Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ni niena juto nünankäre Kä Bä Nuäre yete?

¿Ni niena juto nünankäre Kä Bä Nuäre yete?

“Ja mikadre riko sribi kwinbiti [...] ni tä ja nire [metre] ketaninte ngwane.” (1 TIMOTEO 6:18, 19NGT)

KANTIKO: 43, 40

1, 2. a) ¿Mä tö dre dre nuaindi Kä Bä Nuäre yete? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) ¿Kukwe meden meden käkwe kä mikai bäri juto nibätä Kä Bä Nuäre yete?

APÓSTOL Pablo niebare ni rabadre ja di ngwen krubäte ne kwe ja nire käre ye rabadre nikwe (ñäkädre 1 Timoteo 6:12, 19 yebätä). * Nitre jökrä bäsi Ngöbö mikaka täte ye kräke nüna kärekäre ye rabai bare Kä tibienbätä Kä Bä Nuäre yete. Mätä tö ngwen nüna kä tibienbätä ie angwane, mätä köbö ye ngübare krubäte jai nünankäre. Dekä dekä mä rabai nüke krö kä jutobiti, kwin aune töi jämebiti, ¿ye mä raba bämike ja töite? (Isaías 35:5, 6.) Mä täi mä mräkätre aune ja ketamuko mäkwe ben bätä nitre gaikröta yebe ye rabai kwin krubäte yebätä mäkwe töbika (Juan 5:28, 29, TNM; Hechos 24:15TNM). Ne madakäre, kä rabai bäri nie ja kitakäre jondron bätäkä ngwarbe yebätä. Ñodre, kä rabai nie kukwe mikakäre gare jai jondron sribebare yebätä, musika täke jondron bätäkä ngwarbe musika täkära yebiti o ju sribere akwle ja kräke.

2 Akwa kukwe mada mada käkwe kä mikai bäri juto nibätä. ¿Kukwe meden? Ye abokän nitre jökrä rabai Jehová kä deme ye mike ütiäte jai aune rabaitre niara aibe mike täte (Mateo 6:9, 10). Kukwe mada ye abokän Kä tibien ye jökrä känti nitre töi rabai metre, Jehová tö namani ie ye erere. Ne madakäre, bätärekä bätärekä ni töi jatai metre aune ni rabai ja kete bäri kwin Ngöböbe (Salmo 73:28; Santiago 4:8).

3. ¿Ñokäre nikwe ja mikadre juto kä nengwane?

3 Jehovakwe jondron ye jökrä mikai nemen bare ye gare metre nie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Biblia tä niere “Ngöbö abko kräke jändrän ñakare tare jire chi” (Mateo 19:25, 26). Pablo niebare ni rabadre ja di ngwen krubäte ne kwe ja nire kärekäre ye rabadre nikwe. Aisete, kä krütai nibira känime ye rükai ni ñaka ngübare ye ngwane abokän nita mike era jai ye nikwe bämikadre nita nüne ño yebiti. Ni tö nünain Kä Bä Nuäre yete angwane, kä nengwane nikwe ja mikadre juto nünankäre yete. Ni raba ja mike ño juto ye ani mike gare jai.

JA MIKADRE ÑO JUTO

4. Nikwe ja mikadre ño juto nünankäre Kä Bä Nuäre te ye bämikakäre mä raba kukwe niere keteiti.

4 ¿Ni raba ja mike ño juto kä nengwane nünankäre Kä Bä Nuäre yete? Töbike kukwe bämikata nebätä. Ni mada töta nemen nünain juta madate ye ngwane, ¿tä ja mike ño juto? Niara tärä nemen nüne juta yete kwrere tä nemen nüne. Ñodre, juta yete kukwe medenbiti blitata aune dre dre nuainta yebätä raba ja kite. Mrö meden kwetata metrere juta yete ye niara tä kite bänä nuin. Ye erere arato, nünankäre Kä Bä Nuäre yete dre dre raba nemen nuainbare nie ye nikwe nuaindre ni niena nüne kä yekänti kwrere. Ni raba kukwe ruäre nuainne ye ani mike gare jai.

5, 6. ¿Ñobätä nikwe ja töi mikadre juta ükaninte Jehovakwe ye kukwei mike täte kä nengwane?

5 Satana tä kukwe niere ye erere nitre tä nuainne ngätäite nita nüne. Ñodre, nitre kwati tä nütüre ñaka rabadre Ngöbö mike täte aune ni itire itire tö dre nuain ye erere ni raba nuainne. ¿Ye köböite dre namanina bare? Nitre kwati tä ja tare nike krubäte aune ñaka nüne kä jutobiti (Jeremías 10:23). Akwa gare metre nie Jehová ye gobran ni tarekä. Yebätä nita mike täte. Kä Bä Nuäre yete nünain bäri kwin ñobätä ñan aune nitre jökrä rabai Ngöbö mike täte.

6 Ni tö ja mikai juto nünankäre Kä Bä Nuäre yete angwane, kä nengwane nikwe ja töi mikadre juta ükaninte Jehovakwe ye kukwei mike täte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Kä Bä Nuäre yete kukwe mada biain nuaindre nie Kä tibien kwitakäre bä nuäre aune nitre rükaita nire ye dimikakäre kukwe mike gare jai Jehová yebätä. Sribi rabai krubäte nuaindre. Ye medenbätä, nikwe ngwandretari jai: “Sribi meden ñaka tuin kwin tie ye juta ükaninte Jehovakwe käkwe biandre nuaindre tie angwane, ¿tikwe kukwei mikai täte aune tikwe sribi ye nuaindi kä jutobiti?”.

7, 8. a) ¿Ñobätä nikwe ja töi mikadre kä nengwane sribire gwaire aune kä jutobiti juta ükaninte Jehovakwe yebe? b) ¿Nitre kristiano ruäre ie dre ribebarera? c) ¿Kä Bä Nuäre yete ja rabai ruin ño nie?

7 Ja mikakäre juto nünankäre Kä Bä Nuäre yete, dre dre tä nuaindre nie ye nikwe nuaindre kä jutobiti aune sribidre gwaire. Ñodre, juta ükaninte Jehovakwe ye tä ni juen sribire kä madakänti ye ngwane, nita ja di ngwen sribi ye nuainne gwaire aune käita nemen juto nibätä. Kä nengwane nikwe ja töi mikai juta ükaninte Jehovakwe ye kukwei mike täte angwane, rabai bäri nuäre ni kräke nuainkäre Kä Bä Nuäre yete (ñäkädre Hebreos 13:17 yebätä). Jehová kä käbämikani nitre israelita ie yekänti niaratre namani ye ngwane dre namani bare bätätre yebätä ani töbike. Niaratre ñaka kä diani akwle jai nünankäre. Kä medenkänti nünain kwetre ye niebare niaratre itire itire ie (Números 26:52-56; Josué 14:1, 2). Ye erere arato, Kä Bä Nuäre yete nikwe ñaka kä diain akwle jai nünankäre. Akwa ni niena ja töi mike sribire gwaire juta ükaninte Jehovakwe yebe angwane, kä meden erere känti nikwe nünain akwa nikwe Jehová mikai täte kä jutobiti.

8 Gobran Ngöbökwe rabai gobrane ye ngwane nikwe Ngöbö mikai täte Kä Bä Nuäre yete ye rabai ütiäte krubäte. Ye medenbätä, ni niena sribire gwaire kä jutobiti juta ükaninte Jehovakwe yebe. Akwa nikwe sribidre Ngöbö kräke kä madakänti ye ribe raba nie ruäre ngwane. Ñodre, nitre nämene sribire Betel kä Estados Unidos yekänti ruäre juanina sribi mada nuainne kä madakänti. Aune nitre circuito tuabitikä ruäre niena umbre o kukwe mada tä niaratre kisete yebätä kädekata sribikäre prekursor especial ye kwrere. Niaratre ye jökräbätä sribi nuainta kwetre ye käi juto aune Jehová tä kukwe kwin nuainne krubäte niaratre kräke. Ni tö nünain kä jutobiti aune Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare ni kräke ie ni tö angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Ja di kärädre Jehovai, dre dre raba nemen nuainbare nie ye nikwe ja di ngwandre nuainne niara mikakäre täte aune sribi meden biandre nuaindre nie ye nikwe nuaindre kä jutobiti (ñäkädre Proverbios 10:22 yebätä). * Kä Bä Nuäre yete ni törbai nünain kä keteiti känti, akwa juta ükaninte Ngöbökwe ye käkwe ribedre nie nikwe nünandre kä madakänti ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Erametre nikwe nünain medente o sribi meden nuaindi ye ñan ai rabai bäri ütiäte ni kräke. Jehovakwe ni tuainmetre nüne Kä Bä Nuäre te, yebätä nikwe debe biain krubäte ie (Nehemías 8:10).

9, 10. a) ¿Ñobätä Kä Bä Nuäre yete ni rabai kukwe ngübare bätärekä raba ruin nie? b) ¿Nita kukwe ngübare bätärekä ye ni raba bämike ño kä nengwane?

9 Ruäre ngwane ni rabai ja töi mike kukwe ngübare bätärekä Kä Bä Nuäre yete raba ruin nie. Ñodre, nitre mada mräkä aune ja ketamuko kwetre gaikröta ye ngwane kä rabai juto bätätre ye tuai nikwe. Akwa ni mräkätre gaikröta ye nikwe ngübadi bätärekä raba ruin nie. Ye erere rabai bare nibätä angwane, ¿nikwe kä ngwain juto jabätä nitre mada yebe aune ni mräkätre gaikröta ye nikwe ngübai bätärekä? (Romanos 12:15.) Jehovata kukwe käbämike ye mikai nemen bare ño kwe ye nita ngübare bätärekä kä nengwane angwane, ye erere nikwe nuaindi ja känenkäre arato (Eclesiastés 7:8).

10 Kukwe drieta Bibliabätä ye ruäre mikata gare bä jene tärä aune täräkwata sribeta nikwe yebätä angwane, ni rabadre ja töi mike kukwe ye ngübare bätärekä ja mikakäre juto Kä Bä Nuäre ye kräke arato. ¿Nita ja tötike kwin kukwe mikata gare mrä yebätä? Kukwe ye ñaka tä nüke gare jökrä nie, ¿akwa mikai gare ño ye nita ngübare bätärekä? Nita ja töi mike kukwe ngübare bätärekä kä nengwane angwane, Kä Bä Nuäre yete Jehovakwe kukwe mrä biain nuaindre nie ye ngwane rabai bäri nuäre ni kräke kukwe ye ngübakäre bätärekä (Proverbios 4:18; Juan 16:12).

11. ¿Ñobätä nikwe ja kitadre kä nengwane ngite juen ta ni madabiti?

11 Nikwe ngite juain ta ni madabiti ye käkwe ni mikai juto biare nünankäre Kä Bä Nuäre yete arato. Kristo gobrain kä 1,000 te ye ngwane, bätärekä bätärekä ni aune nitre gaikröta ye jökrä töi jatai metre (Hechos 24:15TNM). Nitre mada ja mikai ngite ni rüere ye ngwane, ¿nikwe ngite juain tabiti aune nikwe ja töi mikai kwin kräke? Nikwe ja kitai kä nengwane ngite juen ta ni madabiti angwane, Kä Bä Nuäre yete rabai bäri nuäre ni kräke ja mäkäkäre kwin ni madabe (ñäkädre Colosenses 3:12-14 yebätä).

Nikwe ja töi mikadre ño drieta Jehovakwe nie kä nengwane ye erere nikwe ja töi mikai Kä Bä Nuäre yete

12. Nikwe ja töi mikadre ño drieta Jehovakwe nie, ¿ye ñobätä nikwe bämikadre kä nengwane?

12 Nikwe ja töi mikadre ño drieta Jehovakwe nie kä nengwane ye erere nikwe ja töi mikai Kä Bä Nuäre yete arato. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni tö dre dre ie ye jökrä ñaka rabai biarebe nikwe Kä Bä Nuäre yete. Jondron ruäre ie ni törbai ye nikwe ngübai bätärekä raba ruin nie. Nikwe kä ngwain juto jabätä aune nikwe debe biain kä jökrä ngwane. Nikwe ja töi mikai ye erere kä nengwane angwane, nita ja mike juto nünankäre Kä Bä Nuäre yete aune nita bämike ni tö nünain nitre jökrä käkwe Jehová mikai täte ye ngätäite (Hebreos 2:5; 11:1).

NIKWE JA TÖI MIKADRE KWATIBE SRIBIRE JEHOVÁ KRÄKE

Mäkwe kukwe drie kä jutobiti

13. ¿Kä Bä Nuäre yete dre rabai bäri ütiäte ni kräke?

13 Dre dre ribeta nikwe jai nünankäre kä jutobiti ye jökrä rabai nikwe Kä Bä Nuäre yete. Ni rabai ja kete Jehovabe ye kä mikai bäri juto nibätä (Mateo 5:3TNM). Sribidre Jehová kräke ye rabai bäri ütiäte ni kräke aune nikwe nuaindi kä jutobiti (Salmo 37:4). Ye medenbätä, ni tö ja mikai juto nünankäre Kä Bä Nuäre yete angwane, Jehová mikadre täte ye rabadre bäri ütiäte ni kräke kä nengwane (ñäkädre Mateo 6:19-21 yebätä).

14. ¿Monsotre bati raba kukwe meden meden mike nuaindre jai?

14 ¿Nikwe dre nuaindre sribikäre kä jutobiti Jehová kräke? Nikwe kukwe mikadre nuaindre jai. Mä tä bati angwane, ja nire yebiti mäkwe sribidi ño Ngöbö kräke yebätä mäkwe töbika. Mä raba sribi köbö täte Ngöbö kräke ye mike nuaindre jai. Nuaindre ño mikata gare keta kabre tärä aune täräkwata sribeta nikwe yebätä ye raba kwen mäi. * (Nota mikadre ñärärä.) Ja mräkätre o ja ngwaitre käkwe sribibarera köbö täte Ngöbö kräke kä kwati krubäte te yebe mä raba blite arato. Ja nire yebiti mäkwe Jehová mikai täte angwane, kukwe keta kabre rabai gare mäi ye käkwe mä mikai juto nünankäre Kä Bä Nuäre yete.

Mäkwe kukwe mika nuaindre jai

15. ¿Kukwe meden meden ni raba mike nuaindre jai arato?

15 Ni jökrä raba kukwe mike nuaindre jai sribikäre bäri kwin Ngöbö kräke. Ñodre, nikwe ja töi mikadre kukwe driere bäri kwin. Kukwe nieta Bibliakwe mäträkäre nibätä ye ni raba nuainne ño bäri kwin yebätä nikwe töbikadre arato. Ni raba ja kukwei mike bäri kri nita ñäke täräbätä ye ngwane, ni raba kukwe bäri kwin niere gätäte aune ni raba ja tötike bäri kwin kukwe kädriekäre gätäte. Kukwe mikata nuaindre jai ye ni dimikai Ngöbö mike täte bäri kä jutobiti aune ja mike juto nünankäre Kä Bä Nuäre te ye nikwe ngwandre törö jai.

¿DRE KÖBÖIRE NÜNA RABA BÄRI KWIN?

Jehovata jondron jökrä bien nie yebätä mäkwe debe bian ie

16. Nita sribire Jehová kräke ye ngwane nünanta bäri kwin, ¿ye ñokänti gare nie?

16 Nikwe kä diainkä jai ja mikakäre juto nünankäre Kä Bä Nuäre te angwane, ¿nita jondron bäri kwin nünankäre kä nengwane ye juen ja bäre? Ñakare. Sribidre Jehová kräke ye köböire nüna raba bäri kwin. Ni mada tä ni töi mike ja dibiti niara mike täte o ni tö rabaite nire nitre käme gaite ngwane ye ñan aibätä nita mike täte. Sribidre Ngöbö kräke aune ja ketadre ben ye tä ni mike nüne bäri kwin aune tä kä mike bäri juto nibätä. Yekäre Jehovakwe ni sribebare. Niara tä ni tarere aune ni jie ngwen ye bäri kwin kukwe mada jökrä yebiti ta (ñäkädre Salmo 63:1-3 yebätä). * Nikwe Jehová mikai täte ja brukwä tätebiti angwane, kä rabai juto krubäte nibätä. Nitre käkwe Jehová mikanina täte kä kwati krubäte te yei gare metre, nita sribire Jehová kräke ye ngwane nünanta bäri kwin (Salmo 1:1-3; Isaías 58:13, 14).

Mäkwe ja tuanmetre jie ngwandre Biblia ie

17. Kä Bä Nuäre yete nikwe ja dükai aune kä ngwain juto jabätä o ñakare ye mä raba mike gare.

17 ¿Kä Bä Nuäre yete nikwe kä ngwain juto jabätä aune ja dükai? Jän. Ñobätä ñan aune Jehovakwe ni sribebare ne kwe ni töi rabadre nünanbätä kä jutobiti. Aune tä käbämike nie ni tö dre dre ie ye erere biain kwe nie (Salmo 145:16; Eclesiastés 2:24). Akwa ja ketata Jehovabe ye mikata bäri ütiäte jai angwane jondron tä nikwe ye käita nemen bäri juto nibätä ye nikwe ngwandre törö jai. Aisete Kä Bä Nuäre yete nikwe ja dükai aune kä ngwain juto jabätä, akwa Jehová mikadre täte ye rabai bäri ütiäte. Ye medenbätä, nikwe nünandre ye erere kä nengwane aune sribi Ngöbökwe nuainbätä jondron kwin bianta nie yebätä nikwe ja töi mikadre metrere (Mateo 6:33TNM).

Ja ketadre Ngöböbe ye tä ni mike nüne bäri kwin aune tä kä mike bäri juto nibätä

18. ¿Nita ja mike juto nünankäre kä Kä Bä Nuäre te ye nita bämike ño?

18 Kä Bä Nuäre yete nikwe nünain bäri kwin nita bämike ja töite yebiti ta. Nikwe ja mikadre juto biare kä nengwane ni tö nünain yete bämikakäre. ¿Ni raba nuainne ño? Nikwe ja töi mikadre ño drieta Jehovakwe nie ye erere nikwe nuaindre aune nikwe kukwe driedre kä jutobiti. Ja di tätebiti nikwe sribidre Jehová kräke. Jehovakwe kukwe käbämikani ye jökrä mikai nemen bare kwe Kä Bä Nuäre yete ye gare metre nie. Aisete ni niena nüne Kä Bä Nuäre te ye kwrere nikwe nünandre kä nengwane.

^ párr. 1 1 Timoteo 6:12, 19, Ngöbö Täräe [NGT], (tärä okwä ükaninte): “Rü kwin tödeka kräke mäkwe. Ja nire käre ketate mäkwe, ne meden ara kräke Ngöbökwe mä käräbare; aune mäkwe blitabare kwin nebätä nitre kwati ngwärekri. ...Ne kwrere niaratre tä jondron ütiäte kri ükökrö ja kräke, ne käkwe niaratre grä mikai, kä mräte, ni tä ja nire käre ketaninte ngwane”.

^ párr. 8 Proverbios 10:22: “Jehovata kukwe kwin mike nemen bare ye köböire kukwe keta kabre tä nemen nikwe, aune niara ñaka tä ni ngwen ja tare nike”.

^ párr. 14 Mäkwe ñäkä tärä Los jóvenes preguntan volumen 2, página 311 nemen 318 yebätä.

^ párr. 16 Salmo 63:1-3: “Ngöbö, mä ye Ngöbö tikwe; ti täbe mä känene. Tita mä känene tomana ye kwrere. Kä tibien nötare aune känti ñö ñaka abokän töta nemen ñöi ye kwrere tita mä ribere krubäte jai. Ye kwrere mä tuin tie kä deme yekänti; mä die aune mä ütiäte kri ye tuin tie. Ñobätä ñan aune ja tare metre mäkwe ye bäri kwin ja nire ye kräke, tita mä käi kitekä ja kada yebiti”.