1, 2. ¿Biblia tä dre dre driere ja tare yebätä?

JEHOVÁ töi bäri ütiäte ye ja tare (1 Juan 4:16). Aune Jesukristo ye töi Rün kwrere. Jondron mada mada sribe jämi ye ngwane Jesús sribebare, aune millón kwati krubäte te nünanbare kwe Ngöböbe kä kwinbiti. Ye köböire Jehovakwe ni tare krubäte namani gare ie (Colosenses 1:15). Jesukwe ni tare ye bämikanina kwe nämene kä kwinbiti aune nükani Kä tibienbätä ye ngwane. Aisete Jehová aune Jesús käkwe ni gobraindi käre ja tare yebiti ye gare metre nie.

² Bati, ni iti käkwe ngwanintari Jesús ie kukwe biani Ngöbökwe ye meden bäri ütiäte. Jesukwe niebare ie: “‘Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti’. Kukwe ye bäri kri aune biani kena. Ketebukäre, bä kwrere, abokän ne: ‘Mäkwe ni mada taredre mätä ja tarere ye kwrere’” (Mateo 22:37-39, TNM).

3. ¿Nitre mada ye abokän nire?

³ Nita nitre jökrä tarere ye ütiäte krubäte nikwe bämikadre ietre.  Nikwe Jehová aune nitre mada taredre niebare Jesukwe. Akwa ¿nitre mada ye abokän nire? Nita gure ngwane, ye ni brare o meri gure muko. Nitre mada ye abokän ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte bätä nitre ie nita kukwe driere ye arato. Nitre ye jökrä tare nikwe ye ni raba bämike ño ietre ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

4. Nitre tä ja mäkäninte ye ngite akwa raba nüne kä jutobiti jabe, ¿ye ñokänti gare nie?

⁴ Jehovakwe Adán aune Eva mikani gure kena. Aisete niarakwe ja mika gure ye Ükaninte. Ngöbö tö namani Adán aune Eva tuai nüne kä jutobiti jabe bätä monsoi rabadre kwati Kä tibienbätä ie tö namani (Génesis 1:27, 28). Akwa niaratre ñaka Jehová kukwei mikani täte ye ngwane, ñaka namanina nüne kä jutobiti jabe. Ne madakäre, ngite aune gata ye mikani niken ni jökräbiti kwetre (Romanos 5:12). Nitre jökrä tä ja mäkäninte ye ngite, ¿yebätä ñaka raba nüne kä jutobiti jabe ye ai gärätä? Ñakare. Nitre tä ja mäkäninte ye raba nüne kä jutobiti jabe. ¿Ñokänti gare nie? Gare nie ñobätä ñan aune Bibliabätä Jehová tä kukwe bäri kwin niere mäträkäre nitre gure yebätä (ñäkädre 2 Timoteo 3:16, 17 yebätä).

5. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nitre tä ja mäkäninte ye rabadre ja tarere?

⁵ Biblia tä driere nitre tä ja mäkäninte ye nünandre kwin jabe yekäre rabadre ja tarere. Ja tare metre ye apóstol Pablo mikani gare krörö: “Nita jändrän jökrä ngibiare bätärekä ni mdabtä amne nita ja moto mike kuin ni mdakrä. [...], ñan nita nüne ni ja ribare kwrere jändrän jökräbtä jändrän diankakäre jakrä amne, ñan nita ja bä mike ütiäte amne ñan nita bike kri. [...], ñan nita ñäke diän diän ni mdaye mikakäre ja gaire amne ñan nita jändrän kuin känene kaibe jakrä. [...], ñan nita nebe romon jötrö ngwarbe ni mdakrä amne ñan ni mätäta neme kärekäre ja dokwäre ni mdabtä. Mdakäre abko, nita ni mda mda tarere angwane, kukwe diän diän Ngöbö rüere amne ni mda mda rüere, ye käita neme nuäre ñakare nibtä, akwa kukwe kuin era metre abko käita nebe nuäre nibtä. Nita ni mda mda tarere angwane, nita juto biare jändrän jökrä ni rüere kaen ngäbti ni mda mda ngibiakrä amne, nita tödeke janknu Ngöböbti amne ni mda mdabti. Erere arato, nita ni mda ngibiare bätärekä jändrän jökräbtä amne nita di krüte ñakare jändrän jökräbtä. Nita ja tarere kwärikwäri ye abko rabadi kärekäre” (1 Corintios 13:4-8). Pablo kukwe niebare yebätä nikwe töbikai aune kukwe niebare kwe mäträkäre nibätä ye nikwe mikai täte angwane, ni raba nüne kä jutobiti ni muko ben.

6, 7. a) ¿Ni ji dokwäre yebätä 1 Corintios 11:3 tä dre niere? b) ¿Ni brare kristiano rabadre ja töi mike ño muko kwe kräke?

⁶ Nire rabadre ji dokwäre ni mräkätre kräke ye Jehovakwe ükaninte. Pablo mikani gare: “Kristo tä ji dokwäte ni brare jökrä kräke amne ni brare abko tä ji dokwäte ni merire kräke amne Ngöbö abko tä ji dokwäte Kristo kräke” (1 Corintios 11:3). Mikata gare ye erere, ni brare tä ji dokwäre mräkätre kräke. Akwa rabadre mräkätre kwe mike ja tare nike ye ñan ai mikata gare kukwe yebiti. Ñakare aune, rabadre mräkätre tarere ie Jehová tö. Ne madakäre, Ngöböta kukwe kwin bämike ni brare gure kräke ñobätä ñan aune käre tä Jesús tarere aune ñaka töita ja aibebätä. Ye köböire, tä nemen nuäre Jesús kräke Jehová mikakäre ütiäte jai. Niara arabe käkwe niebare: “Tita ti Rün tarere” (Juan 14:31). Jehová ja brukwä mikadre  käme Jesús kräke, akräke ñaka kukwe ye niedre jire kwe.

⁷ Erametre Biblia tä niere ni brare gure tä ji dokwäre muko kwe kräke. Akwa tä niere arato rabadre mike ütiäte jai (1 Pedro 3:7). ¿Ni brare raba muko kwe mike ño ütiäte jai? Muko tä dre dre ribere jai ye rabadre mike gare jai aune raba angwane käre tädre muko kwe tö drei ye erere nuainne kräke kä mikakäre jutobätä. Biblia tä niere: “Kristo käkwe nitre tödekaka bti tarebare, käkwe ja biani müre ketadre kräke, ye kwrere jire mun brare gure [...] käkwe meri munkwe tare” (Efesios 5:25). Mikata gare ye erere, Jesús nämene nitre ja tötikaka ben tarere krubäte yebätä namani juto biare ja nire biankäre niaratre ütiäre. Nitre brare ja ngwain Jesús erere angwane, rabai bäri nuäre muko kwe kräke niara tarekäre, mikakäre ütiäte jai aune kukwe meden diandre nuaindre kwe jai yebätä dimikakäre (ñäkädre Tito 2:3-5 yebätä).

8. ¿Nikwe ja töi mikadre ño ja mräkätre aune ja ngwaitre kräke?

⁸ Kä jökräbiti tibien nitre millón kwati krubäte tä Jehová mike täte. ¿Nikwe ja töi mikadre ño kräketre? Biblia tä niere nikwe ja töi mikadre kwin ni jökrä kräke, akwa metrere ja mräkätre aune ja ngwaitre kukwebätä nibe kräke (Gálatas 6:10; ñäkädre Romanos 12:10 yebätä). Apóstol Pedro tikabare nita Ngöbö mike täte angwane,  nikwe ja brukwä tätebiti ja mräkätre aune ja ngwaitre taredi. Aune niebare kwe arato ütiäte krubäte nita ja tarere metre ye ni kristiano rabadre bämike jai (1 Pedro 1:22; 4:8).

9, 10. ¿Ñobätä ni Ngöbö mikaka täte tä keteitibe?

⁹ Ni Jehová mikaka täte ye juta ütiäte krubäte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nita ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere ja brukwä tätebiti. Ne madakäre, nita Jehová tarere aune kukwe keta kabre ükaninte kwe ye nita mike täte. Yebätä, niara tä üai deme kwe bien nie. Üai ye bäri dite aune tä ni dimike nüne keteitibe ja mräkätre aune ja ngwaitre kä jökräbiti tibien yebe (ñäkädre 1 Juan 4:20, 21 yebätä).

¹⁰ Pablo mikani gare ütiäte krubäte ni kristiano tä ja tarere ye rabadre bämike jai. Niarakwe tikabare: “Munkwe ni mda mda ngwian ruen bobre jae, munkwe ja moto mika kuin ni mda mdakrä amne, munkwe bika tidrä ni mda mdabtä. [...], munkwe ja moto mika jäme amne munkwe jändrän jökrä ngibia bätärekä [...]. Erere arato, ni mda mda tä kukwe nuene mun rüere ne ngwane, munkwe ñan ja ngie mika amne, kukwe tärä ja rüere kwärikwäri munkwe ne ngwane, munkwe kukwe ye dian jabti ta kwärikwäri. Ye abko, ni Dänkien [Jehová, TNM] käkwe mun ngite diani munbti ta, ye kwrere munkwe nuen jakrä kwärikwäri arato. Akwa jändrän jökrä kuin, ne bti ta abko munkwe ja tare kwärikwäri, ye köböire abko munkwe ja mäkädi era metre jabe kwärikwäri” (Colosenses 3:12-14). Ni kristiano tä keteitibe ñobätä ñan aune ni nünanka juta meden erere te akwa nita ja tarere ye nita bämike jai. Nita ja tarere ye tä kä mike juto nibätä yebätä nita debe bien krubäte.

11. ¿Nita kukwe metre mike täte ye dre tä bämike?

¹¹ Ni testiko Jehovakwe tä ja tarere metre aune nita keteitibe. Ye tä bämike nita kukwe metre mike täte. Jesukwe niebare: “Munkwe ja taredre kwärikwäri tita niere munye, ne kwrere munkwe ja taredre ne ngwane, mun abko ja töitikaka tibe ye rabadi gare ni jökräye” (Juan 13:34, 35). Aune apóstol Juan tikabare ni “Ngöbö monsoi” ye ni tö bämikai angwane, niarakwe kukwe keta kabre ükaninte ye nikwe mikadre täte aune nikwe ja mräkätre bätä ja ngwaitre taredre. Aune ye bitikäre niebare kwe: “Kukwe ne meden dre munkwe kukwe nuani kena: Ja taredre nikwe kwärikwäri” (1 Juan 3:10, 11, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ni testiko Jehovakwe tä ja tarere aune tä keteitibe ye tä bämike ni abokän ja tötikaka metre Kristokwe. Ngöböta ni mike Gobran kwe kukwei driere Kä jökräbiti tibien ye bämikata kwe arato (Mateo 24:14, TNM).

12, 13. a) ¿“Nitre [...] kwati krübäte” ye tä dre nuainne kä nengwane? b) ¿Gwäune “nitre [...] kwati krübäte” yekwe dre tuai nemen bare?

¹² Kä nengwane, “nitre [...] kwati krübäte” ye ni testiko Jehovakwe jökrä bäsi. Nitre kwati krubäte ye nitre kä jökräbiti tibien abokän tä ja mike Gobran Ngöbökwe yekri. Biblia tä niere “ja tare nikani kri [...] angwane, nitre se käkwe ja tare nikani arato, [...]. Angwane dän bätäteta kuin tä nebe ngwen bürere, ye kwrere niaratre käkwe [...], ja bätäninte ni Kordero kwrere däriete”. Ye tä bämike niaratre tä tödeke Jesús ja nire biani ni ütiäre yei. Tätre Jehová tarere aune mike täte “dibire  rare”, bätä tätre Jesukristo tarere arato (Apocalipsis 7:9, 14, 15).

¹³ Gwäune, Ngöbökwe nitre töi käme ye gaite “ja tare nikadi kri krübäte” yete (Mateo 24:21; ñäkädre Jeremías 25:32, 33 yebätä). * Akwa Jehová tä ni niara mikaka täte tarere krubäte, yebätä ni kriemikai kwe aune ni mikai nüne kwe Kä Bä Nuäre yete. Kä 2,000 bäsi nikanina ta yete käbämikani kwe ye erere, “niaratre okwä ñöi sökadite jökrä ietre amne ni ñan krütadre jire iti mda amne ñan ja müaidre jire chi mda amne ñan ja müaidre ja tare nikabtä”. Nitre kukwe blo nuainkä, ja tare nikata aune gata ñaka rabaira ye ngwane nüna rabai ño, ¿ye mä tärä bämike ja töite? (Apocalipsis 21:4.)

14. ¿Kä nengwane “nitre [...] kwati krübäte” ye nitre nibe?

¹⁴ Kä 1914 yete kä krüte kömikani ye ngwane, nitre Ngöbö mikaka täte nämene 5,000 aibe. Nitre kristiano dianinkä yekwe ja tuani kukwe kri ben, akwa kukwe driebare jankunu kwetre ñobätä ñan aune nämene nitre mada tarere aune üai deme nämene niaratre dimike. Ye köböire, kä nengwane “nitre [...] kwati krübäte” tö nünain kärekäre Kä tibienbätä ye ükakröta. Nitre kwati krubäte ye nitre testiko Jehovakwe millón ni kwä. Niaratre ye jökrä tä ja ükökrö konkrekasion 115,400 biti bäri kä jökräbiti tibien yete. ¡Aune tä nirien jankunu! Ñodre, sö septiembre 2013 aune agosto 2014 ye ngrabare nitre 275,500 biti bäri ja ngökani ñöte. Ye tä mike gare bämän kratire kratire nitre 5,300 näre käkwe ja ngökani ñöte.

15. ¿Dre tä ni dimike Gobran Ngöbökwe kukwei driere?

¹⁵ Nitre kwati krubäte tä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä kukwe nuin ye tä ni töi mike ñan krütare. Tärä aune täräkwata sribeta kukwe 700 jene jene biti bäri ye köböire nita kukwe ye driere. Ñodre, täräkwata Ni Mikaka Mokre ye döräita bäri kä jökräbiti tibien. Sö kratire kratire täräkwata Ni Mikaka Mokre ye imprimita millón 52 biti bäri kukwe 247 jene jenebiti. Ñodre tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe? ye döräita arato. Kä nengwane tärä Dre Drieta ye imprimibarera millón 200 biti bäri kukwe 250 jene jene ye biti bäri.

16. ¿Ñobätä ni Jehová mikaka täte tä nirien jankunu?

¹⁶ Nita tödeke Ngöböi aune niara Biblia Sribebare ye nita kain ngäbiti yebätä nita nirien jankunu (1 Tesalonicenses 2:13). Satana brukwä ni kräke aune tä ja mike ni rüere, akwa nita jankunu ja kete kwin Jehovabe (2 Corintios 4:4).

17, 18. ¿Kukwe drieta nikwe ye nitre ñaka kadre ngäbiti ye ngwane nikwe ja töi mikadre ño ie Jehová tö?

¹⁷ Nita kukwe driere ye ngwane, nitre jökrä ñaka tä ni kain ngäbiti ja erebe. Ruäre tä ni kukwe nuin, akwa mada abokän ñaka tä kukwe drieta nikwe ye kain ngäbiti. ¿Nikwe ja töi mikadre ño ie Jehová tö? Nitre ja töi mikadre ño kärera, Biblia tä dre niere ye erere nikwe nuaindre ie niara tö. Ñodre, Colosenses 4:6 tä niere nikwe blitadre nitre jökrä ben ye ngwane käre nikwe niaratre mikadre ütiäte jai. Aune nita nitre mada tarere, yebätä kukwe mikata täte nikwe ye mikakäre gare “[ni]kwe ja mika[dre] bobre, käkwe ni mda mda mika[dre] ütiäte jae” (1 Pedro 3:15).

¹⁸ Nitre rabadre rubun ni kräke aune kukwe drieta nikwe ye ñaka kadre ngäbiti kwetre, akwa nita niaratre tarere ye nikwe bämikadre ietre aune nikwe ja ngwandre Jesús erere. Biblia tä niere nitre nämene ja mike Jesús rüere yekwe ñäkäbare tare ie ye ngwane, niarakwe ñaka ñäkäbare tare ietre. Aune “mika namani ja tare nike krübäte angwane, rüe rätäninkä [o rä ötani] ñakare kwe”, ñakare aune kukwe ye tuanimetre kwe Jehová kisete (1 Pedro 2:23). Aisete nitre ñaka tä ja töi mike kwin ni kräke ye ngwane, nita ja töi mike bobre aune ni ñaka tä ja ngie mike. Nita ja di  ngwen jondron kwin nuainne nitre mada kräke, aune “ni ñan kukwe nuen[ne] blo btä ja dokwäre” (1 Pedro 3:8, 9).

19. ¿Nikwe ja töi mikadre ño nitre ja mikaka ni rüere ye kräke?

¹⁹ Ni töi bobre angwane, kukwe niebare Jesukwe mäträkäre nibätä ne nikwe mikai täte: “Ngöbö Kukwei tä tikani abko mun tärä kukwe nuen abko krörö: Makwe ma mräkä tare amne ma rüe abkobtä makwe bätä ngwian [...]. Akwa ti abko bike niere krörö munye: Munkwe mun rüe tare amne nire nire tä näin kisere mun jiebti [...] ye abko kräke munkwe blita Ngöböbe. Munkwe nuendre kore ne ngwane, mun Rün tä kä käinbti sete, ye kwrere mun rabadi amne mun rabadi niara ngäbriänkäre era metre arato. [...], ñobtä ñan angwane mun Rün kä käinbti tä ñänä mike nüke käin ye abko tä trä ngitiekä jökrä ni käme kräke amne ni kuin kräke. Erere arato, tä ñü mike näkäen temen, ye abko ni nünanka metre niara ngwärekri kräke tä näkäen amne ni nünanka käme niara rüere kräke tä näkäen arato” (Mateo 5:43-45). Nitre ni Ngöbö mikaka täte rüe ye ja töi mikadre ño ni kräke, akwa ni rabadre niaratre tarere.

20. ¿Ñongwane nitre jökrä Kä tibienbätä rabai Jehová aune nitre mada tarere? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

²⁰ Nita Jehová aune nitre mada tarere ye nikwe bämikadre kä jökrä ngwane. Nitre ruäre brukwä rabadre ni kräke o kukwe drieta nikwe ye ñaka kadre ngäbiti kwetre, akwa niaratre rabadre ja di ribere ye ngwane nikwe dimikadre. Apóstol Pablo tikabare: “Munkwe ñan [...] rürümon ütiä mika jire chi jabti, akwa [...] munkwe ja taredre kwärikwäri, ñobtä ñan angwane nire nire käta ni mda mda tarere ye abko käta Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye mike täte jökrä. Ye abko Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye käta niere krörö: Ma gure ne ngwane, makwe ñan ja mika gure bati bati ni mdabe, makwe ñan ni kämika, makwe ñan go, makwe ñan jändrän ni jenenankwe ribe jae. [...] Kukwe keteti mda ye abko krörö: Mata ja tarere au, ye kwrere makwe ni mda mda tare arato, ñobtä ñan angwane nire nire käta ni mda tarere ye abko ñan tä kukwe nuene käme rüere. Ne aisete nita ja tarere kwärikwäri, ye ngwane Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye tä nebe bare täte jökrä nie” (Romanos 13:8-10). Satana tä nitre kä nebätä brukwä mike ja kräke kwärikwäri, akwa nita nitre mada tarere bökän (1 Juan 5:19). Jehovakwe Satana, chokalitre aune nitre töi käme gaite ye ngwane, nitre jökrä Kä tibienbätä rabai Jehová aune nitre mada tarere. ¡Ye kukwe kwin krubäte rabai bare!