1, 2. a) ¿Ñobätä gare metre mäi Jehová tä nitre niara mikaka täte ye tarere? b) ¿Ñokäre Jehovakwe ni sribebare?

JEHOVATA nitre niara mikaka täte tarere, ¿ye gare metre mäi? Töbike kukwe nebätä. Meri Testiko kädekata Taylene tö nämene käre jondron nuain kwin krubäte, akwa ñaka nämene nemen bare ie ye ngwane nämene mike ulire. Kä kwati krubäte te ja mräkätre aune ja ngwaitre käkwe mäträbarebätä ne kwe ñaka rabadre ja töi mike ye erere. Taylene tä niere Jehová ñaka niara tarere akräke ñaka dimikadre kwe aune ñaka mäträdre krubäte kwebätä. Meri mada Testiko kädekata Brigitte kän muko krütani aune monsotre nibu kwe ye aibe ben namani nüne. Niara tä niere monsotre ngübadre kä nengwane ye ñaka nuäre jire, metrere nitre tä monso ngübare kaibe niara erere ye kräke. Brigitte ie gare metre Jehová tä niara tarere, ñobätä ñan aune tä dimike ja tuin kukwe tare yebe aune tä nemen ulire yebe, bätä kukwe meden tarebätä kä ñaka raba nüke ie yebe ñaka tuenmetre ja tare nike jankunu (1 Corintios 10:13). Meri mada Testiko kädekata Sandra tä ja tare nike bren käme kräkäi ñaka jire yebe. Gätä kri näire, meri mada Testiko ie niara ñaka gare käkwe kise ngökani  ie aune blitabare kwe ben. Sandra ye muko tä niere kukwe ye käkwe kä mikani juto krubätebätä. Niara tä niere ja mräkätre aune ja ngwaitre tä kukwe kia nuainne kräke ye köböire nüke gare ie Jehová tä niara tarere krubäte.

² Jehovakwe ni sribebare ne kwe nikwe ni mada taredre aune ni madakwe ni taredre yei ni törbadre. Ye medenbätä, nita bren, ngwian ñaka nikwe o nita kukwe driere ye ngwane nitre ñaka ni kukwe nuin ye raba ni mike di nekä aune Jehová ñaka niena ni tarere ni raba nütüre. Ye erere nemen bare nibätä angwane, niara töita krubäte nibätä aune tö ni dimikai ye nikwe ngwandre törö jai. Nikwe ja ngwain metre ie angwane, niara ñaka ni tuainmetre jire kaibe (Isaías 41:13; 49:15).

3. ¿Jehovata ni tarere ye dre käkwe ni dimikai mike nüke gare metre jai?

³ Ja mräkätre kädrite yei nüke gare metre Jehovakwe dimikani kukwe tare näire. Jehová tö ni dimikai ye nikwe mikadre nüke gare metre jai arato (Salmo 118:6, 7). Jondron kwin nuainbarera kwe ni kräke yebätä nikwe töbikai angwane, niara tä ni tarere ye rükai gare metre nie (ñäkädre Salmo 77:11, 12 yebätä). * Jehovakwe jondron ketabokä biani nie aune ni raba debe bien ño jondron yebätä ie ye kukwe ja tötikara nekänti nibike mike gare jai: jondron sribebare, Biblia, orasion aune ni kökanintari (recuadro “¿Dre gärätä?” ye mikadre ñärärä).

4. Jondron sribebare ye nita mike ñärärä angwane, ¿dre tä nemen gare nie?

⁴ Jondron sribebare ye nita mike ñärärä angwane, Jehová tä ni tarere krubäte ye tä nemen gare nie (Romanos 1:20). Ñodre, niarakwe Kä tibien ye biani nie dre dre ribeta nikwe jai yebe ne kwe kä tädre juto nibätä. Ne madakäre, niarakwe jondron kwetadre bätäkä ngwarbe biani nie ne kwe ni törbadre kwetai (Eclesiastés 9:7). Meri Testiko kädekata Catherine tä nüne Canadá tä niere kä tibo krubäte tä niken ta ye bitikäre krimu jökrä tä kiteta nire tuata kwe ye käita nemen jutobätä. Kri tä kite blü ngitiekä aune kä tibo krubäte ngänikaire nukwäkwe kä mikaninkä ye tä kite nüketa ye niara töta nemen tuai. Kä mrö riakäre ie yekänti ventana tä, yete tä jondron mike ye michi tä nüke kwete ye käita nemen jutobätä. Niara tä niere Jehová tä jondron keta kabre bä nuäre bien nie ye tä mike gare ni tare krubäte kwe. Ni Rün kä kwinbiti jondron sribebare ye tä miketa ñärärä angwane käita nemen jutobätä, ye erere niara tö ni tuai jondron ye käi ngwen juto jabätä arato (Hechos 14:16, 17).

5. ¿Drebiti mada Jehová tä bämike arato ni tare kwe?

⁵ Jehovakwe ni sribebare ño yebiti tä bämike arato ni tare kwe. Niarakwe ni sribebare ne kwe nikwe sribidre bätä käi rabadre juto nibätä aune ja rabadre ruin kwin nie (Eclesiastés 2:24). Kä tibien biani kwe nie ne kwe ni kwati krubäte nünandre te, nikwe nura nökadre te, aune nikwe jondron nire aune jondron mada nire ye ngübadre (Génesis 1:26-28). Ne madakäre, ni sribebare kwe ne kwe niara töi keta kabre kwin ye erere nikwe ja ngwandre (Efesios 5:1).

6. ¿Ñobätä ni rabadre debe bien Biblia tä nikwe yebätä?

⁶ Ni tare Jehovakwe yebätä Biblia biani kwe  nie. Ni rabadre debe bien Biblia yebätä, ñobätä ñan aune tä kukwe mike gare Ngöböbätä nie aune töi ño ni kä nebätä kräke ye tä mike gare nie. Ñodre, nitre israelita ja mikani ngite bä kabre Jehová rüere akwa niara nämene mike tuin ño jai ye Biblia tä mike gare. Salmo 78:38 tä niere: “Niara nämene mike tuin bobre jai; nämene ngite juen tabiti aune ñaka nämene gainte. Niara nämene nemen rubun krubäte akwa bä kabre nämene ja töi miketa jäme, aune ñaka nämene nemen rubun krubäte käre”. Ni ngite akwa nikwe töbikaitari bersikulo nebätä angwane, Jehovata ni tarere krubäte aune töita nibätä yei nikwe tö ngwain (ñäkädre 1 Pedro 5:6, 7 yebätä).

7. ¿Ñobätä Biblia ye jondron ütiäte krubäte ye kwrere?

⁷ Jondron ütiäte krubäte ye kwrere Biblia ye tuin nie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune yebiti Jehová tä blite nibe. Ni rüne aune monso tä blite kwin jabe ye ngwane, batire batire jata kite bäri tare kwetre aune tätre kite tö ngwen bäri jai kwärikwäri. Jehová ye ni Rün ni tarekä. Ñaka raba tuin nie aune ni ñaka raba kukwe nuin, akwa tä “blite” nibe Biblia yebiti. Ye medenbätä,  ni tädre ñäkebätä ye ngwane nikwe töbikadretari kukwe nieta kwe nie yebätä (Isaías 30:20, 21). Ye köböire rükai gare nie, Jehová tö ni jie ngwain aune ni kriemikai. Ye ngwane niara rabai gare bäri kwin nie aune ni rabai tö ngwen bäri ie (ñäkädre Salmo 19:7-11 * aune Proverbios 1:33 yebätä). *

8, 9. a) ¿Dre rabadre gare nie ie Jehová tö? b) Kukweta nainte nie yebätä Jehová ñaka ja töi mike ye kukwe meden tä bämike ye mä raba niere.

⁸ Jehová ñaka ja töi mike kukwe tä nainte nie yebätä, ñakare aune tä ja töi mike jondron kwin nuainta nikwe yebätä ye rabadre gare nie yei niara tö (2 Crónicas 16:9). Rei Judá kädeka nämene Jehosafat yebätä kukwe namani bare ye ani mike gare jai. Niarakwe ja ketabare rei Acab ben rükäre nitre sirio rüere ye ngwane ñaka kukwe kwin diani nuaindre kwe jai. Nitre 400 kukwe ngwarbe niekä käkwe niebare rei Acab yei niarakwe rüe ye ganaindi. Akwa ni Ngöbö metre kukwei niekä kädeka nämene Micaya käkwe niebare Acab aune Jehosafat ie, niaratre rüdi angwane riaite. Aune ye erere namani bare. Rei Acab ye murie ketani rübätä, aune Jehosafat bäsi murie ketani arato. Ye ngwane Jehovakwe Jehú juani mäträre Jehosafat yebätä kukwe ñaka kwin diani nuaindre kwe jai yebätä aune kukwe ne niekäre ie arato: “Kukwe kwin kwani mäbätä” (2 Crónicas 18:4, 5, 14-22, 33, 34; 19:1-3).

⁹ ¿Rei Jehosafat käkwe dre kwin nuainbare? Nitre ji ngwanka, nitre levita aune nitre sacerdote ye juani kwe kukwe biani Ngöbökwe ye driere kä Judá ye jökrä känti. Ye köböire kukwe kwin namani bare, ñobätä ñan aune nitre juta mada mada te ie Jehová namani gare arato (2 Crónicas 17:3-10). Ye bitikäre Jehosafat kukwe ñaka kwin diani nuaindre jai, akwa jondron kwin nuainbare käne kwe ye Jehovakwe ñaka käi kwitaninkä jabiti. ¿Kukwe ye tä dre driere nie? Ni jökrä ie kukweta nainte, akwa nikwe ja di ngwain jankunu Jehová mike täte angwane, niarakwe ni taredi jankunu aune nikwe jondron kwin nuainbarera ye ñaka käi kwitaikä jire kwe jabiti.

10, 11. a) ¿Ñobätä ni raba niere orasion ye jondron ütiäte biani Jehovakwe nie? b) ¿Jehová raba orasion nikwe ye kain ngäbiti ño? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

¹⁰ ¿Ni rüne töi kwin ben ngobo töta nemen blitai ye ngwane tä dre nuainne? Töita ngobo yebätä, aisete tä kä denkä jai kukwe nuakäre aune ja ruin ño ie ye mikakäre nüke gare jai. Jehová ye ni Rün, aune töita krubäte nibätä. Ye medenbätä, nita orare ie ye ngwane, niara tä ni kukwe nuain kwin. Erametre, nita blite Jehovabe ye ütiäte krubäte ni kräke.

¹¹ Orasion ye jondron ütiäte biani Jehovakwe nie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ye köböire nita blite käre niarabe. Niara ye ja ketamuko nikwe aune tä käre juto biare ni kukwe nuakäre. Párrafo kena yekänti nikwe blitani meri Testiko kädekata Taylene yebätä. Niara tä niere ni törbadre dre niei Jehovai ye erere ni raba niere ie. Ja ruin ño nie ye nita mike gare Ngöböi ye ngwane, niara raba ni kukwei kain ngäbiti kukwe keta kabrebiti. Niara raba orasion nikwe kain ngäbiti bersikulo keteiti Bibliabätä yebiti o tärä aune täräkwata nikwe yebiti o ja mräkätre ruäre tä kukwe kwin niere nie ni dimikakäre yebiti. Nitre mada ñaka ni kukwe nuin o ja ruin ño nie ye  ñaka nüke gare ietre, akwa Jehová abokän tä ni kukwe nuain aune ja ruin ño nie ye nüke gare ie. Nita orare ye niara tä kain ngäbiti ye tä mike gare ni tare krubäte kwe.

12. ¿Ñobätä ni rabadre ja tötike orasion nuainbare tä tikani Bibliabätä yebätä? Orasion nuainbare ye mä raba mike gare ruäre.

¹² Orasion nuainbare tä tikani Bibliabätä ye raba kukwe keta kabre driere nie. Ye medenbätä Ngöbö mikata täte ni mräkäbe ye ngwane, nane nane nikwe ja tötikadre orasion yebätä ye kwin krubäte (Jonás 1:17–2:10). Templo sribebare käi ngwani juto jabätä ye ngwane Salomonkwe orabare yebätä ni raba ja tötike arato (1 Reyes 8:22-53). Jesukwe orasion nuainbare yebätä ni raba töbike arato (Mateo 6:9-13). Nikwe kä diainkä jai töbikakäre orasion nuainbare yebätä angwane, oradre ño ye rabai gare bäri kwin nie. Ne madakäre, oradre käre ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Nikwe nuaindi kore angwane, “Ngöbökwe kä jäme jakwe [...] ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye” biain nie, ye käkwe ni töi aune ni brukwä kriemikai. Nikwe oradi käre angwane, nikwe debe biain bäri Jehovai tä ni tarere yebätä (Filipenses 4:6, 7).

13. ¿Ni kökanintari ye köböire ni raba dre nuainne?

¹³ Ni tare Jehovakwe ye bämikani kwe kukwe madabiti arato, ye abokän ni kökanintari kwe. Niarakwe ni kökanintari ye abokän jondron ütiäte biani kwe nie, ne kwe “nikwe nünandre kärekäre” (1 Juan 4:9). Apóstol Pablo nämene blite Ngöbökwe ni tarebare kri krubäte yebätä angwane, tikabare kwe: “Ni ñakare jire iti abko tä biare ja mike müre ketadre ni metre diäre. Nane ni mda käkwe jändrän bäri kuin nuenbare nikrä angwane, nikwe ja mikadre müre ketadre ni ye diäre. Akwa ni nämane nüne Ngöbö rüere amne ni di ñakare ja diantarikrä au angwane, kä bäri kuin, ye näire Kristo Jesu nükani amne krütani ni diäre amne ni kräke. Ye mdenbtä abko, Ngöböta ni tarere kri tä mike gare krörö nie: Ni nämane kukwe nuene kämekäme Ngöbö rüere abtä ni nämane ngite Ngöbö ngwärekri, ye ngwane Kristo krütani ni diäre amne ni kräke” (Romanos 5:6-8). Ni kökanintari ye köböire ni raba ja kete Ngöböbe aune yebiti tä bämike metre ni tare krubäte kwe.

14, 15. a) Ni kökanintari ye köböire, ¿dre kwin tä nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti yekwe? b) Ni kökanintari ye köböire, ¿dre kwin tä nitre kätä tö ngwen nüna kä tibienbätä ie ye kräke?

¹⁴ ¿Ni kökanintari ye köböire dre kwin tä nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kräke? Nitre kristiano braibe yei nüke gare Jehová tä niaratre tarere krubäte (Juan 1:12, 13; 3:5-7). Ngöbökwe niaratre dianinkä üai deme kwe yebiti, aune yebätä niaratre tä Ngöbö monsoire (Romanos 8:15, 16). Pablo niebare niaratre ye jökrä tätre täkäni “kä bäri ütiäte kri kä käinbti känti [...] Kristo Jesu ben gwaire” (Efesios 2:6). Akwa nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ruäre täbe Kä tibienbätä, ¿se ñobätä Pablo kukwe ye niebare? Ñobätä ñan aune Jehovakwe ja nire kärekäre kä kwinbiti ye mikani niaratre jökrä kräke (Efesios 1:13, 14; Colosenses 1:5).

¹⁵ Ni kökanintari ye köböire, ¿dre kwin tä nitre kätä tö ngwen nüna kä tibienbätä ie ye kräke? Niaratre tä tödeke ni kökanintari yei  angwane, raba nemen ja kete Ngöböbe. Ne madakäre, ja känenkäre niaratre raba nemen Ngöbö monsoire aune nüne kärekäre Kä tibienbätä arato. Nibira gare nie ye erere, ni kökanintari ye tä mike gare Jehová tä ni jökrä kä tibienbätä ye tarere (Juan 3:16). Nikwe ja ngwain metre Ngöböi angwane, Kä Bä Nuäre yete ni mikai nüne bäri kwin kwe gare nie ye käi juto nibätä. Erametre, ni kökanintari ye tä mike gare ni tare krubäte Jehovakwe. Aisete, nita debe bienbätä ja brukwä tätebiti ye nikwe bämikadre jankunu.

16. Ni tare Jehovakwe bämikata kwe kukwe mada keta kabrebiti yebätä nikwe töbikai angwane, ¿ni tö rabai dre nuainbätä?

¹⁶ Jehová tä ni tarere ye tä bämike kukwe mada keta kabrebiti. Rei David niebare: “Ti kräke, ¡mä töi ye kwin krubäte! Ngöbö, ¡mä töi ye kri krubäte! Tikwe täindre akräke, rabadre bäri ere uma ye kräke” (Salmo 139:17, 18). Ni tare Jehovakwe bämikata kwe kukwe mada keta kabrebiti, yebätä nikwe töbikai angwane batire batire ni rabai tarere bäri aune nikwe ja di ngwain bäri niara mikakäre täte.

17, 18. ¿Nita Jehová tarere ye ni raba bämike ño ie?

¹⁷ ¿Nita Jehová tarere ye ni raba bämike ño ie? Kena, ni rabadre kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere kä jutobiti (Mateo 24:14; 28:19, 20). Ketebukäre, kukwe tare tä tödeka nikwe nuinte ye ngwane ja ngwandre metre (ñäkädre Salmo 84:11 * aune Santiago 1:2-5 yebätä). Kukwe tare ben nikwe ja tuadre, akwa kukwe ño ben nita ja tuin ye gare Jehovai aune ni dimikai kwe ñobätä ñan aune tä ni tarere krubäte (Salmo 56:8).

¹⁸ Nita Jehová tarere ye ni raba bämike kukwe mede medenbiti ye nibi gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Kena, jondron jökrä sribebare kwin kwe yebätä nikwe töbikadre. Ketebukäre, ni tädre ja tötike kwin Biblia yebätä. Ketamäkäre, nikwe oradre käre nita ja kete Jehovabe ye mikakäre bäri dite. Aune ketabokäkäre, ni kökanintari ye jondron ütiäte biani nie yebätä nikwe töbikadre (1 Juan 2:1, 2, TNM). Nikwe kukwe ne jökrä nuaindi angwane, Jehovata ni tarere ye rabai gare metre nie aune mantre jetebe nikwe niara taredi bäri.