1, 2. ¿Dre tuin nitre circuito tuabitikä kwati yei konkrekasionte?

NI CIRCUITO tuabitikä tä konkrekasion keteiti tuinbiti ye ngwane, tä gätä nuainne nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte yebe aune gätä ye bäsi nibira krüte ie. Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye tä sribire krubäte yebätä tare krubäte ni circuito tuabitikä yekwe. Ne madakäre, nitre umbre ji ngwanka ye ruäre niena umbre yebätä tuin ie niara rün kwe ye kwrere. Akwa kukwe bäri ütiäte tä ni circuito tuabitikä mike töbike. Konkrekasion tuaninbiti bitinkä kwe ye näire niebare kwe nitre umbre ji ngwanka yei, niaratre rabadre kä denkä bäri jai ja mräkätre mada kitakäre o tötikakäre. Yebätä tä ngwentari ietre: “Ja mräkätre, ¿munkwe dre nuainbare ja mräkätre mada tötikakäre bäri sribi konkrekasionte nuainkäre?”. Angwane, nitre umbre ji ngwanka ye iti käkwe nini ie: “Erametre, nun ñan tä ja di ngwen krubäte nuainkäre”. Aune nitre umbre mada ji ngwanka tä ye erere niere arato.

² Mä ni umbre ji ngwanka konkrekasionte angwane, mäkwe kukwe ye erere niedre arato raba ruin nunye. Konkrekasion keta kabre känti nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ñaka tä kä denkä  krubäte jai ja mräkätre mada kitakäre sribi konkrekasionte nuainkäre, ye nitre circuito tuabitikä kwati tätre tuin. ¿Ñobätä? Ani mike gare jai.

3. a) ¿Bersikulo meden Bibliabätä tä mike gare ja mräkätre mada kitadre sribikäre konkrekasionte ye ütiäte krubäte? b) Kukwe ja tötikara ne aune kukwe mada ja tötikara ja känenkäre, ¿ye ñobätä rabadre ütiäte ni jökrä kräke? (Nota mikadre ñärärä.) c) ¿Ñobätä nitre umbre ji ngwanka ye ruäre kräke ñaka nemen nuäre kä diankakäre jai ja mräkätre mada tötikakäre sribire konkrekasionte?

³ Mä ni umbre ji ngwanka konkrekasionte, yebätä ja mräkätre mada kitadre sribikäre konkrekasionte ye ütiäte gare mäi. * (Ñäkädre nota yebätä.) Konkrekasion kä nengwane aune mada mrä mrä sribedi ja känenkäre yete ja mräkätre mada ribeta sribikäre ye gare mäi arato (ñäkädre Isaías 60:22 yebätä). * Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye rabadre dirire ja mräkätre madai nieta Bibliakwe (ñäkädre 2 Timoteo 2:2 yebätä). Akwa, ñaka rabai nuäre mä kräke kä diankakäre jai kukwe ye nuainkäre raba ruin nunye. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune mä mräkätre tä ngübadre mäi aune tä sribidre mäi. Ne madakäre, sribi konkrekasionte aune kukwe mada ütiäte tä nuaindre mäi. Akwa mäkwe kä diandrekä jai arato ja mräkätre mada tötikakäre sribi konkrekasionte nuainkäre ye ütiäte krubäte ye rabai gare mäi.

4. ¿Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye ruäre raba töbike ño?

⁴ ¿Ñobätä nitre umbre ji ngwanka ye ruäre ñaka tä kä denkä krubäte jai ja mräkätre mada kitakäre sribire konkrekasionte? Niaratre raba nütüre jondron mada ye bäri ütiäte aune nuaindre biare. O niaratre raba nütüre kä nengwane ja mräkätre mada kita ñaka sribikäre akwa kukwe ñaka raba nemen bare konkrekasionte. Akwa ¿kukwe ye metre? Erametre kukwe ruäre ye nuaindre biare. Akwa kä nengwane mäkwe ñaka ja mräkätre mada kitai sribikäre konkrekasionte angwane, mä raba kukwe tare mike nemen bare konkrekasion yebätä.

5, 6. a) Aceite ye ñaka kwitadre karote angwane, ¿dre raba nemen bare? b) Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ñaka ja mräkätre mada kite angwane, ¿dre raba nemen bare?

⁵ Töbike kukwe bämikata ja känenkäre nebätä. ¿Dre bäri ütiäte nuaindre ne kwe karo rabadre näin? ¿Gasolina kekadre te? ¿O aceite te ye kwitadre? Ni ruäre raba nütüre gasolina kekadre te ye bäri ütiäte, ñobätä ñan aune ñaka nuaindre ye ngwane karo ye raba nünenkä. Akwa töbikadre ye erere ye köböite kukwe tare raba nemen bare. Mä ñaka aceite kwitai karo yete angwane, raba niken ngwarbe gwäune o ja känenkäre. Aune mrä mäkwe kä diainkä bäri jai aune ngwian kitaikä krubäte ükatekäre. ¿Ñobätä kukwe ye bämikata konkrekasion yebätä?

⁶ ¿Dre abokän bäri ütiäte nuaindre? ¿Sribi konkrekasionte ye nuaindre? ¿O ja mräkätre mada kitadre sribikäre konkrekasionte? Nitre umbre ji ngwanka ruäre raba nütüre sribi konkrekasionte nuaindre biare ye bäri ütiäte, ñobätä ñan aune ñaka nuaindre ye ngwane kukwe tare raba nemen bare konkrekasionte. Erametre, Biblia tä niere ni rabadre jondron meden bäri ütiäte ye mike gare jai (Filipenses 1:10). Akwa nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye kisete sribita krubäte nuaindre yebätä kä ñaka nemente ietre ja mräkätre mada kitakäre angwane, ¿dre raba nemen bare? Nengwane o ja känenkäre ja mräkätre kwati täi ñaka juto sribi jökrä konkrekasionte nuainkäre.

7. ¿Nitre umbre ji ngwanka tä kä denkä jai ja mräkätre mada kitakäre ye nikwe mikadre tuin ño jai?

 ⁷ Ja mräkätre mada kitadre ye ñaka ütiäte krubäte mä ñaka raba nütüre jire. Nitre umbre ji ngwanka tä töbike kukwe ja känenkäre yebätä konkrekasion kräke ye tätre kä denkä jai ja mräkätre mada kitakäre sribire konkrekasionte. Nitre umbre tä kukwe ye nuainne ye tätre bämike niaratre ye ji ngwanka kwin aune ütiäte konkrekasion kräke (ñäkädre 1 Pedro 4:10 yebätä). Nitre umbre ji ngwanka tä kä denkä jai ja mräkätre mada kitakäre ye ngwane, ¿dre kwin tä nemen bare konkrekasionte?

8. a) ¿Ñobätä nitre umbre ji ngwanka rabadre ja mräkätre mada kite sribikäre konkrekasionte? b) ¿Nitre umbre ji ngwanka nikani kä madakänti yei sribi meden tä nuaindre jötrö ngwarbe? (Recuadro “ Sribi nuaindre jötrö ngwarbe” mikadre ñärärä.)

⁸ ¿Ñobätä nitre umbre ji ngwanka rabadre ja mräkätre mada kite sribikäre konkrekasionte? Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ie kukwe gare krubäte akwa rabadre ja töi mike bobre aune rabadre mike nüke gare jai niaratre jatadre umbre ye ngwane, ñaka raba sribi nuainne krubäte tätre nuainne kä nengwane ye erere (Miqueas 6:8). Nitre umbre ji ngwanka yei rabadre gare arato kä ruäre ngwane kukwe kri raba nemen kisete abokän raba ñaka mike sribita kisete konkrekasionte ye nuainne (Eclesiastés 9:11, 12; Santiago 4:13, 14). Ne madakäre, ja mräkätre konkrekasionte tare krubäte kwetre aune yebätä tätre ja di ngwen kukwe gare ietre ye driere ja mräkätre madai (ñäkädre Salmo 71:17, 18 yebätä). *

9. ¿Ja mräkätre mada tädre kitani bäri sribikäre konkrekasionte ye ñongwane rabai bäri ütiäte?

⁹ Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte  tä ja mräkätre mada kite ye ütiäte arato ñobätä ñan aune ye köböire konkrekasion tä bäri dite. Ye köböire ja mräkätre mada tätre konkrekasion dimike nemen keteitibe aune Ngöbö mike täte metre. Aune kukwe ye ütiäte kä krüte nete. Akwa rabai bäri ütiäte kä ja känenkäre yete, kukwe tare krubäte ye näire (Ezequiel 38:10-12; Miqueas 5:5, 6). Aisete, nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte tare nunkwe, mun ñaka tä kä denkä jai ja mräkätre mada kitakäre angwane, mun raba nuainne biare matare.

10. Nitre umbre ji ngwanka ie kä rabadrete bäri ja mräkätre mada kitakäre yekäre, ¿niaratre ruäre rabadre dre nuainne?

¹⁰ Sribita krubäte nuaindre mäi konkrekasionte ye gare nunye. Akwa mä rabadre kä denkä braibe jai sribi ye nuainkäre, ne kwe kä rabadrete bäri mäi ja mräkätre mada kitakäre (Eclesiastés 3:1). Mäkwe nuaindi angwane mä täi kä denkä kukwe kwin nuainkäre jai aune ye köböire kukwe kwin rabai bare konkrekasionte ja känenkäre.

11. a) ¿Nitre umbre ruäre juta jene jene te käkwe kukwe niebare ye ñobätä kwin krubäte? b) Proverbios 15:22 tä niere erere, ¿nitre umbre ji ngwanka kukwe niebare ye nikwe mikadre gare jai ye ñobätä kwin?

¹¹ Nitre umbre kwati ji ngwanka konkrekasion juta jene jene te tä ja mräkätre mada kite ye köböire kukwe kwin namani bare. Niaratre ruäre ye tätre ja mräkätre mada kite ño ye bitinkä ngwanintari ietre. * (Ñäkädre nota yebätä.) Aune niaratre kisete kukwe jene jene tä, akwa kukwe ja erebe bäsi niebare kwetre ye kwin krubäte. Ye tä mike gare kukwe nieta Bibliabätä mäträkäre nibätä ye ütiäte krubäte ja mräkätre konkrekasion kä jökräbiti tibien ye kitakäre (1 Corintios 4:17). Proverbios 15:22 tä niere dre nuaindre yebätä ni ñaka kukwe ngwentari ni madai angwane, kukwe kwin ñaka raba nemen bare jire. Yebätä, kukwe ja tötikara ne aune mada ja tötikara ja känenkäre yekänti nitre umbre kukwe niebare yebätä nikwe ja tötikai. Ni umbre ji ngwanka raba kukwe niebare ne nuainne ño ye nikwe mikai gare jai.

12. ¿Ni umbre ji ngwanka ye rabadre dre nuainne käne, aune ñobätä?

¹² Kena ni umbre ji ngwanka yekwe ja mräkä meden kitai ye brukwä ükadrete kwe. ¿Ñobätä? Ani bämike. Ni nura nökaka töta nemen nura nökai ye ngwane, käne tä dobro ükete. Ye köböire nura raba nirien bäri kwin. Ye erere arato, ni umbre ji ngwanka ye tö rabadre ja mräkä meden kitai ye ngwane, käne rabadre brukwä ükete. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ye köböire ja mräkä ye täi juto ja kitakäre. ¿Aune rabadre brukwä ükete ño? Samuel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe dre nuainbare ye erere rabadre nuainne.

13-15. a) ¿Jehovakwe dre niebare Samuel ie? b) ¿Samuel käkwe Saúl brukwä ükaninte ño? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) c) ¿Samuel käkwe Saúl brukwä ükaninte ño ye ñobätä nitre umbre ji ngwanka ye rabadre ja kitebätä?

¹³ Kä nikanina 3,000 biti bäri ta yete, Jehovakwe niebare Samuel ie niarakwe ni brare nünanka Benjamín käite juain känti, ne kwe Samuelkwe diandrekä juta Israel jie ngwankäre (1 Samuel 9:15,16). Samuel ñaka rabaira ji ngwen juta Israel yebiti, ñobätä ñan aune Jehovakwe ni mada dianinkä ji ngwankäre ye nükani gare ie. Aisete ni ye kitakäre, Samuel töbikabare kukwe keteiti nuainkäre.

¹⁴ Jetebe se kwrere Saúl namani gare Samuel ie. Aune Jehovakwe niebare ie: “Ni brare ne ara”. Samuel töbikabare kukwe meden nuainbätä blitakäre Saúl ben, ye bengwairebe nuainbare kwe. Saúl nübaibare kwe mröre aune kä bäri kwin mesabätä ye biani kwe ie. Ye bitikäre, Samuel niebare ie ngri bäri kwin dianinkä  kwe niara kräke. Niaratre mröbare ye bitikäre Saúl nübaibare kwe ja gwirete aune nikani ji ngrabare ye ngwane blitabare kwin kwetre jabe. Niaratre namani gwi ye ngwane, nikanintre ju dokwäte kwin aune namanintre blite jankunu jabe nememe nikanintre kübien ye ngwane. Jetebe se kwrere, Samuel käkwe aceite kekani Saúl dokwäbiti, Jehovakwe dianinkä ye bämikakäre. Ye bitikäre Saúl demainbare kwe aune kukwe mikani gare kwe ie. Ye ngwane, Saúl namanina juto sribi meden nuaindre kwe ye nuainkäre (1 Samuel 9:17-27; 10:1).

¹⁵ Samuel käkwe Saúl kädekani ne kwe rabadre juta jie ngwankäre. Erametre kukwe ye ñaka ja erebe ja mräkä kitadre ne kwe rabadre sribire ni umbrere o ni sribikä konkrekasionte yebe. Akwa Samuel käkwe Saúl brukwä ükaninte ño yebätä nitre umbre käkwe ja kitadre angwane, kukwe keta kabre ja töi kräke raba nemen gare ietre. Ani mike gare ketebu jai.

16. a) Nitre israelita tö namani rei iti ie ja kräke namani gare Samuel ie ye ngwane, ¿ja namani ruin ño ie? b) Samuel käkwe Saúl kädekadre reire niebare Jehovakwe ie ye ngwane, ¿dre nuainbare kwe?

¹⁶ Mäkwe ja mika juto ja mräkätre mada kitakäre aune mäkwe nuain kä jutobiti. Nitre Israel tö namani ni tuai iti reire ja kräke ye namani gare Samuel ie angwane, namani ulire aune ka ngäbiti ñaka namanina namani ruin ie (1 Samuel 8:4-8). Samuel ñaka tö namani ni diainkä reire kräketre. Yebätä Jehovakwe niebare bämä jire ie rabadre nitre israelita ye kukwe nuin (1 Samuel 8:7, 9, 22). Akwa yebiti ta Samuel ñaka namani mokrere aune rubun ni mada namani kädekadre niara täte ye kräke. Samuel ni ye kädekadre reire niebare Jehovakwe ie ye ngwane, nuainbare kwe kä jutobiti. Jehová nämene tare kwe yebätä kukwei mikani täte kwe, aune kukwe nuain manabare ie ye ñan aibätä nuainbare kwe.

17. a) ¿Nitre umbre kwati ji ngwanka ie kukwe gare ye tätre ja töi mike ño Samuel erere? b) ¿Nitre umbre ji ngwanka yei ja ruin ño?

¹⁷ Kä nengwane, nitre umbre kwati ji ngwanka ie kukwe gare krubäte ye tätre ja töi mike Samuel erere aune ja tare yebiti tätre ja mräkätre mada kite (1 Pedro 5:2). Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ñaka käbäre, yebätä tätre ja mräkätre mada konkrekasionte ye mike sribire jabe arato. Tätre ja mräkätre ye mike tuin jai ni sribikä ütiäte krubäte ye kwrere (2 Corintios 1:24; Hebreos 13:16). Ja  mräkätre ie sribi nuain gare yebiti tätre konkrekasion dimike ño tuata kwetre ye käita nemen juto bätätre (Hechos 20:35).

18, 19. a) ¿Ni umbre ji ngwanka ye raba ja mräkä mike juto ño kitadre kwe sribi nuainkäre ye känenkri? b) ¿Ñobätä ütiäte krubäte kukwe ye nuaindre kwe?

¹⁸ Mäkwe ja keta aune ñaka diri jerekäbe. Saúl namani gare Samuel ie ye ngwane, bengwairebe aceite kekadre dokwäbiti kwe kädekakäre reire näre. Ye erere nuaindre kwe akräke, Saúl rabadre reire, akwa ñaka tädre juto sribikäre. Yebätä, Samuel ja töi mikani käne Saúl brukwä ükete. ¿Nuainbare ño kwe? Kädekadre kwe reire ye känenkri, mröbare kwetre jabe, nikanintre ji ngrabare jabe, blitabare krubäte kwetre jabe aune kübiabare ja käntibe kwetre. Saúl rabadre juto sribikäre ye Samuel ngübabare, aune ye bitikäre kädekani kwe reire.

¹⁹ Mäkwe kukwe ye erere nuaindre arato. Mäkwe ja mräkä iti kitadre ye känenkri mäkwe ja keta ben. Ye köböire ja rabai ruin kwin ja mräkä yei. Kä medenkänti aune nitre nüne ño kä yekänti ye ererebätä mäkwe kukwe nuaindi ja ketakäre ja mräkä yebe. Sribita krubäte mä kisete, akwa mäkwe kä dianka jai ja ketakäre ja mräkä yebe. Kukwe ye nuaindre ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune yebiti mäkwe bämikai ie niara ye ütiäte mä kräke (ñäkädre Romanos 12:10 yebätä). Aune erametre mäkwe kä diainkä jai ja mräkä ye kräke aune mäkwe taredi yebätä debe biain kwe mäi.

20, 21. a) ¿Ni umbre ji ngwanka kwin ye tä dre nuainne? b) ¿Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti nikwe dre mikai gare jai?

²⁰ Ni umbre ji ngwanka kwin ye ñaka tä ja mräkätre mada ye kite jerekäbe, ñakare aune tä ja mräkätre tarere arato (kukwe ye erere bäsi kwain mäi Juan 5:20 yekänti). ¿Ñobätä kukwe ye ütiäte? Ñobätä ñan aune ja mräkätre ye ütiäte mä kräke rabai ruin ietre angwane, niaratre täi bäri juto ja kitakäre (Proverbios 17:17; Juan 15:15).

²¹ Ja mräkä brukwä ükadrete ye bitikäre, ni umbre ji ngwanka rabadre kite. ¿Raba nuainne ño? Nitre umbre ji ngwanka ye raba kukwe meden meden nuainne köböire kukwe kwin raba nemen bare ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti.