1. a) ¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe rüdre jankunu Satana ye rüere kä nengwane? b) ¿Ni raba Satana ganainne ye ñokänti gare nie?

NI JEHOVÁ mikaka täte ye jökrä ben Satana tä rüre kä nengwane. Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti täbe Kä tibienbätä aune “obeja mda mda” ye rüere niara tä rüre (Juan 10:16). Kä kitera nemen braibe niara käne ye gare ie, aisete tä ja di ngwen krubäte tödeka nitre Jehová mikaka täte yekwe juankäre ngwarbe (ñäkädre Apocalipsis 12:9, 12 yebätä). Ye medenbätä, ütiäte krubäte nikwe rüdre jankunu niara ye rüere. Akwa, ¿ni raba niara ganainne? Jän, ñobätä ñan aune Biblia tä niere nie: “Munkwe nünanka dite jabtä rükäre diablu Satana rüere angwane, gitiadi munbtä” (Santiago 4:7).

2, 3. a) ¿Satana ye ñaka jire ye nitre tädre nütüre ye ñobätä nemen kwin kräke? b) ¿Satana tärä ye ñokänti gare nie?

² Nitre kwati tätre nütüre Satana ye ñaka jire. Tätre nütüre Satana aune chokalitre ye bämikata o kädrieta jerekäbe película känti jondron käme ni mikakäre nikenkä mikata tuare yete, täräbätä aune videojuego keta kabre yete. Tätre niere nitre ie kukwe ñaka gare krubäte ye aibe näin üai käme ye mike era jai. Nitre kukwe ye mikadre era jai ye nemen kwin Satana kräke. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ye köböire nitre nemen nuäre ngökadre kräke (2 Corintios  4:4). Ye medenbätä, köbö kwatire kwatire te tä nitre kwati bäri töi mike kore.

³ Akwa ni Jehová mikaka täte ie gare metre Satana ye tärä. ¿Ñobätä gare nie? Ñobätä ñan aune Biblia tä niere niarakwe blitabare kulebra yebiti Eva ben (Génesis 3:1-5). Arato niarakwe blitabare Jehovabe aune niebare kwe Job nämene Jehová mike täte jondron bian nämene kwe ie ye täri (Job 1:9-12). Ne madakäre, Jesús nuaninte kwe ye ngwane blitabare kwe ben (Mateo 4:1-10). Aune Jesús kädekani reire kä 1914 ye ngwane, Satana jatani ja mike nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti nämene Kä tibienbätä ye rüere (Apocalipsis 12:17). Kä nengwane, Diablu täbe ja mike ni Ngöbö mikaka täte ye jökrä rüere. Niara ganainkäre ni rabadre ja di ngwen ja tuakäre kukwe käme nuainta kwe yebe aune tödeka nikwe ye mikadre dite. Kö okwä ketamä Satanakwe abokänbätä ni rabadre ja kriemike ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

4. ¿Ñobätä ni raba niere Satana yei ja ruin bäri ütiäte ni jökräbiti ta?

⁴ Satana yei ja ruin bäri ütiäte ni jökräbiti ta. ¿Ñobätä nita kukwe ye niere? Ñobätä ñan aune niarai ja nükani törö niekäre, Jehová ñaka raba gobrane jire. Ne madakäre, nitre kä nebätä käkwe niara mikadre täte Jehová yebiti ta ie niara tö. Erametre, Satana yei ja ruin bäri ütiäte. Ye medenbätä, ni tö niara ganaindi angwane, ja ñaka rabadre ruin ütiäte nie ni madabätä (ñäkädre 1 Pedro 5:5 yebätä). Akwa, ¿ja ruin ütiäte nie ni madabätä ye abokän dre gärätä? ¿Ja rabadre ruin kore nie ye käre blo?

5, 6. a) Ja rabadre ruin ütiäte nie ye ñobätä ruäre ngwane ñaka blo ye mä raba mike gare. b) ¿Ja ruin ütiäte nie ni madabätä angwane dre raba nemen bare? c) Nitre meden meden ie ja namani ruin ütiäte ye mä raba kädekete.

⁵ Ja rabadre ruin ütiäte nie ye ruäre ngwane ñaka blo. Ñodre, nitre mada jondron kwin nuaindre yebätä ja rabadre ruin ütiäte nie ye ñaka blo. Bati, apóstol Pablo ie ja namani ruin kore. Ja mräkätre Tesalónica nämene ja tuin kukwe tare ben aune rüe nämene nakainkä, akwa yebiti ta niaratre nämene ja ngwen metre, yebätä ja nämene ruin ütiäte Pablo ie niebare kwe (2 Tesalonicenses 1:4). Dre kwin tädre nikwe o dre kwin nuaindre nikwe yebätä ja rabadre ruin ütiäte nie ye ñaka blo arato. Ñodre, ni mräkätre, kä medenkänti ni därebare, nita nüne ño yebätä ni ñaka rabadre jakaire (Hechos 21:39).

⁶ Akwa ja rabadre ruin ütiäte nie ni madabätä ye köböite ni ñaka raba ja kete kwin ni madabe aune metrere Jehovabe. Ja rabadre ruin ütiäte nie ni madabätä, ye raba ni töi mike ñaka kukwe ruäre nieta nie ye kain ngäbiti o mäträdre nibätä ye ñaka raba mate kwin nibätä (Salmo 141:5). Nitre ie ja ruin ütiäte yei ja ruin bäri kwin nitre madabätä. Jehová brukwä nitre töi ye erere kräke (Ezequiel 33:28; Amós 6:8). Akwa, nitre ie ja nemen ruin ütiäte Satana erere ye nemen kwin krubäte Satana kräke. Nemrod, rei Egipto aune Absalón namani ja käikitekä aune ja namani ruin ütiäte ietre ye käi namani juto Satanabätä raba ruin nie (Génesis 10:8, 9; Éxodo 5:1, 2; 2 Samuel 15:4-6). Caín ie ja namani ruin ütiäte arato. Bati, Jehovakwe mäträbarebätä, akwa niarakwe ñaka kukwei kani ngäbiti jire. Namani bike bäri aune ja mikani ngite kwe Jehová rüere. Ye medenbätä niara ñaka namanina ja ketamuko Ngöbökwe (Génesis 4:6-8).

7, 8. a) ¿Ja ruin bäri ütiäte nie ye dre gärätä? b) ¿Ñobätä nitre kwati ie ja ruin kore? c) ¿Ja rabadre ruin ütiäte nie konkrekasionte ye ñobätä ñaka kwin?

⁷ Ja ruin bäri ütiäte nie ye köböite ni mada nuain raba tare o ja nuain raba tare kwärikwäri. Ñodre, nitre kwati ie ja ruin ütiäte ye tä nitre mada bä aune kwata bä ño, nüne kä medenkänti  ye mike tuin ngwarbe jai. Nitre töi ye erere ie ja ruin bäri ütiäte ni madabätä aune nitre kä ruäre känti bä aune kwata bä jene jene, ye tuin ja erebe ietre aune tuin kukwe ja erebe nuainne ietre. ¿Ñobätä nitre kwati ie ja ruin kore? Ñobätä ñan aune niaratre ye bäri ütiäte ni mada kräke ruin ietre. Nitre töi kore ye köböite tätre ja mete, ja kämike rübätä o nitre mada kwati krubäte murie kete.

⁸ Erametre, konkrekasionte kukwe ye erere ñaka rabadre bare. Akwa ja ruin bäri ütiäte nie ye köböite ñäkä raba jai aune ye raba kukwe kri mike nemen bare. Kukwe ye erere namani bare nitre kristiano ruäre siklo kena yebätä. Ye medenbätä apóstol Santiago ngwanintari ietre: “¿Munta rüre amne munta ngüdrekä jabe kwärikwäri, ye abko ñobtä munta nüne kore gare munye ya?” (Santiago 4:1). Nita ni mada mike tuin ngwarbe jai aune ja ruin bäri kwin nie ni madabätä angwane, ni raba kukwe nuainne abokän raba ni ye mike ja tare nike krubäte (Proverbios 12:18). Erametre ja ruin ütiäte nie ye köböite ja keta ñaka raba jäme jabe konkrekasionte.

9. ¿Biblia tä ni dimike ño ne kwe ja ñaka rabadre ruin ütiäte aune bäri kwin nie ni madabätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

⁹ Biblia tä ni dimike ne kwe ja ñaka rabadre ruin ütiäte aune bäri kwin nie nitre madabätä. Ñodre, Proverbios 16:5 tä niere “ni jökrä ie ja ruin ütiäte ja brukwäte ye tuin käme krubäte Jehovai”. Aune Hechos 17:26 yekänti nieta Ngöbökwe ni itibe sribebare köböire ni kä jökräbiti tibien ye namani. Ye medenbätä ni raba niere ni jökrä ja erebe ñobätä ñan aune ni jökrä jatani Adán yekri. Erametre, nitre ruäre bä aune kwata bä ño, nüne kä medenkänti ye Ngöbökwe sribebare bäri ütiäte aune bäri kwin nütüdre ye ñaka metre. Yebätä nikwe ngwandretari jai: “¿Ti bäri ütiäte nitre mada kräke o nitre juta madate kräke ruin tie?”. Nita töbike kore angwane, ni raba Satana tuenmetre ja töi mike ñaka ja tarere aune ja kete jäme konkrekasionte (Juan 13:35). Akwa ni tö Satana ganaindi angwane, nikwe ja di ngwandre ne kwe ja ñaka rabadre ruin bäri ütiäte nie ni madabätä (Proverbios 16:18).

10, 11. a) ¿Satana tä dre nuainne ne kwe nikwe jondron kä nebätä ye taredre? b) ¿Demas jondron kä nebätä tarebare yebätä dre namani barebätä?

¹⁰ Kä te nita nüne ye Satana tä gobraine (Juan 12:31; 1 Juan 5:19). Jondron keta kabre tä kä nebätä ye jökrä bäsi ñaka kwin. Jondron ye ruäre kwin, akwa jondron keta kabre yebätä Satana tä ni töi mike krubäte ne kwe nikwe ñaka Ngöbö mikadre täte. Ni töi mikai kwe jondron kä nebätä ye tarere bäri aune ni töi mikai kwe batire batire ñaka ja di ngwen krubäte Jehová mike täte (ñäkädre 1 Juan 2:15, 16 yebätä).

¹¹ Kukwe ye erere namani bare nitre kristiano kena ye ruärebätä. Ñodre, ni iti kädeka nämene Demas abokän nämene apóstol Pablo dimike. Akwa Pablo niebare ni kristiano ye käkwe niara tuanimetre ñobätä ñan aune nämene jondron kä nebätä tarere bäri (2 Timoteo 4:10). ¿Demas nämene dre tarere metrere? Biblia ñaka niere. Niara nämene ngwian tarere bäri sribi Jehovakwe ye kräke raba ruin nie.  Aune ye köböite Demas nämene sribi nuainne Jehová kräke ye ngwane, ñaka jondron kwin nuainbare jankunu kwe. ¿Kukwe nuainbare kwe ye köböire kukwe kwin namani kwe? Ñakare. Jehovakwe jondron kwin biandre ie ye erere nitre kä nebätä ñaka raba bien ie (Proverbios 10:22).

12. ¿Ni töita drebätä ye erere jiebiti Satana tä ni töi mike ño?

¹² Ni abokän kristiano yebätä nita sribire ngwian ganainkäre jai ne kwe ni rabadre ni mräkä ye ngübare (1 Timoteo 5:8). Aune Jehová tö ni tuai nüne kwin. Kukwe ye gare nie ñobätä ñan aune Adán bätä Eva mikani nüne kwe kä bä nuäre te (Génesis 2:9). Akwa Satana kukwe nuainbare Demas yebätä erere raba ni töita drebätä ye erere jiebiti ni töi mike bäri. ¿Tä nuainne ño? Tä ni töi mike “ngwian tarere bäri, ye abko käta [ni] ngökö” (Mateo 13:22). Nikwe ngwian ganaindre krubäte aune jondron kökadre krubäte jai, ye köböire kä rabai juto nibätä ni rabadre nütüre yei niara tö. Nikwe kukwe ye mikai tuin era jai angwane jondron bäri ütiäte tä nikwe ye riaite nikän, ye abokän nita ja mäke Jehovabe. Jesukwe niebare ni mikakäre mroke: “Ni ñakare jire abko rabadre sribire bkänkä nibu kräke ja näire, ñobtä ñan angwane sribi bkänkä iti rabadre tare kwe amne mdabtä mätä rabadre; iti kukwei mikadre täte jökrä kwe, akwa mda abko ñan kukwei mikadre täte kwe. Ne aisete ni ñan raba ja töi mike kwatibe sribire Ngöbökrä, ja töi mikare kwatibe ngwian ganankrä kwärä jae” (Mateo 6:24). Ngwian ye bäri ütiäte ni kräke angwane nita ja mike klabore kisete. Ye erere ngwane ni ñaka raba Jehová mike täte jankunu. Aune Satana tö ni tuai kukwe ye erere nuainne. Ni tö niara ganaindi angwane, ni ñaka rabadre nütüre jire ngwian ganaindre o jondron kökadre jai ye bäri ütiäte ja ketadre Jehovabe ye kräke (ñäkädre 1 Timoteo 6:6-10 yebätä).

13. ¿Nitre kwati töita ño kä nengwane?

¹³ Ni rabadre ni madabe ye abokän kö okwä mada Satanakwe. Kä nengwane, nitre kwati tä nütüre ja ngwandre metre ni madai aune ja mäkädrete metre ye ñaka niena ütiäte aune ñaka tä ni mike nüne kwin. Ñodre, meri iti gare ni jökrä bäsi ie käkwe niebare, ni ñaka raba ja ngwen metre käre ni itibe ie aune ni mada tä ja ngwen metre muko kwe ie ye ñan gare jire iti ie niebare kwe o nire tö ja ngwain metre muko kwe ie ye ñaka gare ie niebare kwe arato. Ni brare iti gare ni jökrä bäsi ie käkwe niebare arato, nünandre käre ni muko itibe ben ye ñaka tä nemen tuin kwin ie. Ni gare ni jökrä bäsi ie tä blite ja mika gure metre ye rüere aune ñaka mike tuin jai jondron bianta Ngöbökwe ye kwrere, ye ngwane kätä nemen juto krubäte Satanabätä raba ruin nie. Niara ñaka tö nitre gure metre ye tuai nüne käre jabe. Ni tö niara ganaindi angwane, Jehová tä ja mika gure mike tuin ño jai ye erere nikwe mikadre tuin jai arato.

14, 15. Mä töta nemen rabai ni madabe, ¿ye ngwane mä raba dre nuainne?

¹⁴ Nitre kristiano kaibe aune nitre gure rabadre ja di ngwen ñaka ja mike gure kukwe bätäkä ngwarbe käme yebiti. Akwa ye ñaka nuäre. Ñodre, monsotre kwati kwelate tä nemen  ja käikitekä nire nire ben tä nemen yebätä, ye monsotre kukwebätä tätre kukwe nuin. Arato niaratre tä kukwe juen o nitre nemen jabe ye üai juanta kwetre teléfono celular yebiti tätre nemen niere ye monsotre kukwebätä tä kukwe nuin. Ni üai butiere juanta ye abokän juta ruäre känti tuin käme monso kia butiere üai diankata ye kwrere. Biblia tä niere nire nire ñaka gure metre jabe tä nemen meribe o meri tä nemen ni brare ben ye kätä “ja mik[e] ngite ja ngrabare rüere” (1 Corintios 6:18). Nitre kwati krütanina o tä ja tare nike bren keta kabre kisete rababätä ni mada mada ben. Aune monsotre jökrä bäsi jämi ja mike gure metre ye känenkri tätre nemen ni mada madabe ye bitikäre jata nemen ruin ngite ietre. Tärä, película keta kabre aune kansion tä ni mike nütüre, kukwe ükaninte Ngöbökwe ye nikwe ñaka mikai täte angwane kukwe tare ñaka rabai bare nibätä. Akwa kukwe ye ñaka metre. Ni ñaka ja ngwen mokre angwane, ni raba nakain kö okwäte “kukwe kämekäme” yei abokän raba ni “ngök[ö]” (Hebreos 3:13).

¹⁵ Mä töta nemen rabai ni madabe, ¿ye ngwane mä raba dre nuainne? Kukwe käme tä mä töibätä ye mäkwe mika nüke gare jai (Romanos 7:22, 23). Mäkwe ora Jehovai aune mäkwe ja di kärä ie (Filipenses 4:6, 7, 13). Kukwe meden meden raba mä mike ja mike ngite yebätä mäkwe kä mikaka (Proverbios 22:3). Aune kukwe medenbiti mä nuadrete angwane, mäkwe ñaka ka ngäbiti jire (Génesis 39:12).

16. a) ¿Jesukwe dre nuainbare Satana tö namani nuaite ye ngwane? b) ¿Jesukwe kukwe nuainbare ye tä dre driere nie?

 ¹⁶ ¿Jesukwe dre nuainbare Satana tö namani nuaite ye ngwane? Niarakwe ñaka ja tuanimetre ngökadre kukwe käbämikani Satanakwe yei. Ñaka töbikabare jire kwe kukwe yebätä. Ñakare aune drekebe ngwarbe niebare kwe ie: “Ngöbö Kukwei tä tikani abko käta niere krörö” (ñäkädre Mateo 4:4-10 yebätä). ¿Jesukwe kukwe nuainbare ye tä dre driere nie? Ye tä mike gare Kukwe Ngöbökwe ye nämene gare kwin ie. Ye medenbätä, Satanakwe nuaninte ye ngwane jötrö ngwarbe texto Kukwe Ngöbökwe yebätä nükani niara töite. Ni tö Satana ganaindi angwane, kukwe meden meden raba ni töi mike nemen ni madabe ja mikakäre ngite yebätä nikwe ja ngübadrebiti (1 Corintios 6:9, 10).

17, 18. a) ¿Kö okwä medenbiti Satana tä ni nuinte arato? b) ¿Ñobätä ni ñaka nakain jäme kö okwä Satanakwe yei? c) ¿Dre rabai bare Satana yebätä? d) ¿Kukwe kwin ñaka Satana kräke ja känenkäre gare nie ye tä ni dimike ño?

¹⁷ Kö okwä ketamä Satanakwe ye nikwe miri gare jai kukwe ja tötikara nekänti: ja ruin ütiäte nie ni madabätä, jondron kä nebätä aune ngwian tareta, bätä ni rabadre ni madabe. Akwa kö okwä mada tärä krubäte. Ñodre, nitre Testiko ruäre ye mräkätre ñaka Jehová mike täte. Nitre Testiko mada abokän monsotre nänkä kwelate ben tä nemen kötaire. Mada abokän tätre nüne juta känti kukwe drie ñäkäita gobrankwe yekänti. Akwa ni ñaka nakain jäme kukwe yei, ñobätä ñan aune Jesukwe niebare nikwe ja tuai kukwe ye erere ben. Niebare kwe: “Ni kwati mätä rabadi munbtä tödekabtä tibti, akwa nire nire käkwe nünandikä dite jabtä, käkwe ñan ti rükandrete abti krütadre, ni ye abko Ngöbökwe dianditari” (Mateo 10:22).

¹⁸ ¿Nikwe dre nuaindre Satana ganainkäre? Nikwe kä ngwain nüke jai angwane, ni rabaite nire niebare Jesukwe (Lucas 21:19). Ni kä nebätä ñaka raba ni nuainne tare kärekäre. Nikwe ja ngwain metre angwane, ni mada ñaka rabai ni töi mike jire ñaka ja kete Ngöböbe (Romanos 8:38, 39). Ni täi ja ngwen metre nememe ni krütai ye ngwane, Satana ñaka ni ganaindi jire, ñobätä ñan aune Jehovakwe ni gaikröta (Juan 5:28, 29, TNM). Akwa ¿dre rabai bare Satana yebätä? Ngöbökwe nitre töi käme gaite ye bitikäre, Kristo käkwe Satana ketaikä ngite kä 1,000 te ne kwe ñaka rabadre ni mada nuainne tare jire (Apocalipsis 20:1-3). Ye bitikäre, Satana ye tikaiteta aune mrä ja di ngwain kwe nitre kä nebätä ngökakäre. Aune ye ngwane niara gaite (Apocalipsis 20:7-10). Nibira gare nie erere, kukwe kwin ñaka jire ja känenkäre Satana kräke. Akwa mä abrä kräke kukwe kwin tärä. Ye medenbätä, ñaka ja di ngwan nekä, mäkwe ja mika jankunu Diablu rüere aune mäkwe tödeka jakwe ye mika dite. Mä raba Satana ganainne yei mäkwe tö ngwan.