1, 2. ¿Nitre Jehová mikaka täte ye tä dre ngübare?

MEKERABE nükebe kä nengwane, kukwe keta kabre rabai bare niebare Bibliabätä abokän rabai bare ño ye nitre Jehová mikaka täte tä ngübare bätärekä. Ñodre, Jeremías niebare nitre Babilonia käkwe juta Judá ye gaite. Aune kä 607 Kristo känenkri kukwe ye namani bare (Jeremías 25:8-11). Isaías niebare Jehovakwe nitre judío dimikai kämikekä Babilonia aune nikenta juta kwetre yekänti. Aune niebare kwe: “Ni jökrä tä mokre niara ngübare ngäbiti yebätä kätä juto” (Isaías 30:18). Kukwe niebare ye rabai bare nämene gare metre Miqueas ie arato. Ye medenbätä niebare kwe: “Ti abokän, käkwe ja ngwain mokre jankunu” (Miqueas 7:7). Aune Mesías käbämikani rükai niebare, ye nitre Ngöbö mikaka täte käkwe ngübabare kä kwati krubäte te (Lucas 3:15; 1 Pedro 1:10-12). *

² Ye erere arato, Gobran Ngöbökwe yebätä kukwe niebare abokän rabai bare ño ye nita ngübare. Jesús tä reire Gobran Ngöbökwe yete  aune köböra ni mike kwäre kä käme nete. Kä krütai ye rükai angwane, nitre kukwe blo nuainkä ye gaite kwe aune dre dre tä ni mike ja tare nike ye diainkä jökrä kwe (1 Juan 5:19). Kä krütai ye rükai ni ñaka ngübare ye ngwane. Aisete ni niena juto o ñakare ye nikwe mikadre gare metre jai.

3. Nita mekerabe kä krütai rükai ye ngübare angwane, ¿ni raba kite kukwe meden ngwentari jai?

³ Ngöbö töi rabadre bare Kä tibienbätä yei ni tö krubäte (Mateo 6:10). Akwa mekerabe nita kä krütai rükai ye ngübare angwane, ni tädre mokre jankunu aune ni tädre juto kä krütai ye ngübakäre o ñakare ye ni raba kite ngwentari jai.

4. ¿Ñobätä ni tädre juto aune mokre jankunu?

⁴ ¿Ñobätä ni tädre juto aune mokre jankunu? Nikwe nuaindre ñobätä ñan aune Jesukwe niebare ni tädre juto aune mokre jankunu (Mateo 24:42; Lucas 21:34-36). Ne madakäre, juta ükaninte Jehovakwe ye tä käre niere nie nikwe ja ngwandre mokre aune kä krütai ye kräke ni tädre juto biare bätä Kä Bä Nuäre käbämikata nie ye tädre käre ni töite (ñäkädre 2 Pedro 3:11-13 yebätä). *

5. ¿Ñobätä ütiäte ni tädre juto biare kä krütai ye kräke?

⁵ Köbö Jehovakwe ye kräke nitre kristiano kena ye nämene juto aune mokre. Akwa kä nengwane bäri ütiäte ni tädre juto biare kä krütai ye kräke. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jesús jatani gobrane kä 1914 yete, aune ye ngwane ja känenkäre nita nüne kä krüte te. ¿Ñobätä ye gare metre nie? Ñobätä ñan aune dre dre jatai nemen bare kä ye ngwane niebare Jesukwe ye tä nemen bare. Ñodre, nitre tä ja ngwen bäri käme, aune kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä drieta Kä jökräbiti tibien (Mateo 24:3, 7-14). Kä krüte ye nuadi kä nuäi te ye Jesukwe ñaka niebare. Aisete ni tädre juto biare ñobätä ñan aune kä krütai ye rükai ni ñaka ngübare ye ngwane.

6. Nitre rabai ja ngwen bäri käme, ¿ye ñobätä gare nie?

⁶ Kä nengwane, nitre rabai ja ngwen bäri käme. ¿Ñobätä gare nie? Ñobätä ñan aune Biblia tä niere “kä krüte” yete nitre rabai ja ngwen bäri käme (2 Timoteo 3:1, 13, TNM; Mateo 24:21; Apocalipsis 12:12). Ye medenbätä, nitre niena ja ngwen käme krubäte, akwa rabai bäri käme ye gare nie. ¿Nitre tä ja ngwen käme akwa rabaitre ja ngwen bäri käme ye ai gärätä?

7. Mateo 24:37-39 yebätä nita töbike angwane, ¿dreta nüke gare nie?

⁷ ‘Kukwe tare krubäte’ kömika jämi ye känenkri mrö nika rabai, bren keta kabre rabai aune juta jökrä känti rü rabai nakainkä ye nitre ruäre tä nütüre raba ruin nie (Apocalipsis 7:14). Akwa ñaka rabai bare kore. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe ye erere rabadre bare akräke, kukwe rabai bare niebare Bibliabätä tä nemen bare ye nitre jökrä käkwe gadre. Aune Biblia tä dre niere ye nitre ñaka mike era jai ye jökrä käkwe tuadre nemen bare arato. Nitre jökrä bäsi tätre nüne kä krüte näire akwa ñaka gadi kwetre niebare Jesukwe. Kä krütai yei niaratre rakai jäme niebare Jesukwe, ñobätä ñan aune kukwe tare ñaka rabai bare jire kwrere tätre nüne (ñäkädre Mateo 24:37-39 yebätä). Jesukwe kukwe niebare yebätä nita töbike angwane, ¿dreta nüke gare nie? Tä nüke gare nie kukwe tare krubäte kömika jämi känenkri, nitre rabai ja ngwen bäri käme yebätä nitre jökrä ie rabai gare kä krütai jataira nüke ye ni ñaka rabadre nütüre (Lucas 17:20; 2 Pedro 3:3, 4).

8. ¿Ni Ngöbö mikaka täte metre yei dre gare metre?

 ⁸ Kä krüte yebätä Jesukwe kukwe mikani gare ne kwe nitre tädre mokre ye aibe käkwe kä krütai rükaira ye gai. Ni Ngöbö mikaka täte tä ja ngwen mokre (Mateo 24:27, 42). Ye medenbätä, kukwe keta kabre niebare tä nemen bare ño ye nita tuin nemen bare kä 1914 yete ja känenkäre. Nita nüne nitre käme ngätäite kä krüte näire ye gare metre nie. Aune Jehovakwe köbö dianinanka jai niaratre gatekäre.

9. ¿Ñobätä ni tädre juto aune mokre jankunu?

⁹ Nibira gare nie ye erere, ni tädre juto aune mokre jankunu. ¿Ñobätä? Kena, ñobätä ñan aune ni tö Kristo kukwei mikai täte. Aune ketebukäre, niarakwe kukwe mikani gare kä krüte yebätä niena nemen bare ye gare nie. ¿Ñobätä gare nie? Nita kukwe jökrä mike era jai ye ñan aibätä gare nie. Ñakare aune kukwe rabai bare niebare Bibliabätä niena nemen bare metre yebätä gare nie.

10, 11. a) ¿Ñobätä Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe yei rabadre ja ngwen mokre? b) ¿Kä krütai ngüba tädre nikwe ye ñaka rabadre nüke ye ngwane nikwe dre nuaindre? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

¹⁰ Nitre testiko Jehovakwe kwati krubäte tätre mekerabe kä krütai ye ngübare nüke. Nita mekerabe o bitinkä Ngöbö mike täte, akwa ni tädre juto aune mokre jankunu. Jesús jatai nitre gobrainta Satanakwe gatekäre ye ngwane ni tädre juto biare. Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe yei niaratre rabadre mokre jankunu ñobätä ñan aune kä krütai ye rükai ñongwane ye ñaka nämene gare ietre ye nikwe ngwandre törö jai. Aune niebare kwe ietre arato: “Ño ni rika mente käkwe ju kwe mikate, angwane ju mika gare kwe sribikä kwe ie, angwane itire ie sribi bian kwe jene jene, angwane jukwe ngübabitikä ie jubä ngwananbare kwe. Ja mika juto munkwe ñobätä ñakare angwane ju bökänkä kwainta ñongwane ñakare tärä gare mun ie. Kwainta dere ya, kwainta kä ruäre deu ngwane ya, kwainta antlan ngwäne ngwane ya, kwainta dekä ngwane ya, ñakare tärä gare. Abokän kwe ñan drekebe mun kwandre kübiani tibien niara ie. Angwane jondron nieta tikwe mun ie, nebrä abokän tita niere ni jökrä ie: Mun tädre mokre jabiti” (Marcos 13:33-37, NGT).

¹¹ Jesús jatani gobrane kä 1914 yete ja känenkäre ye nükani gare nitre kristiano ie angwane, kä krütai ye raba nüke ni ñaka ngübare ye ngwane namani gare ietre. Aisete niaratre ja mikani juto biare. ¿Ja mikani ño juto kwetre? Ja töi mikani kwatibe kukwe driere kwetre. Nitre sribikä nämene ju bökänkä ngübare nüke akwa ye käi näire ñaka rükai niebare Jesukwe Marcos 13 yekänti. Ñongwane rükadre ye ñaka nämene gare ietre, akwa niaratre ja ngwandre mokre. Ne tä mike gare nie nita mekerabe kä krütai ye ngübare, akwa ye ñaka tä mike gare kä krütai ye tä mente krubäte o jämi nüke ye känenkri ni krütai. Ni rabadre ja ngwen mokre jankunu.

12. a) ¿Habacuc kukwe meden ngwanintari Jehovai? b) ¿Jehovakwe dre niebare Habacuc ie?

¹² Habacuc ni Ngöbö kukwei niekä käkwe dre nuainbare yebätä ani töbike. Jerusalén gaite ye niara nämene mike gare nitre ie angwane köbö ye ngübabare bätärekä kwe. Niara ye känenkri, nitre mada Ngöbö kukwei niekä käkwe kukwe ye arabe mikani gare kä kwati krubäte te. Aune nitre namani ja ngwen bäri käme ye nükani gare Habacuc ie. Aisete ja di käräbare kwe Jehovai.  Ngwanintari kwe ie: “¿Bäbe tibike ja di kärere mäi aune mäkwe ti kukwe nuai, Jehová?”. Jerusalén gaite ñongwane ye Jehovakwe ñaka niebare Habacuc ie, akwa niarakwe ja ngwandre mokre niebare kwe ie aune käbämikani kwe ie: “Ñaka rükai kä raire te” (ñäkädre Habacuc 1:1-4 * aune 2:3 yebätä). *

13. a) ¿Habacuc töbikabare ño raba ruin nie? b) Habacuc töbikabare ye erere akräke, ¿dre rabadre barebätä?

¹³ Habacuc ja di ngwandre nekä aune töbikadre kore kwe ye bämike ja töite: “Jerusalén gaite niebare ye tita ngübare mekerabe. Köbö ye tä mente raba ruin tie, aisete kukwe driedre jankunu ye ñaka ütiäte. Nitre mada käkwe nuaindre”. Habacuc töbikabare ye erere akräke, ¿dre rabadre barebätä? Ñaka rabadrera ja kete jankunu Ngöböbe. Aune kä krütai ye rükadre angwane ñaka tädre juto bätä ñaka rabadrete nire.

14. ¿Kä Bä Nuäre yete ja rabai ruin ño nie?

¹⁴ Ni rabaira nüne Kä Bä Nuäre yete angwane, kä krüte yete dre dre rabai bare niebare Jehovakwe ye jökrä nikwe tuai nemen bare metre. Ye ngwane, ¿ja rabai ruin ño nie? Nikwe tö ngwain bäri Jehovai aune kukwe mada mada käbämikani kwe ye jökrä mikai nemen bare kwe ye täi gare metre nie (ñäkädre Josué 23:14 yebätä). * Kä krütai niebare Jehovakwe ye mikani nemen bare kwe kä debe näre te aune nitre niara mikaka täte ye tädre juto biare aune rabadre ja ngwen mokre niebare kwe yebätä nikwe debe biain krubäte ie (Hechos 1:7; 1 Pedro 4:7).

15, 16. ¿Ñobätä nikwe ja töi mikadre kwatibe kukwe driere?

¹⁵ Sribidre Ngöbö kräke ye bäri ütiäte ye juta ükaninte Jehovakwe täi ngwen törö jankunu nie. Ye käkwe ni dimikai sribire jankunu kräke, akwa metrere ni dimikai kwe kukwe driedre jötrö ngwarbe ye ñaka käi kwitekä jabiti. Kä krüte yebätä Jesukwe kukwe niebare ye tä nemen  bare metre aune kä krütai rükai niebare abokän käi nibira braibe ye gare metre nie. Ye medenbätä, nikwe Jehová mikadre täte aune nikwe kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driedre ye bäri ütiäte ni kräke (Mateo 6:33, TNM; Marcos 13:10).

¹⁶ Nitre gobrainta Satanakwe ye gate köböra. Nita kukwe driere ye ngwane, nita nitre dimike ne kwe rabadrete kwäre. Ütiäte krubäte ja töi mikadre kwatibe nitre mada mikakäre kwäre ye abokän kukwe namani bare keteiti tä bämike ño ye ani mike gare jai. Kä 1945 ye ngwane, ru mrenbiti kä Alemania yekänti nikani mrente nguse aune nitre kwati krütani. Ni brare aune meri gure namaninte nire aune ye bitikäre ja mikani kwetre testiko Jehovakwe. Meri yei törö ru mrenbiti ye jatani niken nguse ye ngwane, meri iti namani ngwänenkä ja di käräkäre ñobätä ñan aune maleta kwe bätä jondron ütiäte kwe nämene rute ye jatani niken ñöte nguse. Akwa nitre mada nämene rute ye abokän ie namani gare kwin nitre mada dimikadre jötrö ngwarbe nemen kwäre yebrä bäri ütiäte. Kä nengwane, nitre tä diandretari kukwe tare yebätä arato. Aisete nikwe ja töi mikadre kwatibe kukwe driere, ñobätä ñan aune kukwe drieta nikwe ye aibe köböire nitre raba nemente nire ye gare nie. Ni tö ja di ngwain täte nitre dimikakäre nemente nire.

17. ¿Ñobätä gare nie kä krütai ye raba nüke ni ñaka ngübare ye ngwane?

¹⁷ Kukwe rabai bare niebare Bibliabätä ye tä nemen bare metre aune  kä krütai ye rükai ni ñaka ngübare ye ngwane. Organización de las Naciones Unidas aune gobrantre tätre ja mike kiri ye köböra nitre kukwe ngwarbe mikaka täte gainte (Apocalipsis 17:16). ¿Kukwe rabai bare ye käi tä mente krubäte? Ñakare. Ngöbökwe gobrantre töi mikai ja mike nitre kukwe ngwarbe mikaka täte rüere ye nikwe ngwandre törö jai. Niara raba kukwe ye nuainne jötrö aune ni ñaka ngübare ye ngwane (Apocalipsis 17:17). Nitre gobrainta Satanakwe mikai krüte ye köböra nüke. Ye medenbätä, Jesukwe kukwe niebare mäträkäre nibätä ne erere nikwe nuaindre: “Munkwe ja ngibia au, munkwe ñan ja töi mika jändrän diän diän nuenbtä amne, munkwe ñan dröba nika amne munkwe ñan töbika jändrän kä nebtä ye aibebtä, ñobtä ñan angwane munkwe ñan ja ngibiadre au ne ngwane, mun kwandre jäme köbö ye näire” (Lucas 21:34, 35; Apocalipsis 16:15). Nikwe ja ngwandre mokre jankunu aune nikwe ja töi mikadre kwatibe Jehová mike täte. Nire nire täi juto aune ja ngwen mokre jankunu ye niarakwe mikai kwäre yei nikwe tö ngwandre (Isaías 64:4).

18. ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti?

¹⁸ Kä krütai rükadre ngübata nikwe ye ngwane, Judas ni ja tötikaka Jesukwe kukwe niebare ye nikwe mikadre täte. Niarakwe niebare Ngöbökwe ja nire kärekäre biain nie ngübata nikwe ye ngwane, ni rabadre tödeka nikwe mike bäri dite, orare käre aune nita ja kete Ngöböbe ye ngübarebiti (Judas 20, 21). ¿Erametre ni tö niena nünain Kä Bä Nuäre yete ye ni raba bämike ño? Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti nikwe mikai gare jai.