2 ¿Nirei oradre?
Ne ngwane nitre kwati tä nütüre, nirei nikwe oradi ye ñan ai ütiäte ñobätä ñan aune orasion ye jökrä Ngöböta kukwe nuin. Nitre movimientos interconfesionales dimikaka aune nitre iglesia jökrä kwin niekä ye metrere tä kukwe ye mike era jai. Akwa, ¿ye metre?
Ni ñan ai ie orasion keta kabre nuainta, nieta metre Ngöbö kukweibätä. Kirabe Biblia tikani näire, nitre kwati krubäte nämäne orare jondron üai ie. Akwa munkwe ñaka ye nuain niebare bä kabre Ngöbökwe juta kwe ie. Salmo 115:4-6 yete nieta, jondron mikata ngöböre jai ye olo tärä akwa ñaka raba ni kukwe nuin. Mika ñan raba bäri nuäre: Se ño blitadre ngöbö ie ni kukwe ñan ruin ben.
Kukwe ne mikakäre gare kwin jai, kukwe keteiti namani bare kädrieta Bibliabätä känti ni Ngöbö kukwei niekä kädekata Elías käkwe sacerdote Baalkwe nübaibare kukwe keteiti nuainne yebätä ani ja kite. Elías oradi Ngöbö kwe ie aune niaratre abokän oradi Baal ie, Ngöbö medenkwe orasion kukwe nuadi ye käkwe bämikai niara abokän Ngöbö metre. Nitre Baal kukwei niekä käkwe ye kani ngäbiti aune nikanintre orare. Ora kabre te orabare kwetre akwa ñaka kukwei kani ngäbiti jire (1 Reyes 18:29). ¿Ye erere namani bare Eliabätä?
Ñakare: Eliakwe orabare ünä ye bätärabe ñukwä kä kwinbätä jatani kuintubu kä nikani jondron mikani kukwadre kwe ye kukwe. ¿Kukwe namani bare ja erebe bätätre? Kukwe ye mikata gare orasion nuainbare Eliakwe tä 1 Reyes 18:36, 37 yebätä. Orasion nuainbare jötrö kwe ne känti Jehová niebare bämä jire kwe. Ngöbö kädekani kwe kä kwe yebiti.
¿Ñobätä ne namani ütiäte? Ngwandre törö jai Baal (ye abokän “bäkänkä” gärätä) ye ngöbö nitre cananeos yekwe aune kädeka nämäne jene jene kä yekänti. Akwa, Jehová ye abokän kä kwatibe, aune Ni Itibe kä jökräbiti meden kädekata kore. Niara ara käkwe niebare: “Ti Jehová. Ye abokän ti kä; tikwe ñaka ni mada aune jondron üai sribeta ngöböre ye tuainmetre käikitadrekä jire ti erere” (Isaías 42:8).
Orasion nuainbare Eliakwe aune nitre Baal kukwei niekäkwe ye rabadre ngöbö arabe känti, ñakare. Kukwe nuain nämäne Baal ie yete nitre murie keta nämäne aune nitre nämäne nemen käme käme jabe yebiti nitre ye bämika nämäne käme aune töi mika nämene käme. Akwa, Jehová mika nämäne täte yebiti nitre ñan mika nämäne kukwe käme nuainne aune ye nämäne nitre mike ütiäte. Orasion nuai nämäne Jehovai ye Baal ñan raba mike ütiäte jai, ¿ña ererea? Ye abokän tärä juandre ja ketamuko kwin aune mikata ütiäte jai ie, akwa rabadre ni mada ja ngwen käme käbiti ye kwrere.
Eliakwe bämikani erere orasion jökrä ye ñan nemen Ngöbö känti
Nire tä orare Jehovai, ye tä orare ni jondron jökrä sribekä aune ni kä tibienbätä Rün yei. a Mä oh Jehová, mä nun Rün niebare Isaías ni Ngöbö kukwei niekäkwe orasion keteiti te (Isaías 63:16). Jesukwe blitabare nitre ja tötikaka kwe ben ngwane niarabätä blitabare kwe: “Ti bike nikenta ti Rün amne mun Rün känti kä käinbti. Erere arato, Ngöbö tikwe amne Ngöbö munkwe, känti” (Juan 20:17). Jehová ye Jesús Rün aisete Ngöbö ye ara ie Jesukwe orabare aune nitre ja tötikaka kwe rabadre orare ie arato (Mateo 6:9).
Akwa, ¿Biblia tä oramana, Jesús, María aune angeletre ie? Ñakare, oradre Jehová aibe ie. Ñobätä ye ani mike gare jai kukwe ketebubiti. Kena, ñobätä ñan aune orata ie yebiti mikata täte aune Biblia tä mike gare oradre Jehová aibe ie (Éxodo 20:5). Ketebukäre, niara ye “orasion kukwe nuaka” (Salmo 65:2). Sribi keta kabre ye mikani kwe ni mada kisete, akwa orasion nikwe kukwe nuadre ye aibe niara ñan mike ni mada kisete.
Jehovakwe orasion nikwe kukwe nuadre yekäre ni rabadre kädekete kä kwe yebiti. Bibliata niere, nire käkwe Jehová kädekaite ye rabai kwäre (Hechos 2:21). Ye tä mike gare, ¿orasion nuainta ie ye jökrä tä kukwe nuin? O ¿kukwe ruäre nuaindre?
a Nitre kukwe ruäre mikaka täte tätre Ngöbö kädekadrete o oradre ie ye ñäkäire. Akwa, Ngöbö kä ye tä tikani 7 mil biti bäri manuscrito tikani kira yebätä. Raba kwen nie salmo aune orasion nuainbare nitre Ngöbö mikaka metre tätekwe yebätä.