1. a) ¿Nitre Jehová mikaka täte yei dre gare? b) ¿Ñobätä kukwe ye ütiäte ni kräke kä nengwane? c) ¿Drebätä nibike ja tötike kukwe ja tötikara nekänti?

NITRE Jehová mikaka täte yei gare ja mräkätre tä tötikani kwin ye ngwane käre kukwe kwin tä nemen bare. Ñodre, nitre nämene kitani rükäre yebe Abrahán nikani rüre, ye köböire rüe ye ganainbare kwetre aune Lot mikani kwäre kwetre (Génesis 14:14-16). David näire nitre nämene kitani kantakäre Jehovai (1 Crónicas 25:7). ¿Ñobätä kukwe ye ütiäte ni kräke kä nengwane? Ñobätä ñan aune, kena nita rüre Satana aune nitre gobrainta kwe ye rüere (Efesios 6:11-13). Ketebukäre, ni rabadre ja di ngwen blite Jehovabätä nitre ben niara käikitakakäre (Hebreos 13:15, 16). Kukwe kwin rabadre nikwe yekäre nitre Ngöbö mikaka täte kirabe ye erere ni tädre kitani. Konkrekasionte Jehovakwe nitre umbre ji ngwanka ye mikani ja mräkätre mada kitakäre o tötikakäre (2 Timoteo 2:2). Nitre umbre ji ngwanka ruäre käkwe dre dre nuainbarera ja mräkätre mada kitakäre ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

2. Ni umbre ji ngwanka yekwe ja mräkä kitadre angwane, ¿dre nuaindre kwe aune ñobätä?

² Ni umbre ji ngwanka ye ni nura nökaka ye kwrere. Ni nura nökaka ye jämi nura nökö ye känenkri, tä abono kite dobrobiti ne  kwe nura ririadre kwin. Ye erere arato, ni umbre ji ngwanka yekwe ja mräkä kitadre angwane, rabadre ñäke bersikulo ruäre Bibliabätä yebätä ie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ye köböire dimikai kwe kukwe nemen gare ie ye nuainne (1 Timoteo 4:6).

3. a) Ni umbre ji ngwanka käkwe blitadre ja mräkä ben angwane, ¿raba blite ño Marcos 12:29, 30 yebätä ben? b) Ni umbre ji ngwanka käkwe oradre ja mräkä kräke ye kukwe nuadre kwe angwane, ¿dre raba nemen bare?

³ Mä ni umbre ji ngwanka angwane, kukwe metre ye tä ja mräkä töi mike ño aune ja ruin ño ie rabadre gare mäi ye ütiäte krubäte. Rabadre gare mäi yekäre, mä raba ñäke ben Marcos 12:29, 30 yebätä (ñäkädrebätä). Biti mäkwe ngwantari ie, ja dianinkä kwe Jehová kräke ye tä dimike ño kukwe dianta nuaindre kwe jai yebätä. Kukwe ngwandretari mäkwe ye raba mun mike blite Jehová mikadre ño täte ja brukwä tätebiti yebätä. Arato mä raba orare ja mräkä yebe, aune mäkwe üai deme kärä Jehovai niara kräke ne kwe sribi meden rabai kisete ja känenkäre ye nuaindre kwe. Mäkwe orai ja mräkä ye kräke ye kukwe nuai kwe angwane, niara törbai sribidi bäri konkrekasionte.

4. a) Nitre kirabe kädrieta Bibliabätä ye raba ja mräkätre dimike ño nirien kukwe ja üairebiti yebätä mä raba blite. b) ¿Ñokäre nitre umbre ji ngwanka ye rabadre ja mräkä kite?

⁴ Mä jata ja mräkä kite angwane, mäkwe blita ben nitre kirabe kädrieta Bibliabätä yebätä, ñodre mäkwe blita ben 1 Reyes 19:19-21, Nehemías 7:2, Nehemías 13:13 aune Hechos 18:24-26 yebätä. Kukwe ne, kukwe mada ye raba ja mräkä ye dimike, ne kwe rabadre gare ie niarakwe nitre mada dimikadre, nitre mada rabadre tö ngwen ie aune ja töi mikadre bobre kwe ye ütiäte krubäte. Ja töi mikata ye erere ye bämikata ni nura nökaka tä abono kite dobrobiti ye kwrere. Ye käkwe ja mräkä ye dimikai nirien bäri jötrö kukwe ja üaire yebiti. Ni umbre ji ngwanka käi Francia tä niere niara tä ja mräkä kite ye ngwane, tä ja töi mike metrere dimike kukwe nieta Bibliabätä yebiti kukwe den nuaindre jai. Niara tä niere, ñongwane raba ñäke bersikulo ruärebätä ja mräkä ie dimikakäre “jondron kwin krubäte” tä Bibliabätä mikakäre nüke gare jai ye ngübakäre tä juto biare (Salmo 119:18). ¿Nitre umbre ji ngwanka raba dre dre nuainne mada ja mräkätre dimikakäre Jehová tarere bäri?

5. a) ¿Ja mräkä tö sribi meden meden nuaindi Ngöbö kräke yebätä blitadre ben ye ñobätä ütiäte? b) ¿Ñobätä ütiäte nitre umbre ji ngwanka rabadre ja mräkätre kite tädre monsore ye ngwane? (Nota mikadre ñärärä.)

⁵ Ja mräkä töita sribi meden meden nuainbätä ye mäkwe ngwantari ie. Töi ñaka sribi  nuainbätä jire angwane, raba sribi meden nuainne yebätä mäkwe dimika ja töi mike. Mekerabe mäkwe ja töi mikani sribi meden nuanbätä aune namani bare mäi ye ngwane ja namani ruin kwin mäi ye mäkwe mika gare kä jutobiti ie. Ye nuäre nuaindre aune ye köböire kukwe kwin tä nemen bare. Ñobätä ütiäte kukwe ye nuaindre ye ni umbre ji ngwanka tä prekursor nuainne kä África yekänti tä mike gare. Niara tä niere nämene bati ye ngwane, ni umbre ji ngwanka käkwe ngwanintari ie niara töi nämene sribi meden meden nuainbätä. Ye käkwe niara dimikani sribi Ngöbökwe ye mike tuin bäri ütiäte jai. Nitre umbre kwati ji ngwanka ie kukwe gare krubäte tä niere, ja mräkätre tä monsore ye ngwane kitadre ye ütiäte arato. Kä nuäi bititre ye ererebätä sribi bian raba ietre konkrekasionte. ¿Ñobätä ütiäte nitre umbre ji ngwanka rabadre ja mräkätre kite tädre monsore ye ngwane? Ñobätä ñan aune niaratre jatai nirien aune töi jatai jondron keta kabre jiebiti ye ngwane, kukwe ye raba niaratre dimike ja töi mike kwatibe tö sribi meden meden nuaindi Ngöbö kräke yebätä (ñäkädre Salmo 71:5, 17 yebätä). * (Ñäkädre nota yebätä.) *

6. ¿Jesús dre dre nuainbare nitre mada kitakäre?

 ⁶ Ja mräkä töi mikakäre sribire bäri, dre nuaindre kwe ye ñan aibe mäkwe niedre ie. Ñakare aune ñobätä ütiäte nuaindre kwe ye mäkwe mikadre gare ie arato. Jesukwe kukwe ye erere nuainbare nitre mada kitakäre. Niarakwe nitre apóstol ye juani kukwe driere. Akwa ñobätä nitre ye rabadre niara kukwei mike täte ye niebare käne kwe ietre. Jesukwe niebare ietre: “Kä käinta se amne kä temen ne Ngöbökwe mikani gare jökrä tie, aisete mun nän, amne nitre nünanka kä jökräbti temen, ye [...] munkwe [...] mika ja töitikaka siba tibe” (Mateo 28:18, 19). ¿Mä raba ja ngwen ño Jesús erere?

7, 8. a) ¿Nitre umbre ji ngwanka raba ja ngwen ño Jesús erere? b) ¿Kwin niedre ja mräkä ie ye ñobätä ütiäte? c) ¿Kukwe meden raba nitre umbre dimike nitre mada kitakäre? (Recuadro “ Kukwe nieta ja mräkätre mada kitakäre” mikadre ñärärä.)

⁷ Ja mräkä dre nuaindre ye mäkwe niedre ie ngwane, ñobätä ütiäte rabadre nuainne ye mäkwe mika gare ie Bibliabiti. Ye köböire dre nieta Bibliakwe ye erere nuaindre kwe ye mäkwe driei ie aune ñaka kukwe nieta nuaindre ie ye aibätä nuaindre kwe. Ñodre, ja mräkä rabadre kä nänkäre gwä Ju Ja Ükarakrö yekänti mike merebe aune nötare mäkwe niedre ie ye ngwane, mä raba ñäke Tito 2:10 yebätä ie. Mäkwe mika gare ie, niarakwe kä nänkäre gwäkäre ye mikai merebe angwane, täi kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä mike bä nuäre. Arato ja mräkä tä kä nänkäre gwäkäre mike nötare ye käkwe ja mräkätre niena umbre dimikai ño yebätä töbikadre kwe ye mäkwe nie ie. Mäkwe blitai ye erere ja mräkä ben angwane, niara ja töi mikai bäri nitre madabätä aune ñaka kukwe nieta nuaindre ie ye aibätä nuaindre kwe. Niara tä ja mräkätre mada dimike ño sribita kwe yebiti ye rabai gare ie angwane, tä ni mada dimike yebätä ja rabai ruin kwin ie.

⁸ Ne madakäre, mätä dre niere ja mräkä ie ye erere tä nuainne yebätä mäkwe kwin nie ie. ¿Ñobätä ütiäte kukwe ye nuaindre? Ye köböire mäkwe niara dimikai nirien kukwe ja üaire yebiti. Kukwe kwin niedre ja mräkä ie ye abokän ñö metakata nurabiti ne kwe ririadre ye kwrere (kukwe ye erere bäsi kwain mäi Mateo 3:17 yekänti).

9. a) Juta ruäre känti nitre ngwian bökäne krubäte, ¿yekänti dreta nemen bare? b) ¿Sribi Ngöbökwe ye ñobätä ñaka tuin bäri ütiäte ja mräkätre ruäre tä monsore yei?

⁹ Juta ruäre känti nitre ngwian bökäne krubäte yekänti, ja mräkätre tä monsore tö sribi nuain bäri konkrekasionte ye ñaka tä kwen nitre umbre ji ngwanka yei. Nitre umbre braibe ji ngwanka ie kukwe gare nünanka juta 20 yekänti ie ngwanintari ñobätä kukwe ye tä nemen bare. Nitre umbre ji ngwanka ye jökrä bäsi käkwe niebare niaratre nämene monsore angwane, rün aune meye ñaka töi mikani sribire bäri Jehová kräke. Aune ja mräkätre ye ruäre tö namani sribidi bäri Jehová kräke ye ngwane, rün aune meye käkwe töi mikani ja tötike bäri kukwe ruärebätä ne kwe rabadre ngwian ganainne bäri. Aisete, sribi Ngöbökwe ye ñaka namani tuin bäri ütiäte ietre (Mateo 10:24).

10, 11. a) ¿Nitre umbre ji ngwanka raba ja mräkä dimike ño bätärekä? b) ¿Bersikulo medenbätä ni umbre ji ngwanka raba ñäke ja mräkä yei, aune ñobätä? (Nota mikadre ñärärä.)

¹⁰ Ja mräkä töi ñaka sribibätä bäri konkrekasionte ye ñaka nuäre dimikadre. Ja di ngwandre krubäte aune ngübadre bätärekä, akwa dimika raba. Ani töbiketa ni nura nökaka yebätä. Nura bükün rabadre nirien metre krö yekäre, ni nura nökaka ye tädre ükete bätärekä jatäri ne kwe ririadre metre. Ye erere arato, mä raba ja mräkä dimike bätärekä ja töi kwite ne kwe rabadre sribi mada kain ngäbiti konkrekasionte. ¿Nuaindre ño?

 ¹¹ Mäkwe kädianka jai ja ketakäre ja mräkä yebe. Niara ütiäte konkrekasion kräke mäkwe nie ie. Mäkwe täkä ja ken ben aune bersikulo Bibliabätä raba niara dimike töbike ja dianinkä mento kwe Jehová mikakäre täte yebätä ye mäkwe mika tuare ie (Eclesiastés 5:4; Isaías 6:8; Mateo 6:24, 33; Lucas 9:57-62; 1 Corintios 15:58; 2 Corintios 5:15; 13:5). Töita ño ye mikakäre nüke gare jai mä raba kukwe ne kwrere ngwentari ie: “¿Mäkwe ja dianinkä mento Jehová kräke ye ngwane mäkwe dre käbämikani ie? ¿Ja namani ruin ño Jehovai mäkwe ja ngökani ñöte ye ngwane?” (Proverbios 27:11). “¿Ja namani ruin ño Satana ie?” (1 Pedro 5:8.) Ñäkädre bersikulo ne kwrerebätä ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune kukwe ye raba mate kwin ja mräkä ye brukwäte (ñäkädre Hebreos 4:12 yebätä). (Nota mikadre ñärärä.) *

12, 13. a) Elías nämene Eliseo kite ye ngwane, ¿Eliseo ja töi mikani ño? b) ¿Eliseo ja ngwani metre yebätä Jehovakwe dre nuainbare kräke?

¹² Monso, konkrekasion tä ja di ribere mäi. ¿Dre käkwe mä dimikai sribi Jehovakwe ye nuainne kwin? Ye mikakäre gare jai, ni Ngöbö mikaka täte kirabe kädeka nämene Eliseo yebätä ani kukwe mike gare jai.

¹³ Kä nikanina 3,000 ta yete, Elías ni Ngöbö kukwei niekä käkwe monso Eliseo nübaibare ja dimike. Eliseo nikani bengwairebe dimike. Ja ngwani metre kwe Elías ie aune dimikani kwe sribi nuäre nuainne (2 Reyes 3:11). Kä nikani kwä ti ta yete Elías käkwe Eliseo kitani. Sribi nämene Elías kisete Israel ye namanina bäsi nemen bare ie ye ngwane, niebare kwe Eliseo ie ñaka rabadrera niara dimike. Akwa Eliseo niebare bämä jire ie: “Tikwe ñaka mä tuainmetre jire”. Niara ja töi mikani kwatibe Elías dimikabätä jankunu. Aune ja ngwani metre kwe Elías ie yebätä Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke. ¿Dre nuainbare kwe kräke? Elías nikani “murie dite krubäte yete ta” ye Jehovakwe mikani tuare ie (2 Reyes 2:1-12).

14. a) ¿Monsotre raba ja ngwen ño Eliseo erere? b) ¿Sribi mikadre monsotre kisete abokän rabadre nuainne ye ñobätä ütiäte?

¹⁴ ¿Mä raba ja ngwen ño Eliseo erere? Sribi meden meden biandre nuaindre mäi ye mäkwe ka ngäbiti kä jutobiti, nuäre nuaindre akwa mäkwe ka ngäbiti. Mäkwe ngwan törö jai ni umbre ji ngwanka tä mä kite ye ja ketamuko mäkwe. Niara tä mä kite ye ütiäte krubäte mä kräke mäkwe nie ie aune mä tö ja kitai jankunu niarabätä ye mäkwe nie ie arato. Metrere, mäkwe ni mada mika tö ngwen jai aune sribi meden mika mä kisete ye mäkwe nuain. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ye köböire nitre umbre ji ngwanka yei rabai gare kwin, sribi rabadre bäri mä kisete konkrekasionte yei Jehová tö (Salmo 101:6; ñäkädre 2 Timoteo 2:2 yebätä).

15, 16. a) ¿Eliseo nämene Elías mike ütiäte jai ye bämikani ño kwe? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) ¿Ñobätä nitre mada Ngöbö kukwei niekä namani tö ngwen Eliseo ie?

¹⁵ Kukwe nieta Eliseo yebätä ye tä mike gare mä rabadre nitre umbre ji ngwanka ye mike ütiäte jai, ñobätä ñan aune niaratre ie kukwe gare. Elías aune Eliseo janamane nitre Ngöbö kukwei niekä känti ye bitikäre nikanintre ñö Jordán yekänti. Angwane, “Elías dän jakwe sribikäre ye diani aune mritaninkä kwe bätä ñö metanibiti kwe, aune ñö ye nikani nen jene jene”. Ye köböire niaratre nibu nikani kä nötare yete ta nemen ñö kwäräkri. Ye bitikäre,  niaratre nikani ji ngrabare ye ngwane, Elías nämene dre niere ye Eliseo kukwe nuabare kwin aune ja kitabare kwe kukwe niebare ie ye jökräbätä. Eliseo ie kukwe jökrä nämenena gare ye ñaka nütübare jire kwe. Jehová nikani Elías ngwena “murie dite krubäte yete ta” ye bitikäre Eliseo nükaninta ñö Jordán yekänti. Eliseo ñö ye metani dän Eliakwe yebiti aune ja di käräbare kwe Jehová “Ngöbö Eliakwe” ie. Angwane, bobukäre ñö ye nikani nen jene jene (2 Reyes 2:8-14).

¹⁶ Eliseo jondron ñan tuabare nuainbare kena ye ja erebe Elías nuainbare mrä yebe. Eliseo ñaka nütübare niara namani ji ngwanka yebätä rabadre kukwe nuainne bä jene. Ñakare aune Elías nämene kukwe nuainne ye erere Eliseo nuainbare jankunu. Yebiti bämikani kwe nämene Elías mike ütiäte jai. Aune ye köböire nitre mada Ngöbö kukwei niekä ye namani tö ngwen Eliseo ie (2 Reyes 2:15). Kä nikani 60 ta yete Eliseo sribibare ni Ngöbö kukwei niekä ye kwrere, aune Jehovakwe ja di biani ie jondron ñan tuabare nuainkäre bäri Elías nuainbare yebiti ta. ¿Mun raba dre mike gare jai kukwe nebätä?

17. a) ¿Monsotre raba ja ngwen ño Eliseo erere? b) Ja känenkäre kukwe rabadre gare bäri monsotre ie ye ngwane, ¿raba dre nuainne?

¹⁷ Sribi mikadre bäri mä kisete konkrekasionte angwane, mäkwe sribi ye nuaindre jötrö ngwarbe bä jene ye mäkwe ñaka nütü. Kukwe meden nuainta abokän kwitadre konkrekasion tä ribere o juta dianinkä Jehovakwe tä nuainmana ye aibe ngwane kwita raba ye mäkwe ngwan törö jai. Mäkwe ñaka nuaindre jire mä törbadre nuaindi yebätä. Elías nämene dre nuainne ye erere Eliseo namani nuainne jankunu ye mäkwe ngwan törö jai. Yebiti bämikani kwe nämene Elías mike ütiäte jai. Aune ye köböire nitre mada Ngöbö kukwei niekä ye namani tö ngwen ie. Ye erere arato, nitre umbre ji ngwanka tä mä kite ye käkwe kukwe Bibliabätä niedre nuaindre mäi ye erere mäkwe nuaindi jankunu angwane, yebiti mäkwe bämikai mätä niaratre mike ütiäte jai. Ne madakäre, ja mräkätre konkrekasionte rabai tö ngwen mäi (ñäkädre 1 Corintios 4:17 yebätä). Kukwe raba gare bäri mäi angwane, kukwe nuainta ye mä raba kwite konkrekasion dimikakäre näin juta dianinkä Jehovakwe ye jiebiti, käre juta ye tä näin ja käne. Aune ja känenkäre, Jehovakwe mä dimikai Eliseo dimikani kwe ye erere. Nitre mä kitaka käkwe kukwe nuainbare yebiti ta mäkwe kukwe nuaindi bäri raba ruin nunye (Juan 14:12).

18. ¿Ñobätä ja mräkätre konkrekasion ketare ketare te ye kitadre jötrö ngwarbe?

¹⁸ Kukwe ja tötikara ketebu nekänti kukwe nieta nuaindre ye käkwe nitre umbre ji ngwanka dimikadre kä denkä bäri jai ja mräkätre mada kitakäre yei nun tö. Aune nunta orare ne kwe ja mräkätre mada kwati törbadre ja kitai konkrekasion ngübakäre. Ye köböire konkrekasion kä jökräbiti tibien ye rabai bäri dite. Ne madakäre, ye käkwe ni itire itire dimikai ja ngwen metre kukwe kwin tä ni kräke ja känenkäre ye ngübare ngäbiti.