1. ¿Nita ja kete Jehovabe ye ñobätä nikwe mikadre bäri dite?

NITA ja kete Jehovabe ye jondron ütiäte tä nikwe. Nikwe ja di ngwandre mike bäri dite ye ütiäte krubäte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre gobrainta Satanakwe aune ni töi ngite ye raba ni mike ñaka ja mäke kwin Jehovabe.

2. a) ¿Ja ketata ye dre gärätä? (Nota mikadre ñärärä.) b) ¿Ni raba dre nuainne ja ketakäre bäri kwin Jehovabe?

² ¿Jehová tuin mäi ja ketamuko metre ye kwrere? ¿Mä törba ja ketai bäri kwin niarabe? Ni raba nuainne ño ye Santiago 4:8 tä niere nie: “Krötö känime Ngöbö ken munkwe amne Ngöbökwe krötadi känime mun ken”. Nibira gare nie ye erere, mä aune Jehová rabadre ja kete bäri kwin jabe yekäre, mun nibu rabadre kukwe ruäre nuainne. * (Ñäkädre nota yebätä.) Nikwe krötai Jehová ken angwane, niarakwe krötai ni ken. Nikwe krötai bäri Jehová ken angwane, nita ja kete ben ye rabai bäri dite  aune nikwe ja ketai metre ben. Aune ja rabai ruin Jesús erere nie, niarakwe niebare: “Nikwe ti juani abrä metre”. Aune niebare kwe arato: “Ti abrä ie niara gare” (Juan 7:28, 29, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Nikwe dre nuaindre krötakäre Jehová ken ye ani mike gare jai.

3. ¿Ni raba blite ño Jehovabe?

³ Ni tö krötai Jehová ken angwane, nikwe blitadre käre ben ye ütiäte krubäte. ¿Ni raba nuainne ño? Ani bämike keteiti. Ja ketamuko nibu tädre nüne mente jai kwärikwäri akwa törbadre blitai jabe angwane, ¿rabadre dre nuainne? Rabadre kukwe tike käre jai aune rabadre blite jabe teléfono yete. Nita ja kete Jehovabe angwane ni raba kukwe ye erere nuainne arato. ¿Nita blite ño niarabe? Nita orare käre ie yebiti nita blite ben (ñäkädre Salmo 142:2 yebätä). * Aune niara tä blite nibe Biblia yebiti. Aisete niara tä dre niere nie ye nikwe kukwe nuadre yekäre, käre nikwe ñäkädre Bibliabätä aune kukwebätä nita ñäke yebätä töbikadretari (ñäkädre Isaías 30:20, 21 yebätä). * Nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti ye erere, nikwe blitai jankunu Jehovabe angwane, nikwe ja ketai metre ben.

4, 5. a) ¿Jehová tä blite ño nibe Biblia yebiti? b) Mä raba mike gare kukwe keteitibiti.

⁴ Biblia raba ni jökrä dimike ye gare nie. Akwa Biblia raba ni itire itire dimike krötö Ngöbö ken arato. Yekäre, nita ñäke Bibliabätä aune ja tötikebätä ye ngwane jata nemen ruin ño nie yebätä nikwe töbikadre. Kukwebätä nita ñäke ye ni raba mike ño täte yebätä nikwe töbikadre arato. Nikwe kukwe ye jökrä nuaindi angwane, Jehová täi blite nibe Biblia yebiti. Aune niara tä ni dimike ye tä nüke gare nie angwane, nita ja kete bäri kwin ben (Hebreos 4:12; Santiago 1:23-25).

⁵ Ñodre, Mateo 6:19, 20 yekänti Jesukwe niebare: “Munkwe ñan jändrän ütiäte kri ükakrö kabre jakrä kä nebtä”. Ne tä mike gare Jehová rabadre bäri ütiäte ni kräke jondron mada yebiti ta. ¿Nita ñäke kukwe  yebätä angwane jata nemen ruin ño nie? Ni niena kukwe nieta ye mike täte angwane, ni käi juto Jehovabätä ye rabai gare nie. Akwa ni rabadre nüne jondron braibebiti aune ja töi mike kwatibe sribire bäri Ngöbö kräke ye rükadre gare nie angwane, ¿dre rabai bare? Ye ngwane rükai gare nie Jehová tä ni dimike mike nüke gare jai nikwe dre nuaindre krötakäre bäri niara ken.

6, 7. a) ¿Nita ja tötike Bibliabätä ye ngwane nikwe ja ketai ño Jehovabe? b) Nita ja tötike Bibliabätä ye ngwane, ¿metrere ñokäre nita nuainne?

⁶ Erametre nita ja tötike Bibliabätä ye ngwane, nikwe dre nuaindre sribikäre bäri kwin Ngöbö kräke ye tä nüke gare nie. Akwa niara töi meden meden kwin aune kukwe meden meden tä nuainne ja tare yebiti ye tä nüke gare nie. Kukwe ye jökrä tä nemen gare nie angwane, nita nemen niara tarere bäri. Ye ngwane, niara tä nemen ni tarere bäri arato. Aune ye köböire, nita nemen ja kete bäri kwin ben (ñäkädre 1 Corintios 8:3 yebätä).

⁷ Ni tö krötai Jehová ken angwane, nikwe ja tötikadre Bibliabätä töi bökänbiti ye ütiäte. Jesús niebare, nünankäre kärekäre ni rabadre Jehová mike gare kwin jai (Juan 17:3). Erametre Bibliabätä kukwe keta kabre kwin tä nemen gare nie. Akwa nita ja tötike Bibliabätä ye ngwane kukwe ye rabadre gare nie ye ñan ai gäre nita nuainne. Ñakare aune ni töita metrere Jehová mikabätä gare kwin jai (ñäkädre Éxodo 33:13 yebätä; * Salmo 25:4).

8. a) Rei Azarías yebätä Jehovakwe kukwe nuainbare ye ni ruäre käkwe ñäkädrebätä angwane, ¿raba töbike ño? b) Jehová gare kwin nie, ¿aisete dre gare niarabätä nie?

⁸ Jehová ye tuin nie ja ketamuko metre ye kwrere angwane, ñobätä tä kukwe nuainne kore ye Biblia ñaka mike gare ye ngwane ni ñaka rabai töbike krubäte. Ñodre, rei Judá kädeka nämene Azarías käkwe dre nuainbare kädrieta yebätä ani töbike. Niara nämene gobrane ye ngwane, nitre juta yete nämene jondron ngwarbe mike ngöböre jai. Akwa rei Azarías ñaka ja ngwani niaratre erere, ñobätä ñan aune Biblia tä niere “kukwe meden kwin Jehová okwäkänti ye erere niarakwe nuainbare jankunu” (2 Reyes 15:1-5). Akwa yebiti ta, Ngöbökwe mikani ja ngie nuin bren tarebiti. ¿Ñobätä? Kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä ye mika ñaka gare. Jehovakwe ñaka kukwe kwin nuainbare niarabätä aune mikani ja ngie nuin nierare kwe ni ruäre raba nütüre. Akwa Jehová gare kwin nie aune niara tä käre kukwe nuainne metre ye gare kwin nie (Jeremías 30:11). Aisete, ñobätä Ngöbökwe rei ye mikani ja ngie nuin ñaka gare nie, akwa Ngöbökwe kukwe metre nuainbare yebrä gare nie.

9. ¿Ñobätä Jehovakwe rei Azarías mikani ja ngie nuin?

⁹ Rei Azarías yebätä Biblia tä kukwe mada mike gare ye raba nemen gare nie, niara ye kädeka nämene Uzías arato (2 Reyes 15:7, 32). Kukwe nieta 2 Crónicas 26:3-5, 16-21 yekänti ye tä mike gare “kukwe meden kwin Jehová okwäkänti ye erere niarakwe nuainbare”. Akwa ye bitikäre jatani bike kri nieta Bibliakwe arato. Nitre sacerdote aibe nämene jondron nuainne ye bati niara ja töi mikani nuainne. Nitre sacerdote 81 käkwe niebare ie niara nämene jondron nuainne ye ñaka kwin aune ñaka rabadre jondron ye nuainne jankunu niebare kwetre ie. Akwa rei ye nämene bike kri yebätä  namani rubun nitre ye kräke aune ñaka kukwe nuabare kwe. Ñobätä Jehovakwe niara mikani ja ngie nuin ye kukwe ne tä mike gare metre nie.

10. a) ¿Jehová tä kukwe jökrä nuainne ye ñobätä ni ñaka tö mikai gare täte jai? b) ¿Dre raba ni dimike ne kwe Ngöböta kukwe metre nuainne yei nikwe tö ngwandre käre?

¹⁰ Kukwe ye tä kukwe ütiäte mike gare ja töi kräke nie. Ñobätä Ngöbökwe Azarías mikani ja ngie nuin ye Biblia tä mike gare kwin nie. Akwa kukwe keta kabre namani bare nieta Bibliabätä ye mika ñaka gare jökrä. Ye erere ngwane, ¿Jehovakwe ñaka kukwe nuainbare metre ni rabai nütüre? ¿O Ngöböta käre kukwe nuainne metre yei nikwe tö ngwain? (Deuteronomio 32:4.) Kukwe keta kabre mikata gare Bibliabätä ye köböire Jehová raba nemen gare kwin nie aune ni raba tö ngwen ie. Niara gare nie aune tare nikwe ye ngwane, ñobätä tä kukwe jökrä nuainne ye ni ñaka törbai mikai gare täte jai. ¿Dre raba ni dimike ne kwe Ngöböta kukwe metre nuainne yei nikwe tö ngwandre käre? Nikwe ja tötikadre Bibliabätä. Ye köböire nikwe ja ketai metre Jehovabe (Salmo 77:12, 13).

11-13. ¿Nita orare Jehovai ye ngwane niara tä ni kukwe nuin ye ñokänti gare nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

¹¹ Nita orare ye ngwane, nita Ngöbö käikitekä, nita debe bien ie aune nita ja di kärere ie. Ye köböire nita krötö niara ken (Salmo 32:8). Akwa ni tö ja ketai metre Jehovabe angwane, nita orare ie ye ngwane niara tä ni kukwe nuin ye rabadre gare kwin nie.

¹² Nitre ruäre tä niere, erametre Ngöbö ñaka tä orasion nikwe kukwe nuin. Tätre niere arato orasion nuainta ne kwe jerekäbe  ja rabadre ruin kwin nie yekäre. Ne madakäre tätre niere, orasion ye tä ni dimike töbike kukweta ni kisete yebätä aune tä ni dimike kukwe ye ükete akwle ja kräke. Orasion ye raba ni dimike kukwe yebätä. Akwa nita orare Jehovai ye ngwane, erametre niara tä ni kukwe nuin, ¿ye ñokänti gare nie?

¹³ Ani töbike Jesús yebätä. Niara jatadre Kä tibienbätä ye känenkri, nitre kä nebätä nämene orasion nuainne ye Jehová nämene kukwe nuin ño ye niarakwe tuani. Aune Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane, orabare kwe Ngöböi aune töi nämene ño bätä ja nämene ruin ño ie ye mikani gare kwe ie. Bati orabare kwe dibire nükebe kä ngwen (Lucas 6:12; 22:40-46). Ne madakäre, oradre ño ye driebare kwe nitre ja tötikaka kwe yei. Erametre orasion nuainta ye Jehová ñaka kukwe nuin rabadre ruin ie, ¿ye ngwane niarakwe kukwe ye jökrä nuaindre? Ñakare. Orasion nuainta ye Ngöböta kukwe nuin ye nämene gare metre ie. Yebätä niebare kwe ie: “Tita kwin nierebätä mäi ti Rün, mätä ti kukwe nuinbätä. Gare tie mä abrä tä ti kukwe nuin käre” (Juan 11:41, 42, NGT). Nita orare Jehovai ye ngwane niara tä ni kukwe nuin ye gare kwin nie arato (Salmo 65:2).

14, 15. a) ¿Ñobätä ni rabadre kukwe meden tä ni kisete ye mike gare metre orasionte Jehovai? b) ¿Orasion ye meri iti Testiko dimikani ño?

¹⁴ Jehová tä orasion nikwe kain ngäbiti ño ye ruäre ngwane ñaka raba nüke gare kwin nie. Akwa kukwe meden tä ni kisete ye mikadre gare metre ie angwane, tä ni kukwe nuin ño ye raba nüke gare bäri kwin nie. Ye köböire, nikwe ja ketai bäri kwin ben. Kukwe jökrä tä ni mike töbike ye nikwe mikai gare ja brukwä tätebiti ie ngwane, niarakwe krötai ni ken.

 ¹⁵ Kukwe namani bare meri Testiko kädekata Carmen yebätä ye ani mike gare jai. * (Nota mikadre ñärärä.) Niara tä niere, jubiladre ye känenkri nämene niken kukwe driere, akwa ñaka nämene kukwe driere kä jutobiti. Jubilabare ye ngwane, ni umbre ji ngwanka käkwe töi mikani sribi prekursor regular ye nuainne. Niara tä niere: “Tikwe kukwe ye kan ngäbitiba, akwa Jehovakwe ti dimikadre kukwe driere kä jutobiti ye ti jataba kärere köbö kwatire kwatire ie orasionte”. ¿Ngöbökwe orasion kwe ye kukwe nuabare? Kä nengwane Carmen niena kä komä te sribi prekursor nuainne. Aune tä niere arato, kä diankata kwe jai kukwe driekäre aune meritre mada Testiko tä dimike ye köböire tä kukwe driere bäri kwin. ¡Kä nengwane tä kukwe driere kä jutobiti! Akwa tä kukwe bäri ütiäte niere: “Jehová aune ti, nunta ja kete bäri kwin”. Nibira gare nie ye erere, orasion ye köböire meri Testiko ye ja ketabare metre Jehovabe.

 

16, 17. a) ¿Nikwe dre nuaindre ja ketakäre bäri kwin Ngöböbe köbö kwatire kwatire te? b) ¿Drebätä nikwe ja tötikai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti?

¹⁶ Käre ni raba nökrö Jehová ken. Ye medenbätä, nikwe ja tötikadre köbö kwatire kwatire Bibliabätä ye köböire ni raba niara kukwe nuin jankunu, aune nikwe orasion yebiti blitadre jankunu ben. Nikwe nuaindi angwane, köbö kwatire kwatire ni rabai ja kete bäri kwin Ngöböbe. Aune niara diebiti nikwe ja tuai kukwe tä ni kisete yebe.

¹⁷ Erametre, nikwe orai käre Jehovai, akwa ni täi ja tuin jankunu kukwe tare yebe. Aune kukwe ye raba ni mike ñaka tö ngwen jankunu Jehovai. Niara ñaka orasion nikwe kukwe nuin ni raba nütüre aune niara täbe ja kete nibe o ñakare ye ni raba ngwentari jai arato. Ja rabadre ruin ye erere nie angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti nikwe mikai gare jai.