena mikadre ñärärä.) * Kä kwati krubäte te tärä aune täräkwata nikwe ye käkwe mikanina gare ni brare bämikani kukwe ketebu känti ye abokän Jesús aune niara nikaninta kä kwinbiti kä 33 yete. Akwa Jesús ñaka namani reire bengwairebe. Niarakwe kä 1914 ye ngübabare nüke, aune kä yete “rüe mika[n]i jökrä niara ngoto täni” (Hebreos 10:12, 13).

⁵ Ni brare ye jämi niken känenkri nitre klabore kwe ye käräbare kwe aune talento biani kwe kwä kwä ietre. Ye ngwian ere krubäte. * (Ñäkädre nota yebätä.) Niebare kwe ietre rabadre talento kwä kwä yebiti ngwian ganainne bäri niara kräke. Ni brare ye kräke talento kwä kwä ye nämene ütiäte krubäte. Aune Jesús kräke jondron mada nämene ütiäte krubäte arato. ¿Jondron meden? Ye abokän niara nämene Kä tibienbätä ye ngwane sribi nuainbare kwe ye gärätä.

6, 7. ¿Talento ye tä dre dre bämike?

⁶ Kukwe drie ye namani bäri ütiäte Jesús  kräke. Niarakwe kukwe driebare ye köböire nitre kwati namani ja tötikaka ben (ñäkädre Lucas 4:43 yebätä). Akwa kukwe driedre bäri ye nämene gare niarai. Aisete niebare kwe nitre ja tötikaka ben yei: “Nura tirete ye nena biare ötadre, ye munkwe mika ñäräre” (Juan 4:35-38). Kukwe drie ye Jesukwe bämikani nura ngwä ötata yebätä. Niara ye ni nura nökaka ye kwrere, niara tö nura ngwä ye ötamana täte ja kräke. Ye medenbätä, rikadre kä kwinbiti ye känenkri kukwe drie ye sribi bäri ütiäte biani nuaindre kwe nitre ja tötikaka yei (2 Corintios 4:7). Niarakwe niebare ietre: “Mun nän, amne nitre [...] mike [...] ja töitikaka siba tibe” (Mateo 28:18-20).

⁷ Ni brare iti käkwe talento biani nitre klabore kwe ie, ye erere Jesukwe kukwe drie ye biani nuaindre nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei (Mateo 25:14). Aisete talento ye tä kukwe drie aune nitre tötikata ye bämike.

8. Ni klabore itire itire yei talento ñaka biani ja närebe, ¿akwa ni brare ye namani dre ribere bätätre?

⁸ Kukwe bämikani yete ni brare ye käkwe talento biani kwärike ni klabore iti ie, ni nibukäre yei biani kubu kwe aune ni nimäkare yei biani kwati kwe (Mateo 25:15). Nibira gare nie ye erere, ni klabore itire itire yei talento ñaka biani ja närebe. Akwa ni brare ye tö namani ni klabore nimä ye tuai ja di ngwen ngwian ganainkäre bäri ja kräke. Jesús tö namani nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tuai ja di ngwen krubäte kukwe driere arato (Mateo 22:37; Colosenses 3:23). Fiesta Pentecostés nitre judío yekwe nuainbare kä 33 yete, ye ngwane  nitre ja tötikaka Jesukwe jatani kukwe driere nitre kwati krubäte yei. Tärä Hechos tä mike gare niaratre käkwe sribibare krubäte (Hechos 6:7; 12:24; 19:20). (Ñäkädre nota yebätä.) *

9. a) ¿Nitre klabore nibu ja ngwanka metre käkwe dre nuainbare? b) ¿Ye tä dre bämike? c) ¿Nitre tö nünain Kä Bä Nuäre te ye rabadre dre nuainne?

⁹ Nitre klabore nibu käkwe ngwian ganainbare bäri ye tä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre kä krüte näire ye bämike. Kä 1919 yete ja känenkäre niaratre tä kukwe driere krubäte. Kukwe bämikani Jesukwe yete niebare kwe nitre klabore nibu yei talento ñaka biani ja närebe. Akwa ye ñan tä mike gare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre ye tä ketebu. Ni raba ngwen törö jai nitre klabore nibu ja ngwanka metre käkwe ngwian ganainbare ye bianinta bäri kwe ni talento bianka yei. Ye tä mike gare niaratre nibu käkwe sribibare krubäte. Akwa ¿nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye aibe rabadre kukwe driere krubäte? Ñakare. Kukwe bämikani oveja aune cabra yebätä ye tä driere nie, nire nire tö nünain Kä Bä Nuäre te ye rabadre ja ngwen metre nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei aune dimike kukwe driebätä. Kukwe ye nuaindre ye ütiäte niaratre kräke. Erametre, niaratre jökrä tä “nüne ki kwatibe teri” aune tätre ja di ngwen kukwe driere aune nitre mike ja tötikaka (Juan 10:16).

10. ¿Kukwe meden bäri ütiäte rabai bare kä krüte näire niebare Jesukwe?

¹⁰ Jesús tö nitre jökrä nänkä niara jiebiti ye tuai sribire krubäte nitre mada mikakäre ja tötikaka. Nitre kristiano siklo kena kukwe ye erere nuainbare. Kukwe bämikani talento yebätä tä nemen bare kä krüte näire ye ngwane, ¿nitre kristiano ye tätre dre nuainne? ¿Niaratre tä sribire krubäte? Jän. Erametre, kukwe drieta krubäte kä nengwane. Niaratre tä kukwe driere krubäte ye köböire  nitre bäri kwati tätre ja ngökö ñöte kä kwatire kwatire te. Nitre kätä ja ngökö ñöte ye tätre kukwe driere arato. ¡Kätä juto Jesubätä raba ruin nie! Kukwe jökrä ne tä mike gare nie, kukwe drie ye kukwe bäri ütiäte rabai bare kä krüte näire niebare Jesukwe aune ye erere tä nemen bare.

11. ¿Jesús rükai kukwe tare krubäte näire ye ñokänti gare nie?

¹¹ Jesús niebare: “Yebti kä nikanina raire ta angwane, sribikä bkänkä nükaninta. Angwane [...] nikani kukwe ükete bentre” (Mateo 25:19). ¿Ñongwane Jesús rükai? Kukwe tare krubäte rabaira krüte ye ngwane rükai. ¿Ñokänti gare nie? Ani töbike kukwe niebare Mateo kapitulo 24 aune 25 yebätä, ñongwane Jesús rükaita ye niebare bä kabre kwe kapitulo yekänti. Ñodre, “Ni Kä Nebtä Ngobo abko jatadi tuen ja di kri bä nuärebti mütabti” ye nitre kwati käkwe tuai niebare kwe. Kukwe ye rabai bare kukwe tare krubäte ye näire, aune kä ye ngwane Jesús rükai kukwe ükete nitre ben. Jesukwe niebare arato nitre kristiano nünanka kä krüte näire yei rabadre ja ngwen mokre. Niebare kwe ietre: “Mun Dänkien jatadita ñongwane, ye abko gare ñakare munye”. Aune niebare kwe ietre arato: “Ni Kä Nebtä Ngobo ne jatadre ñakare jötrö mun tädi nütüre, aisete mun tädi ngibiare ngäbti ñakare angwane, batibe rükadita” (Mateo 24:30, 42, 44). Aisete Jesukwe kukwe bämikani talento yebätä angwane, niara rükai ñongwane kukwe ükete nitre ben aune nitre gobrainta Satanakwe gainte yebätä blitabare kwe arato. * (Nota mikadre ñärärä.)

12, 13. a) ¿Ni brare ye käkwe dre niebare nitre klabore nibu nükani kena ye itire itire ie? b) ¿Ñobätä kukwe ye niebare kwe ietre? c) ¿Ñongwane nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye täräi mikaikä? (Recuadro “ Niaratre krütai ye ngwane Ngöbökwe kain ngäbiti kä kwinbiti” mikadre ñärärä.) d) ¿Nitre tä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti dimike kukwe driebätä yei Jesukwe dre biain?

¹² Ni brare kädriebare kukwe bämikani yete ye nükaninta angwane, niebare kwe nitre klabore nibu sribikä kräke nükani kena ye itire itire ie: “Ma abko sribikä kuin amne ma kuin tödekakrä. Ngwian braibe, bti makwe sribibare kuin tikrä, aisete tikwe sribi bäri kri mikadi ma kisete mda” (Mateo 25:21, 23). ¿Ñobätä kukwe ye niebare kwe ietre? Ñobätä ñan aune ni klabore kena ye käkwe talento mada ganainbare kwärike aune ni klabore nibukäre ye käkwe talento mada ganainbare  kubu ye tuani kwe. ¿Kukwe ye tä dre bämike? ¿Jesús rükaita angwane dre nuaindi kwe?

¹³ Kukwe tare krubäte ye känenkri, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre täi Kä tibienbätä ye Jehovakwe täräi mikaikä. Ye käkwe mikai gare ietre niaratre rabaira kani ngäbiti (Apocalipsis 7:1-3). Akwa Armagedón kömika jämi ye känenkri Jesús näin niaratre ngwena kä kwinbiti. Aune nitre tö nünain Kä Bä Nuäre te aune tä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti dimike kukwe driebätä, ¿yebätä dre rabai bare? Jesús kukwe ükaite bentre aune Jesukwe niaratre kädekai oveja. Ye tä mike gare niarakwe tuainmetre nüne Kä Bä Nuäre Gobran Ngöbökwe yete (Mateo 25:34).

14, 15. Jesús ñaka niebare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kwati käkwe ja ngwain käme aune krene, ¿ye ñokänti gare nie?

¹⁴ Kukwe bämikani yete blitabare ni klabore nimäkäre yebätä ye nikwe ngwandre törö jai arato. ¿Dre namani bare niara yebätä? Jesukwe niebare ni klabore ye ñaka sribibare talento yebiti ngwian ganainkäre bäri. Arato ñaka nikani talento ye ngwena mikadre banco yete ngwian mada ganainkäre. Jerekäbe talento ye doboi metani kwe. Ni brare kädriebare kukwe bämikani yete ye käkwe ni klabore ye biani käme aune krene. Aisete talento ye dianinkä kwe niara kän aune biani kwe ni klabore kena yei. Ye bitikäre, ni klabore käme ye juanintari kwe ja gwirete aune kitani “kä bäri iko te ju bäre” kwe. Aune yete ni klabore ye namani ja muaire krubäte (Mateo 25:24-30; Lucas 19:22, 23).

¹⁵ Jesukwe niebare nitre klabore nimä ye ngätäite iti käkwe ja ngwani käme. Ye abokän nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti nimä ye  ngätäite iti käkwe ñaka ja ngwain metre, ¿ye ai gäräbare kwe? Ñakare. ¿Ñokänti gare nie? Talento, ni klabore ie tö ngwan raba, aune meritre ni jätä kaibe deme yebätä kukwe bämikani tä kukwe ye mike gare nie. Jesukwe kukwe bämikani ni klabore ie tö ngwan raba yebätä angwane, niebare kwe ni klabore iti käme nämene ja mike nitre mada klabore ye rüere. Akwa, nitre nänkä kä kwinbiti abokän ni klabore ie tö ngwan raba ye ja ngwainta käme ye ñan ai gäräbare Jesukwe kukwe yebiti. Ñakare aune nämene mike gare nitre nänkä kä kwinbiti yei, niaratre ñaka rabadre ja ngwen ni klabore käme ye kwrere. Meritre ni jätä kaibe deme bämikani Jesukwe yebiti kukwe ye erere mikani gare kwe arato. Meritre nirike kaibe deme ye ñaka ja ngwani töbätä niebare kwe. Akwa nitre nänkä kä kwinbiti ye ötare bäsi käkwe ñaka ja ngwain töbätä ye ñan ai gäräbare kwe. Kukwe yebiti niara tö namani mikai gare nitre nänkä kä kwinbiti yei, niaratre rabadre ja mike juto aune ja ngwen mokre. * (Nota mikadre ñärärä.) Kukwe bämikani talento yebätä ye tä kukwe ye erere mike gare arato. Kukwe yebiti Jesús ñan nämene mike gare nitre nänkä kä kwinbiti kwati täi nüne kä krüte näire ye ja ngwain käme. Jesús tö namani mikai gare nitre nänkä kä kwinbiti yei niaratre rabadre sribire krubäte aune ñaka ja ngwen ni klabore käme ye erere (Mateo 25:16).

16. a) ¿Kukwe bämikani talento yebätä ye tä dre driere nie? b) Kukwe ja tötikara nekänti nikwe ja tötirira yebätä, ¿mä raba kukwe mike gare ño talento yebätä? (Recuadro “ ¿Kukwe bämikani talento yebätä ye tä dre mike gare?” mikadre ñärärä.)

¹⁶ ¿Kukwe bämikani talento yebätä ye tä dre driere nie? Tä kukwe ketebu driere nie. Kena, Jesukwe sribi ütiäte biani nuaindre nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei. ¿Sribi meden? Niaratre kukwe driedre aune nitre mikadre ja tötikaka. Ketebukäre, ni jökrä käkwe kukwe driedre krubäte ie Jesús tö. Nikwe kukwe driei käre aune Jesús tä dre nuainmana nie ye erere nikwe nuaindi angwane, jondron kwin biain kwe nie (Mateo 25:21, 23, 34).