¿ENRIQUE bätä Liliana nämene kukwe meden ñaka nuainne kwin raba ruin mäi? Niaratre nämene töbike kwin. Ngöbö nämene tare kwetre, ja tötika gwairebe Bibliabätä ye nämene ütiäte kräke. Ja tötika ye rabadre niaratre mike ja kete kwin jabe, akwa ye erere ñaka nämene nemen bare. Nämene ja tötike gwairebe, akwa ñaka nämene ja di ngwen gwairebe töbikakäre Ngöbö erere.

¿Töbikadre Ngöbö erere ye dre gärätä? ¿Ñobätä nitre gure metre rabadre ja di ngwen gwairebe töbikakäre Ngöbö erere? ¿Ñobätä ye ñaka nemen nuäre kräketre aune dre nuaindre kwetre ja tuakäre kukwe yebe?

Biblia tä blite töbikadre Ngöbö erere, ye abokän kukwe meden kwin Ngöbö kräke ye nita mike tuin ütiäte jai aune nita kukwe kwin den ja käne yebiti bämikata nita töbike Ngöbö erere (Judas 18, 19). Pablo ni kukwe Bibliabätä tikaka tä mike gare ni kätä töbike Ngöbö erere aune ni kätä töbike jondron kä nebätä jiebiti ye ñaka ja erebe. Pablo mikani gare nitre ñaka tä töbike Ngöbö erere ye töita jabebätä. Kukwe meden tuin kwin ie ye erere tä nuainne aune dre nieta Bibliabätä ye ñaka tuin ütiäte ie (1 Corintios 2:14; Gálatas 5:19, 20).

Ni kätä töbike Ngöbö erere ye tä kukwe Ngöbökwe mike tuin ütiäte jai. Tä Jehová mike  ja ketamuko kwe erere aune tä ja di ngwen ja töi mike niara erere (Efesios 5:1). Ye medenbätä, tä ja kete kwin ni madabe, tä ni mada tarere aune töita jäme kräke (Éxodo 34:6). Tä Ngöbö kukwei mike täte käre (Salmo 15:1, 4). Darío nünanka Canadá; niarata gure metre kä grebiti kwäjätä biti kwärike (35). Niara tä mike gare: “Ni kätä töbike Ngöbö erere tä töbike käne kukwe nieta kwe aune kukwe nuainta kwe ye dimikai ño ja kete Ngöböbe”. Muko kwe, Julia tä niere: “Meri kätä töbike Ngöbö erere ye tä ja di ngwen mantre jetebe ja ngwankäre Ngöbö töi ye erere” (Gálatas 5:22, 23).

Akwa ja mikadre gure ye ngwane ja töi mikadre Ngöbö erere ye ñan ai gärätä. Biblia tä niere ni itire itire käkwe Ngöbö mikadre gare jai aune ja ngwandre erere (Hechos 17:26, 27).

Ni itire itire käkwe ja di ngwandre töbike Ngöbö erere, akwa ¿ñobätä nitre gure metre rabadre nuainne gwairebe? Ani bämike ni nibu käkwe sribidre gwairebe jondron nökakäre yebätä. Iti törbadre jondron nökai sö ruäre yete, aune iti rabadre sribi ye ketebätä. Iti törbadre kä ye ükaite kwin, aune iti ñaka törbadre nuain. Iti törbadre sribi nuain köbö kwatire kwatire, aune iti rabadre kwekebe ngübare jerekäbe. Jondron nökadre ye raba ngwä nemen, akwa niaratre nibu blitadre jabe aune ja töi mikadre sribire gwairebe ye köböire jondron nökata ye raba nemen bäri kwetre.

Ye erere tä nemen bare nitre gure metre yebätä. Iti käkwe ja di ngwandre töbike Ngöbö erere ye ngwane niaratre raba ja kete kwin jabe (1 Pedro 3:1, 2). Akwa nibu käkwe ja töi mikadre kukwe Ngöbökwe yebätä aune ja dimikadre kwärikwäri Ngöbö mike täte gwairebe ye köböire rabai ja kete bäri kwin jabe. Salomón rei töbätä käkwe mikani gare, ‘ni nibu ye bäri kwin, ni itibe ye kräke’. ¿Ñobätä? ‘Kukwe kwin tä nemen kwetre tätre sribire ja dibiti yebätä’, aune ‘iti rikadre tibien angwane iti raba gainkröta’ (Eclesiastés 4:9, 10).

Erametre, mä aune mä muko mun tö ja di ngwain gwairebe töbike Ngöbö erere. Akwa jondron nökata ye kwrere, mun rabadre ja di ngwen gwairebe sribire, ne kwe kukwe kwin rabadre munkwe. Kukwe ketebu abokän ben nitre gure metre tä ja tuin aune rabadre dre nuainne ye ani mike gare jai.

KENA: “Kä ñaka nemente nie”.

Susy ja mikani gure bitinkä tä mike gare: “Tita ngedenkä sribibätä 7 deu ye ngwane ti muko tä niken ti tuinta. Nunta nüketa gwi ye ngwane sribi krubäte nuaindre nuen. Nunkwe dre nuaindre ye ñaka nuäre nun kräke. Nunkwe ja tötikadre Bibliabätä ye gare nunye, akwa nunta nainte yebätä nun töta nemen ja dükai.”

Kukwe ne nuain raba: Kukwe ükateta ye ererebätä ja töi mikadre nuainne aune ja di mikadre kwärikwäri. Susy aune muko kwe käkwe dre nuainbare ye niarata mike gare: “Ti aune Eduardo ja töi mikani nüke dekä krö ñäkäkäre aune ja tötikakäre Bibliabätä nun rikadre sribire ye känenkri. Arato niarata ti dimike sribi ruärebätä, ne kwe kä rabadrete bäri nunye”. ¿Ja di ngwani kwetre ye käkwe dimikani ño? Eduardo tä niere: “Ti aune Susy nunta ja di ngwen ja tötike mantre jetebe kukwe Ngöbökwe yebätä, ye köböire nunta kukwe ruäre ükete jabe aune nun töita nemen jäme.”

Munta blite kukwe Ngöbökwe yebätä, akwa ¿mun raba kä denkä jai orasion nuainkäre gwairebe? Oradre kwin krubäte, aune ye käkwe mun dimikai. Ramón käkwe ja mäkäninte kä niena kwäjätä biti kwäti niarabiti, tä niere: “Kukwe tare nakaninkä jabätä nunkwe. Akwa nunkwe ja töi mikaba orasion nuainne köbö kwatire kwatire deu, ne kwe kukwe meden nämene nun töi nike ye niekäre Ngöböi, ye käkwe nun dimikani kukwe ükete jabe aune ja mäketa bäri kwin.”

KETEBUKÄRE: “Ni töi ñaka ja erebe”.

Tony tä niere: “Kren nämene nemen tie ñäkäkäre täräbätä”. Muko kwe Natalia abokän töi ñaka niara erere. “Ti töta nemen ñäkäi täräbätä aune blite kukwe nüke gare tie yebätä. Nunta ja tötike kukwe Bibliabätä ye ngwane Tony tä nikenkä ti käne, raba ruin tie.”

Kukwe ne nuain raba: Mun ñaka rikadre ñäketa jai aune ja gain kwärikwäri, ñakare aune munkwe ja di mika kwärikwäri. Mä muko tä kukwe kwin nuainne yebätä mäkwe kwin nie ie. Tony tä niere: “Ti muko tö nämene ja tötikai krubäte Bibliabätä, yebätä ti nämene nainte niara käne, aune ñaka nämene nemen nuäre ti kräke ja tötike ben. Akwa ti töi ño ye nüke gare kwin Natalia ie. Kä nengwane nunta ja tötike käre kukwe Ngöbökwe yebätä aune gare tie ti ñan raba niara jürä ngwen jabätä. Ti töta nemen blitai kukwe Ngöbökwe yebätä ben. Nunta blite kukwe yebätä jabe ye köböire nunta ja kete aune nüne bäri jäme jabe”.

Nitre gure metre tätre kä denkä jai ñäkäkäre aune ja tötikakäre gwairebe Bibliabätä bämän kratire kratire, ye köböire tätre nüne bäri kwin. Akwa mä muko käkwe kukwe meden nuaindre bäri kwin yebätä mäkwe ñaka töbika; kukwe meden abokän mä raba nuainne bäri kwin ye erere mäkwe nuain (Gálatas 6:4). Kukwe tärä munkwe ükadrete jabe, akwa munta ja tötike Bibliabätä ye ngwane munkwe ñaka blitadre kukwe yebätä. Bäri kwin munkwe kukwe ye nuaindre köbö mada ngwane. ¿Ñobätä?

Mä tädre mröre mä mräkätre ben ye ngwane ¿mä raba niken ja träin bätete niaratre ye okwäbiti? Ñakare, ñobätä ñan aune, mrö riadrekä ietre. Ja tötikadre Ngöböbätä aune kukwe kwe nuaindre ye Jesukwe ketani mrö yebätä (Mateo 4:4; Juan 4:34). Ye medenbätä, kukwe meden mä tö ükaite ye mäkwe ñaka ükate munta ta ja tötike Bibliabätä ye ngwane, ñobätä ñan aune, ye köböite mä muko ñan törbai mrö ja üaire ye kwetai. Erametre, kukwe tärä ruäre ükatekäre jabe, akwa bäri kwin kä diandrekä jai köbö madate kukwe ye ükatekäre (Proverbios 10:19; 15:23).

Nitre gure metre tätre ja di ngwen gwairebe töbikakäre Ngöbö erere, ye köböire nura ngwä kwin ötadi kwetre: ye abokän rabadi nüne jäme aune kwin jabe meden gärätä. Kukwe Ngöbökwe tä mike gare “nita nura ño ño nökö ye erere nita ngwä ötö” (Gálatas 6:7).

Enrique aune Liliana, abonkäbätä blitani kena, yei texto ye nükani gare kwin. Kä niena gre ketebu biti kwärike (45) niaratre tätre gure metre aune tätre niere ja tötikadre käre ye kwin krubäte. Enrique tä niere: “Nun ñaka nämene blite kwin jabe ye ti nämene niere metre ti muko ngwärebätä. Akwa, tikwe kukwe kwin nuaindre arato ye rababa gare tie.” Liliana abokän tä mike gare: “Nun nibu nämene Ngöbö Jehová tarere ye käkwe nun dimikani ja tuin kukwe ruäre ben. Nun täbe ja tötike aune orare gwairebe. Enrique tä ja di ngwen ja töi mike ni kristiano erere ye tä nemen tuin tie, ye ngwane tita niara tarere bäri”.