1. ¿Nita nüne kä ño te?

NITA nüne kä käme krubäte te. Kä 1914 yete ja känenkäre “kä krüte” ye kömikani aune yete ja känenkäre nitre tä ja ngwen bäri jankunu käme (2 Timoteo 3:1-5, TNM). Aune nitre rabai ja ngwen bäri jankunu käme ye gare nie, ñobätä ñan aune Biblia mikani gare kä nengwane nitre rabai ja ngwen bäri käme (2 Timoteo 3:13).

2. ¿Kä nengwane nitre kwati tä ja näkwite dre drebätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

² Jondron tuin käme krubäte Jehovai ye abokän nitre kwati tä ja näkwitebätä kä nengwane, ñodre, tä ni mada nuainne tare, nemen kämekäme jabe, ja mike sukiare o ja mäke chokabe. Jondron ye bämikata kwin krubäte Internet, televisión, kä película tuakäre yekänti, tärä aune täräkwata keta kabre yebätä. Kukwe ükaninte juta ruäre känti, ye kwitanina bä jene aune kukwe nämene tuin käme nitre ie ye abokän kä nengwane tätre  nuainne. Akwa Jehová kukwe ükaninte ye niara ñaka kwite aune jondron ye tuin käme jankunu ie (ñäkädre Romanos 1:28-32 yebätä).

3. Kukwe ükaninte Ngöbökwe nita mike täte, ¿yebätä nitre kwati tä töbike ño nibätä?

³ Nitre kristiano kena ye näire, nitre nämene ja näkwite jondron ni nuainkäre tare yebiti aune nitre nämene nemen ni madabe ja mikakäre ngite. Akwa nitre kristiano ñaka nämene kukwe ye nuainne, ñobätä ñan aune niaratre nämene kukwe ükaninte Ngöbökwe ye mike täte. Ye medenbätä, nitre kwati krubäte nämene nütüre niaratre nämene ja ngwen jene, nämenentre kötaire aune nämenentre ja mike rüere (1 Pedro 4:4). Kä nengwane, kukwe ükaninte Ngöbökwe ye nita mike täte arato. Ye medenbätä, nitre kwati krubäte tätre nütüre ni abokän ja ngwen jene. Biblia tä mike gare nie ni jökrä tä ja ngwen Kristo erere ye rüere ja mikai (2 Timoteo 3:12).

4. Ni tö Ngöbö mikai täte angwane, ¿dre abokän nikwe ñaka nuaindre?

⁴ Ni tö Ngöbö mikai täte angwane, nikwe “ñan kä ne [...], arato jondron tä kä nete” ye taredre (ñäkädre 1 Juan 2:15, 16 yebätä). * Biblia tä mike gare Satana tä kä ne gobraine. Kukwe ngwarbe mikata täte, gobrantre, nitre jondron rürübäinkä aune kukwe mada yebiti Satana tä ni ngökö (2 Corintios 4:4; 1 Juan 5:19). Ni ñaka tö ja ngökamana nitre kä nebätä ie angwane, nikwe ja ngwandre mokre nire känändre nikwe ja ketamukore yebätä. Ye medenbätä, Biblia tä ni mike mokre ne kwe nikwe ñaka ja ngökamanandre aune tä niere: “Ni kukwe muko diän diän ben ni töi kuin metre tä ja gete angwane, ni töi kuin metre abko tä neme diän arato” (1 Corintios 15:33). (Recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä.)

5, 6. a) ¿Nire nire ben nikwe ñaka ja ketadre? b) ¿Ñobätä nikwe ñaka ja ketadre nitre tä kukwe käme nuainne yebe?

⁵ Ni tö ja ketai jankunu Ngöböbe angwane, nikwe ñaka ja ketadre nitre tä kukwe käme nuainne yebe. Nitre tä ja bien sribikä Jehová kräke akwa ñaka tä niara kukwei mike täte yebe nikwe ñaka ja ketadre arato. Ye medenbätä, nitre ye iti käkwe ja mikadre ngite krubäte aune ñaka ja töi kwitadre kwe angwane, nikwe ja kukwe ötadre ie bätä nikwe ñaka kä diandrekä jai rabakäre keteitibe ben (Romanos 16:17, 18).

⁶ Nikwe ja ketai nitre tä kukwe käme nuainne yebe angwane, ni raba kukwe käme ye nuainne siba. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre kwati tö ja ngwain ja ketamuko kwetre tä ja ngwen ño ye erere aune kadre ngäbiti yei töta nemen. Ñodre, ni nemen kämekäme  jabe yebe nikwe ja ketadre angwane, ni raba ja mike ngite niara erere arato. Kukwe ye erere namanina bare nitre testiko Jehovakwe ruärebätä. Niaratre ruäre ja töi kwitani aune kukwe käme tuanimetre kwetre, akwa mada abokän käkwe ñaka nuainbare yebätä kitaninkä kukwebätä konkrekasionte (1 Corintios 5:11-13). Nitre ye ñaka ja töi kwitai jire angwane, kukwe nieta 2 Pedro 2:20-22 ye erere rabai bare bätätre (ñäkädrebätä).

7. ¿Nire nire aibe ben nikwe ja ketadre?

⁷ Erametre nikwe ja töi mikadre kwin nitre jökrä kräke. Akwa nikwe ñaka ja ketadre nitre ñaka Ngöbö kukwei mike täte yebe. Ñodre, ni Testiko iti käkwe ni ñaka ja ngökabare ñöte känändre ja kukwe mukore ye ñaka kwin. Nikwe ja ketadre Ngöböbe ye bäri ütiäte aune nikwe ñaka ja ketadre ni ñaka Jehová tarere yebe. Nitre tä nüne kukwe nieta Ngöbökwe ye ererebätä ye aibe ben nikwe ja ketadre. Jesús niebare: “Nire nire käta Ngöbö kukwei mike täte, ni ye abko ti etba tikwe” (Marcos 3:35).

8. ¿Nitre israelita ja ketabare nitre ja ngwen käme ben ye köböite dre namani bare bätätre?

⁸ Nire nire tä ja kete ni ja ngwen käme ben ye tä ja mike kukwe kri te. Ñodre, nitre israelita ye jämi nemen Kä Käbämikani ietre yete angwane, Jehovakwe niaratre mikani mokre ne kwe niaratre ñaka ja ketadre nitre nünanka juta yete ben. Niarakwe niebare: “Mun ñaka rabadre ja mikete kuintubu ngöbö kwetre ye känenkri o mun ñaka ja töi mika mike täte, aune kukwe nuainta kwetre ye kwrere munkwe ñaka nuain jire, ñakare aune munkwe jondron kwetre ye juan ngwarbe aune üra deme kwetre ye munkwe mrükate. Mun rabadre Jehová Ngöbö munkwe mike täte” (Éxodo 23:24, 25). Akwa nitre israelita ye bäsi jökrä käkwe ñaka niara kukwei mikani täte aune ye köböite ja mikani ngite krubäte kwetre (Salmo 106:35-39). ¿Dre namani bare mrä? Jehovakwe juta Israel ye tuanimetre aune konkrekasion kristiano ye dianinkä kwe juta kwe ye kwrere (Mateo 23:38; Hechos 2:1-4).

9. Película keta kabre, tärä aune täräkwata, kukwe keta kabre mikata tuare televisionte, canción keta kabre aune jondron Internet yete, ¿ye ñobätä käme krubäte?

⁹ Película keta kabre, tärä aune täräkwata, kukwe keta kabre mikata tuare televisionte, canción keta kabre aune jondron Internet yete ye käme krubäte, ñobätä ñan aune ye ñaka raba ni mike ja kete kwin Ngöböbe. Jondron ye ja ketamuko käme ye kwrere abokän raba ni mike tö ngwen nitre gobrainta Satanakwe yei aune ñaka tö ngwen Jehovai bätä kukwe käbämikata kwe yei. Ye medenbätä, dre tuata nikwe, drebätä nita ñäke aune nita dre kukwe nuin yebätä nikwe ja ngübadrebiti ne kwe ni töi ñaka rabadre jondron käme kä nebätä ye jiebiti (Tito 2:12).

10. Película keta kabre, tärä aune täräkwata, bätä jondron käme Internet yete, ¿yebätä dre rabai bare?

¹⁰ Gwäune, nitre gobrainta Satanakwe ye ñaka rabaira aune película keta kabre, tärä aune täräkwata, bätä jondron käme Internet yete ye ñaka rabaira jire. Biblia tä niere nitre kä nebätä ye gaite, akwa nitre tä Ngöbö töi nuainne ye käkwe nünain kärekäre (1 Juan 2:17). Tärä Salmo tä käbämike arato nitre töi käme ye gaite, akwa nitre töi kwin käkwe nünain kä jutobiti kärekäre Kä tibienbätä kä jäme yete (Salmo 37:9, 11, 29).

11. ¿Jehová tä ni dimike ño ja ngwen metre?

 ¹¹ Bati Jesukwe orasion nuainbare yete niebare kwe, ni tö nünain kärekäre angwane nikwe Jehová aune Ngobo kwe ye mikadre gare kwin jai (Juan 17:3). Jehová arabe tä ni dimike ne kwe nikwe niara mikadre gare jai aune ja ngwandre metre ie. ¿Tä ni dimike ño? Juta ükaninte kwe yebiti tä nuainne. Aune juta ükaninte Ngöbökwe ye tä tärä aune täräkwata, video bätä Internet ye sribere ni tötikakäre ne kwe nikwe dre nuaindre nünankäre kärekäre ye rabadre gare nie. Ne madakäre, juta ükaninte Ngöbökwe ye tä gätä yebiti ni tötike konkrekasion 110,000 biti bäri kä jökräbiti tibien yete. Gätä aune gätä krikri nuainta yete kukwe tä nemen gare nie ye tä ni dimike tö ngwen bäri Jehovai aune kukwe käbämikata kwe yei (Hebreos 10:24, 25).

12. ¿Ja mäkädrete “ni tödekaka Jesubti aibe ben” nieta ye dre gärätä?

¹² Ni tö ja mäkäite angwane, nikwe ja ngübadrebiti. Ni ñaka Jehová mike täte ye nikwe ñaka känändre ja kukwe mukore nieta Bibliakwe ñobätä ñan aune kä ngwen bätä kä iko ñaka ja erebe ye kwrere ni ñaka ja erebe nitre kä nebätä yebe (2 Corintios 6:14). Biblia tä niere arato nikwe ja mäkädrete “ni tödekaka Jesubti aibe ben” (1 Corintios 7:39). Ne tä mike gare nie nikwe ja mäkädrete ni testiko Jehovakwe ja ngökabarera ñöte tä kukwe ükaninte Ngöbökwe mike ütiäte jai ye aibe ben. Nire tä Jehová tarere yebe nikwe ja mäkäite angwane, ni ye ni dimikai ja ngwen metre Ngöböi.

13. ¿Nitre israelita ñaka rabadre dre nuainne niebare Jehovakwe ietre?

¹³ Dre bäri kwin ni kräke ye gare Jehovai. Niara tä käre niere nie ni rabadre ja mäkete ni niara mikaka täte ye aibe ben. Ñodre, nitre israelita yei Jehovakwe niebare niaratre ñaka rabadre ja mäkete nitre nämene ngöbö ngwarbe mike täte yebe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre ye käkwe nitre israelita töi mikadre ngöbö ngwarbe mike täte. Ne madakäre, nitre israelita ñaka Jehová kukwei mikai täte angwane Jehová rabai rubun krubäte kräketre aune gaite kwe niebare kwe ietre (Deuteronomio 7:3, 4).

14, 15. ¿Salomón ñaka Jehová kukwei mikani täte ye köböite dre namani barebätä?

¹⁴ Salomón namani reire Israel ye ngwane, Jehovakwe niara mikadre töbätä ribebare kwe ie. Jehovakwe orasion kwe ye kani ngäbiti, aune Salomón namani rei töbätä krubäte yebätä namani gare kä jökräbiti tibien bätä juta keteiti jondron bökäne krubäte namani kwe. Biblia tä niere reina juta madate ye janamene Salomón känti, ñobätä ñan aune Salomón ye nämene töbätä krubäte aune jondron bökäne niebare ie. Aune Salomón namani gare ie ye ngwane, töi namani ñan krütare (1 Reyes 10:7). Nikwe ñaka Ngöbö mikai täte aune nire ñaka Jehová mike  täte yebe nikwe ja mäkäite angwane, dre raba nemen bare nibätä ye kukwe namani bare Salomonbätä tä driere nie arato (Eclesiastés 4:13).

¹⁵ Jehovakwe jondron kwin keta kabre biani Salomón ie, akwa niarakwe ñaka Jehová kukwei mikani täte aune ja mikani gure kwe “meritre kwati menteni” yebe. ¡Meritre 1,000 namani niarabe! ¿Salomón ñaka Jehová kukwei mikani täte ye köböite dre namani barebätä? Niara namani umbre ye ngwane, meritre ye köböite ñaka namanina Jehová mike täte metre (1 Reyes 11:1-6). Salomón ni töbätä krubäte abokänbätä kukwe ye namani bare, ye erere raba nemen bare ni jökräbätä arato. Ye medenbätä nikwe ñaka ja töi mikadre jire chi ja mäkete ni ñaka Jehová mike täte yebe.

16. Ni iti käkwe ja mikadre Testiko akwa tädre ja mäkäninte ni ñaka Jehová mike täte yebe angwane, ¿dre nuaindre kwe?

¹⁶ Ni iti käkwe ja mikadre Testiko akwa tädre ja mäkäninte ni ñaka Jehová mike täte yebe angwane, ¿dre nuaindre kwe? Meritre gure yei Biblia tä niere: “Mun merire gure gure käkwe ni brare munkwe kukwei mikadre ütiäte, ñobtä ñan angwane nane ni brare ruäre abko ñan tä tödeke Jesubti, akwa mika ütiäte jae munkwe amne munkwe nünandre kuin, ne ngwane ñan munta blite Jesubtä ben abtä tödekadre bti kwe, akwa munta nüne kuin ye köböire jatadi tödeke bti” (1 Pedro 3:1). ¿Ye tä dre mike gare? Meri ye tä ja di ngwen ja ngwankäre kwin aune kukwe nieta Bibliakwe mäträkäre nibätä ye niara tä mike täte angwane, muko kwe yei rükai gare  niara tä ja di ngwen mantre jetebe ja töi mike bäri kwin aune ye köböire muko ye raba ja mike testiko Jehovakwe raba ruin nie. Kukwe ye namanina bare nitre kwati gure yebätä. Erametre, nitre brare Testiko tä ja mäkäninte meri ñaka Testiko ben ye rabadre kukwe nieta 1 Pedro 3:1 ye mike täte arato.

17, 18. a) ¿Dre käkwe Noé dimikani nemente nire Ñü Kri näire? b) ¿Dre käkwe nitre kristiano kena dimikani nemente nire Jerusalén ganinte ye ngwane?

¹⁷ Ja ketamuko käme ye raba ni töi mike ñaka Jehová mike täte. Akwa ja ketamuko kwin ye abokän raba ni dimike ja ngwen metre Jehovai. Ani töbike Noé yebätä. Niara näire, nitre jökrä bäsi töi nämene kukwe käme aibe nuainbätä käre Kä tibienbätä (Génesis 6:5). Nitre nämene ja ngwen käme krubäte yebätä Jehovakwe niaratre ganinte jökrä. Akwa Biblia tä niere Noé ja ngwani metre aune käre Jehová kukwei mikani täte kwe (Génesis 6:7-9). ¿Dre käkwe dimikani ja ngwen metre?

¹⁸ Nitre ñaka nämene Jehová tarere yebe Noé ñaka ja ketabare jire chi. Ñakare aune, nämene käre muko kwe, monsotre kwe aune monsotre kwe ye muko yebe keteitibe, aune niaratre ja töi mikani arka sribere bätä kukwe driere gwairebe (2 Pedro 2:5). Ye käkwe niaratre dimikani nemente nire Ñü Kri näire. Kä nengwane, ni kä tibienbätä ye jökrä kite Noé aune mräkätre yekri. Aisete niaratre Ngöbö kukwei mikani täte aune ñaka ja ketabare kwetre nitre ja ngwani käme yebe yebätä nikwe debe biandre. Ye erere arato, nitre kristiano kena ye käkwe Jehová mikani täte aune ñaka ja ketabare kwetre nitre ñaka nämene Jehová tarere yebe. Ye käkwe niaratre dimikani nemente nire Jerusalén ganinte kä 70 ye ngwane (Lucas 21:20-22).

19. Ni tö ja ngwain metre jankunu Jehovai kä krüte nete angwane, ¿nikwe dre nuaindre?

¹⁹ Ni tö ja ngwain metre jankunu Jehovai kä krüte nete angwane, ¿nikwe dre nuaindre? (1 Corintios 16:13; Proverbios 13:20.) Nikwe ja ngwandre Noé, mräkätre kwe aune nitre kristiano kena ye erere. Nitre ñaka Jehová terere yebe nikwe ñaka ja ketadre jire chi. Ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati krubäte tä ja ngwen metre ye raba nemen ja ketamuko nikwe ye ni rabadre ngwen törö jai. Niaratre raba ni dimike ja ngwen metre aune nemente nire nitre kä nebätä gaite ye ngwane aune nüne Kä Bä Nuäre yete. Ye medenbätä, nikwe ja ketamuko kwin känändre kä krüte nete.