1. ¿Jesús tö nämene blitai krubäte Gobran Ngöbökwe yebätä, ye ñokänti gare nie?

JESÚS tö nämene blitai krubäte Gobran Ngöbökwe yebätä nitre ben. Niara kräke kukwe ye nämene bäri ütiäte. Niara nämene kukwe driere Kä tibienbätä ye ngwane, blitabare kwe Gobran Ngöbökwe yebätä 100 biti bäri. Gobran Ngöbökwe yebätä blitabare bäri kwe (ñäkädre Mateo 12:34 yebätä). *

2. ¿Jesús kukwe niebare Mateo 28:19, 20 yebätä nita ñäke ye nitre nibe käkwe kukwe nuabare?

² Jesús ganinkröta ye ngwane kä nikani braibe ta ye bitikäre, ja mikani tuare kwe nitre 500 biti bäri ie (1 Corintios 15:6). Nitre yei Jesús niebare niaratre rikadre kukwe driere “nitre nünanka kä jökräbti temen” yei raba ruin nie. * (Ñäkädre nota yebätä.) Akwa kukwe driedre  nitre jökrä ie ye ñaka rabai nuäre. Kä näin raire ta kukwe driekäre niebare Jesukwe. Ye abokän nuaindi nememe nitre käme gaite ye ngwane. Kä nengwane nita kukwe driere ye ngwane, kukwe niebare Jesukwe ye nita mike nemen bare (Mateo 28:19, 20).

3. ¿Kukwe meden ketamä ni dimikanina kukwe driere?

³ Jesús nitre ja tötikaka kwe juani kukwe driere ye ngwane niebare kwe ietre: “Ti abko tädi [...] munbe” (Mateo 28:20). Kukwe yebiti, Jesús käbämikani niarakwe niaratre jie ngwain aune dimikai kukwe driere Kä jökräbiti tibien. Jehová tä ni dimike kä nengwane arato. Hebreos 13:20, 21 tä niere niara tä ni dimike “jändrän jökräbtä” kukwe driekäre. Kukwe ja tötikara nekänti nibike mike gare jai Jehová tä jondron jene jene bien nie, kukwe driedre ño tä driere nie aune ni tötikata kwe kukwe driekäre. Jondron jene jenebiti nita sribire kä 100 nikani ta yete ye ani mike gare ruäre jai.

4. ¿Jondron jene jenebiti nita kukwe driere ye tä ni dimike ño?

⁴ Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye nura nökata kwrere niebare Jesukwe (Mateo 13:18, 19). Ni nura nökaka nura nökai medente, ye kräke tä jondron jene jenebiti dobro ükete nura nökara. Ye erere arato, nitre ie nita kukwe driere yekwe kukwe kadre ngäbiti, yekäre dre dre rei Jesukristo tä bien nie yebiti nita sribire. Ruärebiti nikwe sribibare kä ruäre te, akwa mada abokänbiti ni täbe sribire kä nengwane. Jondron jene jene bianina nie ye tä ni dimike kukwe driere bäri kwin.

5. a) ¿Tarjeta de testimonio ye abokän dre gärä nämene? b) ¿Täräkwata kia yebiti kukwe drie nämene ño?

⁵ Kä 1933 yete, ja mräkätre aune ja ngwaitre jatani kukwe driere täräkwata chi kädeka nämene tarjeta de testimonio yebiti yekwe niaratre kwati krubäte dimikani kukwe driere kena. Täräkwata chi yebätä kukwe braibe nämene tikani kukwe Bibliabätä mikakäre gare. Nane nane täräkwata chi ye mada döräi nämene abokänbätä kukwe mada mrä mika nämene gare. ¿Täräkwata kia yebiti kukwe drie nämene ño? Ni brare Testiko biti kä nämene kwäjätä ye jatani kukwe driere täräkwata kia yebiti ye tä niere niara nämene ribere nitre ie niaratre rabadre ñäke täräkwata chi yebätä. Ye bitikäre nämene tärä o täräkwata ruäre ye driere ietre biti nämene nikenta.

6. ¿Ñobätä tarjeta de testimonio ye namani kwin krubäte kukwe driekäre?

⁶ Tarjeta de testimonio ye namani kwin krubäte kukwe driekäre. ¿Ñobätä? Täräkwata ye sribe jämi känenkri, ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre tö nämene kukwe driei, akwa kä jürä nämene krubäte bätätre aune dre niedre kwetre ñaka nämene gare ietre. Akwa ja mräkätre aune ja ngwaitre mada abokän ñaka nämene kä jürä ngwen jabätä aune dre dre nämene gare ietre ye nämene mike gare jökrä minuto braibe te nitre ie. Akwa ruäre ngwane ñaka nämene töbike kwin. Täräkwata kia ye namani kwin krubäte ñobätä ñan aune ja mräkätre aune ja ngwaitre dimikani kwe kukwe driere merebe aune nuäre.

7. ¿Ñobätä ñaka nämene nemen nuäre kukwe driekäre tarjeta de testimonio yebiti?

⁷ Akwa käre ñaka namani nuäre kukwe driedre täräkwata kia yebiti. Meri Testiko iti tä mike gare: “Ruäre ngwane nitre nämä niere nunye: ‘¿Täräkwata chi ye tä dre niere? ¿Mä ñan raba mike gare  tie?’”. Nitre ruäre ñaka nämä ñäke täräkwata chi yebätä o nämä täräkwata chi ye den jai aune nämä jukwe dike. Nitre mada abokän nämä täräkwata chi ye ötöte ñobätä ñan aune ñaka tö nämä nun kukwe nuai. Akwa yebiti ta, täräkwata kia yebiti ja mräkätre aune ja ngwaitre kukwe driebare aune niaratre kukwe driekä Gobran Ngöbökwe yebätä rabadre gare nitre ie yekäre.

8. ¿Gramófono nuäre ngwandre yebiti kukwe drie nämene ño? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

⁸ Kä 1930 ye bitikäre nun jataba kukwe driere jondron madabiti. Ye abokän gramófono nuäre ngwandre, kukwe kädrie nämene ni jökrä kräke nämene grababare disco yete ye mika nämene kukwe nuadre jondron yebiti. Nitre ruäre nämene kädeke Aarón ñobätä ñan aune nämene “blite” niaratre kräke Aarón nämene blite Moisés kräke ye erere (ñäkädre Éxodo 4:14-16 yebätä). * Nitre tö nämene ye ngwane, ni brare Testiko nämene kukwe grababare ye mike kukwe nuadre aune tärä o täräkwata ruäre ye nämene driere ietre. Ruäre ngwane, nitre ja mräkäre jökrä nämene kukwe grababare ye kukwe nuin. Kä 1934 yete, nun jataba gramófono ye sribere jeñe ja kräke kukwe driekäre. Ja känenkäre, kukwe kädrie nämene ye ja mräkätre grababare 92.

9. ¿Gramófono nuäre ngwandre ye köböire dre dre kwin namani bare?

⁹ Kukwe kädrie nämene grababare ye bati ni brare iti käkwe kukwe nuani aune namani tuin kwin krubäte ie. Niarakwe gramófono käräbare bretaidre bämän krati te jai ne kwe nitre nünanka niara bäre yekwe kukwe grababare ye kukwe nuadre arato. Ye köböire, nitre kwati ja tötikani Bibliabätä aune ja ngökani ñöte kwetre. Ni brare ye ja ngökani ñöte arato, aune ja känenkäre ngängän nibu ye namani misionera. Tarjeta de testimonio kukwe driekäre ye erere, gramófono nuäre ngwandre yekwe ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati dimikani kukwe driere kena. Akwa ja känenkäre, Kwela Sribi Ngöbökwe Kräke yebiti rei Jesukristo jatani ni nänkä niara jiebiti ye tötike dirikäre bäri kwin.

10, 11. ¿Periódico aune radio ye nun dimikani ño kukwe driere nitre ie?

¹⁰ Rei nikwe tä ni dimike ye köböire, ni Ngöbö mikaka täte tä kukwe jene jene ükete jai kukwe driekäre nitre jökrä ie. Kä jökräbiti tibien nitre Testiko nämene braibe akwa kukwe jene jene ükaninte kukwe driekäre yekwe nun dimikani (ñäkädre Mateo 9:37 yebätä). Kukwe ükaninte kukwe driekäre keteiti mekerabe ye abokän kukwe mika nämene gare periódico yebätä. Bämän kratire kratire, ja mräkä Russell nämene kukwe grababare ye juen oficina kukwe mikakäre gare yekänti. Nitre sribikä oficina yete ye nämene kukwe ye juen periódico Canadá, Estados Unidos aune Europa yei. Kä 1913 yete, periódico  2,000 yebätä ja mräkä Russell kukwe kädriebare ye döräi nämene aune nitre millón 15 bäsi nämene ñäkebätä.

¹¹ Radio yebiti kukwe driebare ye köböire kukwe kwin namani bare arato. Sö 16 abril kä 1922 yete, ja mräkä Rutherford kukwe kädriebare kena radio yete. Nitre 50,000 käkwe niara kukwe kädriebare ye kukwe nuani. Kä rikaba braibe ta yete, nunkwe emisora ükateba jeñe ja kräke kukwe mikakäre gare radio yete. Kukwe kädrieba kena ye mikaba gare sö 24 febrero kä 1924 yete. Kä ye jatanina krüte ye ngwane, täräkwata ne nämä kukwe inglere yebiti käkwe niebare: “Radio yebätä ngwian kitaka ñaka krubäte aune bäri kwin kukwe metre ye mikakäre gare kä jökräbiti tibien kä nengwane”. Periódico aune radio ye namani ütiäte krubäte ñobätä ñan aune nun dimikani kwe kukwe driere ja mräkätre aune ja ngwaitre ñaka nämene krubäte yekänti.

12. a) ¿Kukwe drieta nitre nemen kwati yekänti ye meden tä nemen tuin kwin mäi? b) Ja ñaka nüke törö mäi kukwe driekäre nitre nemen kwati yekänti angwane, ¿mä raba dre nuainne?

¹² Kä nengwane kukwe drieta nitre nemen kwati yekänti ye kwin krubäte kukwe driekäre nitre kwati bäri ie. Nitre tä bus ngübare, tren ngübare, karo mikate käi, nitre kwati näin ta aune jondron rürübäin käi, yekänti nita ja di ngwen kukwe driere. Ja ñaka nüke törö mäi kukwe driekäre nitre nemen kwati yekänti angwane, ¿mä raba dre nuainne? Mäkwe ora Jehovai aune ni ni tuabitikä konkrekasionte kukwe niebare nebätä mäkwe töbika. Niebare kwe kukwe jene jene ükateta mrä kukwe driekäre yebiti nita  Jehová mike täte aune nita tödeke ie bätä nita ja ngwen metre ie ye ni raba bämike ie. Ni ni tuabitikä kräke Ngöbö tä dre dre ribere ie ye niara tä juto biare nuainkäre ye tä bämike ie. Kä jürä ñaka tärä nemen nibätä aune kukwe ükateta mrä mrä kukwe driekäre ye nita nuainne angwane, nita nemen ni Ngöbö mikaka täte bäri kwin aune nita nemen tödeke bäri ie (ñäkädre 2 Corintios 12:9, 10 yebätä).

13. a) Nita kukwe driere ye ngwane nikwe blitadre Internet käi nikwe yebätä, ¿ye ñobätä kwin? b) ¿Internet yebiti mäkwe kukwe driebarera ño?

¹³ Ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati töta nemen blitai krubäte nitre ben Internet käi nikwe yebätä. Köbö kwatire kwatire te nitre 1,600,000 biti bäri tä jw.org ye mike ñärärä. Yete nitre raba ñäke tärä aune täräkwata yebätä bätä raba denkä jai kukwe 700 jene jene biti bäri yebiti. Kirabe sete nunkwe radio yebiti kukwe driebare nitre nüne mente yei. Kä nengwane nita nuainne ye erere arato Internet yebiti.

14. a) ¿Ja mräkätre aune ja ngwaitre nämene dre ribere jai? b) ¿Kwela meden käkwe ni dimikanina nemen dirikä kwin?

¹⁴ Jehová tä jondron jene jene bien nie aune kukwe jene jene ükete ni dimikakäre kukwe driere ye nibira gare nie. Akwa tä ni tötike arato. ¿Ñobätä ye ribe nämene jai? Ñodre, ja mräkätre aune ja ngwaitre nämene kukwe driere gramófono yebiti angwane, kukwe grababare ye nitre ruäre kräke ñaka nämene nemen kwin. Akwa nitre mada tö nämene kukwe mikai gare jai aune Biblia tä dre niere ye niaratre tö nämene gai bäri. Ja mräkätre aune ja ngwaitre rabadre dirire ño bäri kwin aune kukwe drie nämene kwetre ye nitre ñaka kadre ngäbiti ye ngwane rabadre dre niere ye tö nämene mikai gare jai. Ja mräkätre aune ja ngwaitre rabadre dirire bäri kwin Bibliabiti ye nämenentre ribere jai ye üai deme mikani nüke gare ja mräkä Knorr ie. Yebätä, kä 1943 yete Kwela Sribi Ngöbökwe Kräke ükaninte.

15. a) ¿Nitre ruäre kukwe kädriebare Kwela Sribi Ngöbökwe Kräke yete yei ja namani ruin ño? b) ¿Jehová kukwe käbämikani Salmo 32:8 yekänti ye tä mike nemen bare ño mä kräke?

¹⁵ Blitadre ño nitre braibe jakänti yebe ye ñaka nämene nemen gare ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati yei. Ni brare Testiko iti tä niere kä 1944 yete kukwe kädriebare kena kwe ye ngwane dre namani barebätä ye törö ie. Ni kädrieta Bibliabätä kädeka nämene Doeg yebätä blitabare kwe. Ni brare Testiko ye tä niere niara nämene kukwe kädriere ye ngwane kise, ngukodokwä aune krärä namani grükekä. Akwa yebiti ta mikani krüte kwe. Kwela yete monsotre kia tä kukwe kä driere arato. Monso chi iti kukwe kädriebare kena kwelate ye ngwane dre namani barebätä ye törö ni ni tuabitikä konkrekasionte ie nieta kwe. Ni ni tuabitikä ye kädrieni párrafo 12 yekänti. Monso chi namani grükekä krubäte aune bäsi muabare kwe. Akwa ñaka ja ngwani di nekä kwe aune kukwe kädriebare jökrä kwe. Ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre tä nemen grükekä krubätä ñobätä ñan aune kä jürätä nemen bätätre, ñaka raba kise ngökö kwin bätä ñaka raba nemen plataforma yekänti tä nemen ruin ietre. ¿Ye erere  nemen bare mäbätä? Ye erere ngwane mäkwe ja di kärä Jehovai ne kwe mä dimikadre kwe ñaka kä jürä ngwen jabätä. Nitre nämene kukwe kädriere kena Kwela Sribi Ngöbökwe Kräke yete ye Jehovakwe dimikani erere mä dimikai kwe arato (ñäkädre Salmo 32:8 yebätä). *

16. ¿Ñokäre Kwela Galaad ye nuainta?

¹⁶ Kwela Galaad yebiti Ngöbökwe nitre niara mikaka täte tötikabarera arato. Kwela ye nuainta nitre ja tötikaka dimikakäre ja töi mike kukwe driere bäri. Kä 1943 yete kwela ye nuainbare kena. Yete ja känenkäre, nitre 8,500 ja tötikaka kwela yete graduabarera aune sribibarera kwetre Ngöbö kräke juta 170 jene jene te. Kä 2011 yete, nitre prekursor especial, nitre ni tuabitikä konkrekasionte, nitre sribikä Betel o nitre misionero jämi nemen kwela yebätä ye aibe nübai jatani.

17. ¿Kwela Galaad ye köböire dre kwin namanina bare?

¹⁷ ¿Kwela Galaad ye köböire dre kwin namanina bare? Ani töbike juta Japón yebätä. Sö agosto kä 1949 yete nitre Testiko nämene bäsi ni jätä aibe juta ye jökrä te. Akwa ye bitikäre, nitre misionero graduabare Galaad ye jatani nüke. Kä ye jatanina krüte ye ngwane nitre misionero nämene 13 ja mräkätre aune ja ngwaitre dimike kukwe driere. Kä nengwane, juta Japón yete nitre Testiko niena 216,000 näre. ¡Aune nitre 216,000 näre ye bäsi ötare tätre sribi prekursor regular aune ausiliar nuainne!

18. ¿Ni testiko Jehovakwe tä kwela meden meden mada nuainne?

¹⁸ ¿Ni testiko Jehovakwe tä kwela meden meden mada nuainne? Ñodre, Kwela Sribi Ngöbökwe Jie Ngwankäre, Kwela Nitre Sribikä Prekursor kräke, Kwela Nitre Gobran Ngöbökwe Kukwei Driekä kräke, Kwela Nitre Circuito Tuabitikä aune Muko kwe kräke, aune Kwela Nitre Ji Ngwanka Sukursalte aune Muko kwe kräke ye nita nuainne. Kwela keta kabre yebiti ja mräkätre aune ja ngwaitre tötikata kwin, aune ye tä tödeka kwetre mike bäri dite. Erametre Jesús täbe ni tötike jankunu kä nengwane.

19. a) ¿Ja mräkä Russell dre niebare kukwe drie yebätä? b) ¿Ja mräkä Russell kukwe metre niebare o ñakare?

¹⁹ Kä 100 biti bäri yete Gobran Ngöbökwe jatani gobrane. Yete ja känenkäre, kukwe drieta nikwe ye rei Jesukristo tä jie ngwen. Kä 1916 yete, ja mräkä Russell niebare: “Kukwe drieta ye tä nirien jötrö ngwarbe, aune rabai nirien jankunu, ñobätä ñan aune ‘kukwe driedre Gobran Ngöbökwe yebätä’ kä jökräbiti tibien ye mikani nuaindre nie” (La fe en marcha, de A. H. Macmillan, página 69). Nibira gare nie ye erere, kukwe driei kä jökräbiti tibien ye nämene gare kwin ja mräkä Russell ie. Aune kukwe metre niebare kwe, ñobätä ñan aune nita kukwe driere kä jökräbiti tibien. Nita dre dre ribere jai Jehová mikakäre täte ye jökrä tä bien nie yebätä nita debe bien krubäte.