1-3. ¿Pablo raba tö ngwen Jehovai ye ñobätä nämene gare kwin ie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

NITRE kristiano siklo kena juta Roma yekänti käkwe nünanbare nitre töi käme ngätäite. Nitre romano nämene ja mike niaratre rüere. Nitre romano namani niere nitre kristiano ye brukwä nämene nitre mada kräke aune niebare kwetre arato niaratre ye köböite juta ye nukwani. Nitre ye nämene nitre kristiano kwati kain ngite aune niaratre ruäre ye kita nämene kwetadre jondron nire rubun rubun yei. Mada abokän meta nämene kribätä aune kukwa nämene nire käträ mikakäre deu juta yete. Nitre kristiano ye jökrä ie nämene gare kwin kukwe ye erere rabai nemen bare bätätre.

² Kukwe tare krubäte ye näire, nitre romano käkwe apóstol Pablo kani ngite. Nitre kristiano mada ye käkwe dimikai o ñakare ye namani ngwentari jai raba ruin nie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune, bati niarakwe ja tuani kukwe tare ben ye ngwane ja mräkätre ñaka niara dimikani jire. Akwa Pablo niebare Jehová abrä käkwe dimikani Jesús yebiti aune ja di biani kwe ie. Niara mikani kwäre “león kadate” niebare kwe arato  (2 Timoteo 4:16, 17, TNM). (Ñäkädre nota yebätä.) *

³ Jehovakwe Pablo dimikani ño käne ye nämene ngwen törö jai, yebätä niara raba tö ngwen Jehovai ye nämene gare metre ie. Jehovakwe ja di biain ie kä ngwankäre nüke jai kukwe tare yebätä aune kukwe mada rabai barebätä ja känenkäre yebätä, ye nämene gare kwin ie. Kukwe ño ño tare rabai barebätä ye ngwane, Däkien Jesús käkwe niara mikai kwäre kukwe yebätä ye nämene gare kwin ie (2 Timoteo 4:18). Ja mräkätre käkwe ñaka niara dimikai, akwa Jehová aune Jesús abrä käkwe dimikai käre yei nämene tö ngwen. Nämene tö ngwen bökän kukwe yei.

4, 5. a) ¿Nire raba ni dimike käre? b) ¿Mä raba dre nuainne ja ketakäre bäri Jehovabe?

⁴ ¿Mäkwe ja tuanina kukwe tare krubäte ben abokän näire ja namani ruin kaibe mäi? Ñodre, mä kitaninkä sribibätä o kukwe tare ben mäkwe ja tuani kwelate. Mä nämene bren o kukwe ñaka nuäre ben mäkwe ja tuani. Ni mada ñaka mä dimikani jire yebätä ja namani ruin ulire mäi raba ruin nunye. Erametre, kukwe ruäre ye tare krubäte aune ni kä nebätä ñaka raba ükete jire. Akwa, ¿mä raba dre nuainne? Biblia tä niere nie nikwe tö ngwandre Jehovai (Proverbios 3:5, 6). ¿Erametre ni raba tö ngwen ie? Jän. Kukwe keta kabre namani bare kädrieta Bibliakwe ye tä mike gare metre nie Jehová tä nitre niara mikaka täte ye dimike.

⁵ Kukwe tare tä mä kisete aune ni mada ñaka mä dimike kukwe yebätä angwane, ñaka töbika krubäte. Mä ja töi mika Pablo ye erere aune kukweta mä kisete ye mäkwe mika tuin jai tö ngwankäre täte Jehovai. Kukweta mä kisete ye ngwane Jehová tä mä ngübare ño ye mäkwe mika gare akwle jai arato. Ye köböire mäkwe tö ngwain bäri Jehovai aune ja ketai bäri ben.

6. Kukwe tare krubäte tä nemen ni kisete ye ngwane, ¿ñobätä ñaka tä nemen nuäre ni kräke tö ngwankäre käre Jehovai?

⁶ Kukwe tare tä mä kisete aune mätä töbike krubäte kukwe yebätä, ye bämike ja töite. Mäkwe ja di ngwanina krubäte kukwe ye ükatekäre ja kräke aune mäkwe ja di käräbarera Jehovai, ye erere ngwane mäkwe ñaka töbika krubäte aune Ngöbökwe mä dimikai yei mäkwe tö ngwan (ñäkädre Salmo 62:8 * aune 1 Pedro 5:7 yebätä). Mä tö ja ketai bökän Jehovabe angwane, ütiäte krubäte mä rabadre tö ngwen ie. Akwa, ye ñaka nuäre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jehová ñaka kukwe nuainne bengwairebe orasion nuainta nikwe ye ererebätä (Salmo 13:1, 2; 74:10; 89:46; 90:13; Habacuc 1:2).

7. ¿Ñobätä Jehová ñaka kukwe nuainne bengwairebe orasion nuainta nikwe ye ererebätä?

⁷ ¿Ñobätä Jehová ñaka kukwe nuainne bengwairebe orasion nuainta nikwe ye ererebätä? Kukwe ye mikakäre nüke gare jai, Biblia tä niere Jehová ye ni Rün aune ni abokän niara monsoitre ye mäkwe ngwan  törö jai (Salmo 103:13). Monsotre tä jondron kärere ye ngwane nitre rüne ye ñaka tä käre jondron ye bien ietre bengwairebe. Ne madakäre, monsotre tä jondron kärere, ye bitikäre kä ñan tä niken raire ta angwane ñaka tö tärä nemen jondron yei. Jondron ie monsotre tö ye raba kukwe tare miketa kisete o ni mada kisete ye gare nitre rüne yei arato. Monsotre tä jondron ribere ye rünkwe biandre bengwairebe ie angwane, nitre rüne ye rabadre klabore monsotre ye kisete. Akwa monsotre tä dre ribere metrere jai ye gare nitre rüne ie aune ñongwane raba jondron ye bien ietre ye gare niaratre ie arato. Jehová tä kukwe ye erere nuainne. Ni tare niarakwe aune nita dre ribere jai ye gare kwin ie aune ñongwane raba jondron ye bien nie ye gare ie arato. Ye medenbätä, ni rabadre ngübare bätärekä aune Jehová tä ni kukwei kain ngäbiti ño ye ni tädre miketari ñärärä (kukwe ye erere bäsi kwain mäi Isaías 29:16 aune 45:9 yekänti).

8. ¿Jehová tä dre käbämike nie?

⁸ Mä raba ngwen törö jai arato, kukwe meden medenbätä ni itire itire raba kä ngwen nüke jai ye gare Jehovai (Salmo 103:14). Nita ja di ribere ye erere Jehová tä bien käre nie. Ruäre ngwane nita nemen nütüre kä ñaka rükai jire nie kukwe ruärebätä. Akwa Jehová tä käbämike nie, kukwe tare krubäte abokänbätä kä ñaka raba nüke nie angwane, niarakwe ni dimikai kä ngwen nüke jai (ñäkädre 1 Corintios 10:13 yebätä). Kukwe medenbätä kä raba nüke nie ye gare Jehovai yei nikwe tö ngwandre, aune ye käkwe ni töi mikaita jäme.

9. Jehová ñaka kukwe nuainne bengwairebe orasion nuainta mäkwe ye ererebätä angwane, ¿mä rabadre dre nuainne?

⁹ Jehová ñaka kukwe nuainne bengwairebe orasion nuainta mäkwe ye ererebätä angwane, mäkwe ngüba bätärekä. Niara tö ni dimikai, akwa tä kä bäri kwin ngübare kukwe ye nuainkäre ye mäkwe ngwan törö jai. Biblia tä niere Jehová tä kukwe ngübare bätärekä ni dimikakäre aune ni mikakäre tuin bobre jai, ñobätä ñan aune niara abokän kukwe kwin nuainkä. Aune Biblia tä niere arato nire nire tä tö ngwen ie yebätä kätä juto (Isaías 30:18).

10-12. a) ¿Ni mräkä bren ngübata ye ñobätä ñaka nuäre? b) Kukwe tare tä ni kisete aune nita tö ngwen bäri Jehovai ye ngwane, ¿nita nemen ja kete ño Jehovabe? Mä raba mike gare keteiti.

¹⁰ Párrafo 2 yekänti miri gare Pablo ye mikani kwäre “león kadate” (2 Timoteo 4:17, TNM). Mäkwe ja tuanina kukwe tare krubäte ben aune ja ruin Pablo ye erere mäi angwane, ¿mä rabadre dre nuainne? Ütiäte krubäte mä rabadre tö ngwen Jehovai. Ñodre, ¿mätä mä mräkä bren ye ngübare? Ye erere ngwane, mäkwe ja di käräbarera Jehovai ne kwe ja rabadre ruin dite mäi aune mäkwe ja di käräbarera ie arato kukwe kwin diankäre nuaindre jai raba ruin nunye. * (Nota mikadre ñärärä.) Mäkwe ñaka töbika krubäte ñobätä ñan aune kukwe ño ben mätä ja tuin ye nüke gare Jehovai. Niarakwe mä dimikai kä ngwen nüke jai aune ja ngwen metre (Salmo 32:8).

 ¹¹ Jehová ñaka mä dimike raba nemen ruin mäi ruäre ngwane. Mä mräkä bren ye kräkäi mikadre ño yebätä nitre doctor rabadre ñaka kukwe ja erebe niere. O mä mräkätre käkwe mä töi mikaita jäme mä nämene nütüre, akwa kukwe tä bäri mä kisete. Kukwe tare ye näire, ütiäte krubäte mä rabadre ja di kärere bäri Jehovai aune krötö jankunu niara ken (ñäkädre 1 Samuel 30:3, 6 yebätä). * Jehovakwe mä dimikani ño ye rükai gare mäi angwane, mä rabai ja kete bäri kwin ben.

¹² Kukwe namani bare meri Testiko kädekata Linda * yebätä ye ani mike gare jai. (Nota mikadre ñärärä.) Rün aune meye krütadre ye känenkri kä kwati krubäte te ngübabare kwe. Niara, muko kwe, ngwai kwe ye käkwe dre mada nuaindre ye ñaka nämene nüke gare bä kabre ietre nieta kwe. Akwa Jehovakwe niaratre dimikani kä ngwen nüke jai ye gare metre ietre kä nengwane. Niara dre nuaindre ye ñaka namanina gare ie ye ngwane Jehovakwe dimikani kukwe tare yebätä ye gare metre ie.

13. ¿Meri Testiko kädekata Rosa tö ngwani Jehovai ye käkwe dimikani ño?

¹³ Nikwe tö ngwain täte Jehovai angwane, niarakwe ni dimikai kä ngwen nüke jai kukwe tare ben nita ja tuin yebätä. Kukwe ye erere namani bare meri Testiko kädekata Rosa yebätä. Niara muko ye ñaka Testiko aune muko ye nämene ja tuenmetre ben. Ye bätäräbe, bren käme kwani niara ngwai yebätä. Aune sö nikani ruäre ta yete, niara ngwai ye muko krütani. Kukwe jökrä ye ñaka namani nuäre Rosa kräke. Ja namaninta ruin kwin ie angwane, ja mikani kwe sribi prekursor regular ye nuainkäre. Ye ngwane meye kwe krütani. ¿Dre käkwe niara dimikani kä ngwen nüke jai kukwe tare ye jökräbätä? Niara nämene orare köbö kwatire kwatire Jehovai. Kukwe kiakia nuainkäre nämene orare Jehovai arato. Niara tä niere Jehová namani ja ketamuko metre kwe. Tä niere arato tö ngwani bäri kwe ie aune ñaka jai o nitre madai. Rosa ie namani gare Jehová nämene dimike metre, ñobätä ñan aune niara nämene dre ribere jai ye erere nämene kwe. Niara nämene sribire gwairebe Jehovabe nämene ruin ie.

14. ¿Mä mräkä ye iti kitadrekä kukwebätä angwane Jehová raba mä dimike ño?

¹⁴ Ani blite kukwe mada ñaka nuäre yebätä. Töbike kukwe nebätä, mä mräkä ye iti kitaninkä kukwebätä. Ni ñaka rabadre blite ni kitaninkä kukwebätä yebe nieta Bibliakwe ye gare mäi (1 Corintios 5:11; 2 Juan 10). Akwa mä mräkä tare krubäte mäkwe, aisete kukwe nieta Bibliakwe ye raba tuin ñaka nuäre mikadre täte mäi. ¿Jehová raba mä dimike ño? Jehovakwe ja di biain mäi ne kwe mäkwe ja ngwandre metre ie aune kukwe nieta kwe ye mäkwe  mikadre täte. Tö ngwen Jehovai aune kukweta mä kisete ye mäkwe mika tuin jai krötakäre bäri Jehová ken.

15. ¿Ñobätä Adán ñaka Jehová kukwei mikani täte?

¹⁵ Adán kukwe nuainbare yebätä ni raba kukwe ye bämike. ¿Eva kri ngokwä biani ie ye ñobätä kwetani kwe? Niara ñaka raba Ngöbö kukwei mike täte aune nüne jankunu ye ñan aibätä töbikabare kwe. Biblia tä niere “Adán ngökani ñakare” (1 Timoteo 2:14). ¿Se ñobätä muko kukwei mikani täte kwe aune ñaka Jehová kukwei mikani täte kwe? Ñobätä ñan aune nämene Eva tarere bäri Jehová ngwä (Génesis 3:6, 17). ¿Kukwe ye tä dre driere nie?

16. ¿Ni rabadre nire tarere bäri nitre mada ye ngwä? ¿Aune ñobätä?

¹⁶ Adán kukwe nuainbare ye tä driere nie nikwe Jehová taredre bäri nitre mada ye ngwä (ñäkädre Mateo 22:37, 38 yebätä). ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni mräkätre täi Jehová mike täte o ñakare, akwa kukwe ye köböire kukwe kwin rabai kwetre. Ye medenbätä, mäkwe ja di ngwan Jehová tarere aune tö ngwen bäri ie köbö kwatire kwatire te. Mä mräkä kitaninkä kukwebätä yebätä mätä ja tare nike angwane, ja ruin ño mäi ye mäkwe nie Jehovai (Romanos 12:12; Filipenses 4:6, 7). (Nota mikadre ñärärä.) * Ja raba ruin ulire krubäte mäi, akwa mäkwe kukwe ye mika tuin jai ja ketakäre bäri Jehovabe. Ye köböire mäkwe tö ngwain ie aune mäkwe niara mikai täte angwane, kukwe kwin rabai bare ye rabai gare metre mäi.

17. Ni täi käre kukwe driere angwane, ¿drei ni raba tö ngwen?

¹⁷ ¿Ñobätä Jehovakwe Pablo mikani kwäre “león kadate”? Pablo arabe käkwe mikani gare, ne kwe niara kukwe driedre jankunu aune sribi biani ie Ngöbökwe ye rabadre nemen bare täte ie (2 Timoteo 4:17, TNM). Jehovakwe kukwe drie ye biani nuaindre nie arato. Niara tä ni mike tuin jai sribi muko kwe ye kwrere (1 Corintios 3:9; 1 Tesalonicenses 2:4). Ni täi käre kukwe driere angwane, nita dre ribere jai ye erere biain kwe nie yei nikwe tö ngwandre (Mateo 6:33). Ne madakäre, nita orare ie ye ererebätä kukwe nuaindi kwe ni kräke ye nikwe ngübadi bätärekä.

18. ¿Ni raba dre nuainne ja ketakäre bäri kwin Jehovabe aune tö ngwankäre bäri ie?

¹⁸ Mäkwe ja di ngwan köbö kwatire kwatire ja ketakäre bäri Jehovabe. Kukwe tare raba mä kisete ye ngwane, mäkwe kukwe ye mika tuin jai krötakäre bäri Jehová ken. Mäkwe ñäkä aune ja tötika Bibliabätä, mäkwe kä dianka jai töbikakäre kukwe yebätä. Mäkwe ora käre aune mäkwe käre sribi nuain Jehová kräke. Mäkwe kukwe ye jökrä nuaindi angwane, Jehovakwe mä dimikai kukwe tare yebätä kä nengwane aune ja känenkäre yei mäkwe tö ngwan.