NI ITI testiko Jehovakwe kädekata Julian tä mike gare niara aune ngobo umbre kwe nämene ja kete kwin aune nämenentre jondron keta kabre nuainne gwaire jabe. Akwa bati ngobo ñaka namanina ja ngwen kwin aune namani kukwe käme nuainne. Julian ngobo ñaka namanina testiko Jehovakwe mikani gare nitre nämene ja ükaninkrö konkrekasionte ye jökrä ie angwane brukwä nötaninte namani ruin ie. Muko kwe namani muen krubäte, aune töi mikadre ño jäme ye ñaka namani gare ie. Julian tä niere: “Kukwe meden ñaka nuainbare kwin nunkwe ye nun rababa ngwentari jai”.

¿Kukwe meden medenbätä ni ruäre kitadrekä konkrekasionte nieta Bibliakwe? Kukwe ye tare krubäte, ¿se ñobätä mada nieta yebiti bämikata ni tareta? Kukwe ketebu ngwantarita ne mika bike gare kukwe nekänti.

Ni testiko Jehovakwe tä ja mike ngite krubäte aune ñaka tä ja töi kwite kukwe käme yebätä angwane, kitakata konkrekasionte.

Erametre nikwe ja ngwandre töi metre aune ñaka ja mikadre ngite ye Jehová ñaka tä ribere nie. Akwa kukwe keta kabre ükaninte kwe aune kukwe biani nuaindre kwe nie ye nikwe mikadre täte yebrä tä ribere nie. Ñodre, ni rabadre ni madabe, ni jondron ngwarbe mikadre ngöböre jai, godre, ni mada murie ketadre aune ja mäkädre chokabe ye niara tä ñäkäire nie (1 Corintios 6:9, 10; Apocalipsis 21:8).

Kukwe keta kabre ükaninte Jehovakwe ye kwin krubäte aune ni mikakäre nüne kwin. Ñodre, konkrekasionte nitre töi kwin, ja ngwen kwin aune kukwe metre niere ngätäite nita yebätä ja ruin kwin nie. ¿Ñobätä nita ja ngwen kore? Ñobätä ñan aune ni jämi ja ngökö ñöte ye känenkri nita käbämike Jehovai nikwe niara kukwei mikai täte.

Akwa ni Testiko käkwe kukwe käme nuaindre angwane, ¿dre raba nemen bare? Kirabe nitre ruäre Ngöbö mikaka täte käkwe kukwe käme nuainbare krubäte, akwa Jehovakwe kani ngäbiti jankunu. Ñodre, rei David käkwe meri ni madakwe mikani jabe aune ni iti murie ketani kwe. Akwa Ngöbökwe ngite juani ta biti (2 Samuel 12:13).

 ¿Ñobätä ngite juani ta kwe biti? Ñobätä ñan aune David käkwe ja töi kwitani bökän kukwe käme yebätä (Salmo 32:1-5). Aune kä nengwane ye erere tä nemen bare. Ni testiko Jehovakwe käkwe kukwe käme nuaindre akwa ja töi kwitadre kwe aune kukwe käme ye tuanemetre kwe angwane kitaka ñaka raba kukwebätä (Hechos 3:19; 26:20). Akwa nitre umbre tä kukwe ükete ben yei rabadre tuin niara ñaka ja töi kwite metre kukwe käme yebätä angwane rabadre kitekä kukwebätä.

Ni mräkä o ja ketamuko nikwe kitadrekä kukwebätä, ye ñaka raba nemen nuäre ni kräke kukwe ye ka ngäbitikäre. Ruäre ngwane ni raba nütüre kukwe nuainta ye ñaka nuäre aune tare krubäte. Akwa Biblia tä mike gare ni kitakata kukwebätä yebiti bämikata ni tareta. ¿Ñobätä?

Kukwe nuainta ye kwin o ñakare ye rabadre gare nie yekäre kukwe meden rabadre bare ye mikadretari ñärärä niebare Jesukwe (Mateo 11:19). ¿Ni kitakata kukwebätä ye köböire kukwe meden meden kwin tä nemen bare? Ani mike gare jai.

Ni kitakata kukwebätä yebiti Jehová kä ye kriemikata. Ani bämike. Monso chi tä ja ngwen kwin angwane, nitre tä blite kwin monso rün aune meye yebätä. Akwa tä ja ngwen käme ye ngwane, nitre tä blite käme rün aune meye yebätä. Ye erere tä nemen bare Jehová yebätä. Ezequiel ye näire, nitre menteni ye nämene nitre judío ye kete Jehovabätä (Ezequiel 36:19-23). Kä nengwane, nitre ie ni nüke gare Jehová kä yebätä ñobätä ñan aune ni abokän Testiko kwe (Isaías 43:10). Nikwe Ngöbö kukwei mikai täte angwane, nitre blitai kwin niarabätä. Akwa nikwe ñaka niara kukwei mikai täte angwane, blitai käme niarabätä.

Ñodre, ni Testiko rabadre ni madabe angwane, nitre blitai käme Jehovabätä. Akwa Jehová kukwe ükaninte ja ngwankäre kwin nie ye erere nikwe mikai täte ngwane, blitai kwin niarabätä. Ye medenbätä, apóstol Pedro niebare nikwe Ngöbö kukwei mikadre täte aune nikwe ñaka ja tuanemetre ja töi kwitadre kukwe käme tä nüke ni töite yei. Arato niebare kwe ni rabadre ja ngwen deme, o ja ngwen kwin, ñobätä ñan aune Ngöbö ye deme (1 Pedro 1:14-16).

Ni iti testiko Jehovakwe käkwe kukwe käme nuaindre ye ngwane, raba nemen gare nitre madai aune niaratre raba blite blo ni Testiko yebätä. Akwa ni ye kitaninkä kukwebätä aune ñaka niena Testiko ye rabai gare ietre angwane ni Testiko tä ja jie ngwen Biblia yebätä aune nita konkrekasion mike merebe ye rükai gare nitre ie. Kä Suiza yekänti ni brare iti janamane Ju Ja Ükarakrö yete aune niebare kwe tö namani ja tuai siba konkrekasionte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ngwai kwe käkwe ja mikani ngite aune yebätä kitaninkä kukwebätä. Ni kukwe käme nuainkä ye tuametre ñaka juta nikwe yete ye nükani gare ie ye käkwe töi mikani ñan krütare.

Ni kitakata kukwebätä yebiti konkrekasion mikata merebe. Ja mräkätre juta Corinto yei apóstol Pablo ribebare, ni iti käkwe ja mikadre ngite krubäte aune ñaka ja töi kwitadre kwe angwane diandrekä konkrekasionte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni ye käkwe ni kristiano mada töi mikadre kukwe käme nuainne arato. Ni kukwe käme nuainkä ye Pablokwe bämikani levadura chi abokän tä ban mike dime ye kwrere. Ye medenbätä, ni ye kitadekrä konkrekasionte niebare kwe ja mräkätre ie (1 Corintios 5:6, 11-13).

Ni brare ye nämene ñaka jakaire meri mada mikakäre jabe. Aune konkrekasion kwe yete nitre ruäre jatani niere kukwe nuain nämene kwe ye ñaka käme krubäte (1 Corintios 5:1, 2). Kukwe ye namani käme krubäte ñobätä ñan aune ye köböite ja mräkätre mada ye töi rabadre ja mikabätä ngite nitre Corinto ye erere. Aune nengwane ye erere nemen bare. Nire käkwe kukwe käme krubäte  nuainbare aune ñaka ja töi kwite kukwe yebätä aune kitaka ñaka kukwebätä ye ngwane, nitre ruäre raba nütüre kukwe ükaninte Jehovakwe mikadre täte ye ñaka ütiäte krubäte (Eclesiastés 8:11). Nitre tä ja mike ngite aune ñaka tä ja töi kwite ye Biblia tä bämike jä kri tä ñöte abokän tä rü mrenbiti ruäre mike niken nguse ye kwrere (Judas 4, 12). Nitre ja mikaka ngite ye raba tödeka ja mräkätre mada konkrekasionte yekwe mike di nekä.

Ni ja mikaka ngite kitakata kukwebätä kukwe ye raba niara töi mike ja töi kwiteta. Monso iti kämikaninkä gwi aune ngwian biani ie ye kitaninkä jökrä kwe bätä kukwe käme nuainbare krubäte kwe yebätä Jesús blitabare. Kä nikani ta angwane, monso yei nükani gare nämene nüne mente mräkätre yebätä aune ñaka nämene kukwe kwin nuainne. Aisete ja töi kwitani kwe aune ja töi mikani kwe nikenta. Monso ye ja töi kwitani ye rünkwe gabare angwane, kä namani juto krubätebätä aune tuanimetre kwe nünenta jabe (Lucas 15:11-24). Nire tä ja töi kwite kukwe käme yebätä angwane jata nemen ruin ño Jehovai ye kukwe bämikani ne tä ni dimike mike nüke gare jai. Biblia tä mike gare niara ñaka tö nitre kukwe käme nuainkä ye tuai krüte. Niara tö nitre ye tuai ja töi kwiteta ne kwe rabadre nüne jankunu (Ezequiel 33:11).

Konkrekasion ye ni ja mräkäre kwrere. Ni iti kitakata kukwebätä ye ngwane ñaka tärä nemen ni ja mräkäre ye ngätäite. Ni ye ja mikani ngite ye köböite dre namani bare ye gadre kwe angwane, raba ja töi kwiteta kukwe käme yebätä. Niara nämene ja mäke kwin Jehovabe aune konkrekasionbe ye ngwane kä nämene jutobätä ye raba nüketa törö ie. Yebätä raba ja töi kwiteta aune raba kiteta konkrekasionte raba ruin nie.

¿Ni kitaninkä kukwebätä ye ni raba dimike ño nüketa konkrekasionte? Ni ye kitaikä kukwebätä mikadre gare ye ngwane nikwe ja töi mikadre kwatibe kukwe ye kain ngäbiti käbube. Yebiti nikwe bämikai ni kitaninkä kukwebätä ye tare nikwe. Kukwe ye mikakäre nüke gare jai, ani kukwe ne bämike. Ni iti tädre mröre aune rökadrekä ngri oto chi yete. Ñaka rabadre nuäre kräke murie jäkäkäre aune dre nuaindre kwe ye ñaka rabadre gare ie. Niara ñaka rabadre kukwe gitiekä. Ni mada ñaka dimikadre jötrö ngwarbe angwane, raba krüte. Ja ketamuko kwe käkwe bäbetadre ja dibiti tröbätä ne kwe ngri oto chi ye gediandrekä rorote. Bäbetai ja dibiti tröbätä ye rabai tare ie, akwa ye köböire niara ñaka krütai. David kukwe ye erere niebare: “Ni kukwe kwin nuainkä käkwe ñäkädre tare tie angwane, ja töi mikadre kwin kwe ti kräke” (Salmo 141:5). David yei namani gare mäträta ye nemen tare akwa ye raba ni mike kwäre.

Ni kitakata kukwebätä ye abokän ni tä nököikä ngri oto chi yete abokän bäbetata ja dibiti tröbätä ye kwrere. Ye raba nitre ja mikaka ngite ye töi mike ja töi kwite aune raba Jehová miketa täte. Julian ngobo kädrite kena kukwe nekänti, yebätä kukwe ye erere namani bare. Niara ja töi kwitani aune kä nikani kwäjätä ta ye bitikäre niara nükaninta konkrekasionte. Nengwane niara tä sribire ni umbrere. Niara kitaninkä kukwebätä ye köböire nükani gare ie niara ñaka Jehová mikani täte ye köböite kukwe tare namani barebätä. Ye medenbätä niebare kwe: “Mäträdre ye kwrere tibätä ye ti nämä ribere jai” (Hebreos 12:7-11).

Ni iti kitakata kukwebätä konkrekasionte ye tä ni mike ulire krubäte. Akwa ni ye raba nementa Jehová mike täte ye nikwe ngwandre törö jai. Aune kukwe ükateta ye ni jökrä raba kain ngäbiti ne kwe kukwe kwin rabadre bare ni kitaka kukwebätä ye kräke. ¿Ni raba dre nuainne?

Nitre umbre ji ngwanka ye rabadre ni mada tarere Jehová erere, metrere ni iti ñaka niena testiko Jehovakwe niedre kwe ie ye ngwane. Ni ye  käkwe dre nuaindre ne kwe rabadre nüketa konkrekasionte ye mikadre gare merebe kwetre ie aune nuaindre kwetre ja tare yebiti. Kä rikadre ta ye bitikäre, ni kitaninkä kukwebätä ye tädre ja töi kwite rabadre tuin nitre umbre ji ngwanka yei ngwane, rabadre tuinbiti nane nane ne kwe niara raba nementa ño Testiko ye ngwankäre törö ie. * (Nota mikadre ñärärä.)

Ni kitaninkä kukwebätä ye mräkätre rabadre kukwe ükateta nitre umbrekwe ye kai ngäbiti käbube. Yebiti niaratre bämikai ni kitakata kukwebätä aune konkrekasion ye tareta kwetre. Julian tä niere: “Ti nämä käre ti ngobo ye tarere, akwa kukwe käme nuainbare kwe ye käkwe ñaka nun mikaba ja mäke jabe”.

Ja mräkätre konkrekasionte ye rabadre Jehovata mäträre ye kai ngäbiti. Yebiti tätre bämike tä ni kitaninkä kukwebätä ye tarere. Ye medenbätä niaratre ñaka tä kä denkä jai rabakäre keteitibe ni yebe aune ñaka blite ben (1 Corintios 5:11; 2 Juan 10, 11). Akwa, ja mräkätre rabadre ni kitaninkä kukwebätä ye mräkätre tarere krubäte. Nitre ye tä ja tare nike krubäte yebätä ñaka mikadre tuin jire jai ni kitaninkä kukwebätä ye kwrere arato (Romanos 12:13, 15).

Julian tä niere ni kitadrekä kukwebätä ye ruäre ngwane ribeta ñobätä ñan aune tä ngwen törö nie ni rabadre Jehová mike täte. Tä niere arato: “Kukwe ye tare krubäte akwa ja känenkäre kukwe kwin raba nemen bare. Ti ngobo kukwe käme nuainbare ye tikwe kadre ngäbiti, akräke ñaka ja töi kwitadreta jire kwe”.