‘Kä tärä ni mada tarekäre aune kä tärä ja brukwä mikakäre’

“NGÖBÖ abokän ja tarekä.” Juta ruäre känti kukwe ne tikata aune mikata jukwebätä. Erametre, kukwe ye tä mike gare Ngöböta ja tare ye bämike bäri kwin.

Apóstol Juan käkwe kukwe ye tikani aune tä Bibliabätä ye nitre kwati ie ñaka gare. Yete nieta: “Ngöbö abokän ja tarekä yebätä nire ñaka ni mada tarere ye abokän ie Ngöbö ñaka gare” (1 Juan 4:8, NM). Ngöböta ni kä nebätä tarere ye mikani gare kwe: “Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte, medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe, ne kwe ni jökrä käkwe tödekadre ie ye ñaka gadrete, ñakare aune ja nire käre ye rabadre kwe” (Juan 3:16, NM).

Kukwe nebätä nitre ruäre tätre nütüre Ngöbökwe käre ngite juain tabiti. Tätre ja ngwen yebiti tätre bämike dre dre nuaindre kwetre, akwa Ngöbökwe ñaka kukwe ükaite jire chi bentre tätre nütüre. Akwa, ¿kukwe ye metre? ¿Nitre tä ja ngwen kwin o käme ye jökrä Ngöböta tarere? ¿Ngöbö brukwä raba nemen?

Ja tare ye Ngöbökwe akwa brukwäta nemen arato

Salomón rei töbätä kirabe käkwe niebare: ‘Kä tärä kukwe jökrä nuainkäre [...] kä tärä ni mada tarekäre aune kä tärä ja brukwä mikakäre’ (Eclesiastés 3:1, 8). Kukwe ne tä mike gare Ngöböta ni tarere aune ja töi mike kwin ni kräke, akwa ruäre ngwane brukwäta nemen.

Kukwe ye dre gärätä Bibliabätä ani mike gare jai. Enciclopedia Bibliabätä tä niere: “Ni brukwäta nemen, kukwe ye nieta Bibliabätä ye ngwane kukwe keta kabre gärätä. [...] ‘Ni brukwäta nemen’ ye ngwane, nita nemen ja rüere ni madabe, ni törba kukwe käme nuainbätä aune nita nemen rubun kräke. Ni brukwäta nemen kore ye ngwane ni töta ni mada nuain tare”. Kukwe ye gare nie aune nuainta kä nebätä ye tuin metre nie. Akwa, enciclopedia Bibliabätä ye arabe tä mike gare: Ni brukwä raba nemen “kukwe käme nuainta ye kräke, akwa ni ñaka tö kukwe käme nuain ni madabätä”.

Kukwe ketebukäre ye ni tö mikai gare jai. Ye abokän ni brukwäta nemen kukwe käme nuainta ye kräke, akwa ni ñaka nemen rubun ni mada kräke aune ni ñaka tö kukwe blo nuain ni madabätä. ¿Ngöbö brukwä nemen kore raba ruin mäi? Kukwe ye mikata gare Proverbios 6:16-19 yebätä: “Erametre Jehová brukwä jondron keta ti kräke; metrere, jondron keta kükü tuin käme ie: ni okwä bike kri, ni tidrä blitaka ngwarbe, bätä ni kise ni mada ñaka ngite därie iantekä, ni brukwä kukwe käme dätekä, ni ngoto niaka kukwe käme jiebiti, ni kukwe ngwarbe niekä ni mada rüere, aune nire nire tä kukwe niere ja mräkätre mikakäre ja rüere”.

Erametre, kukwe ruäre nuainta ye kräke Ngöbö brukwäta nemen. Akwa ¿nitre kätä kukwe ye nuainne ye kräke Ngöbö brukwäta nemen? Ñakare, ñobätä ñan aune ni ngite, ni töi ñaka metre, ni ngübabare ño aune kukwe ruäre  ñaka gare kwin nie ye gare ie (Génesis 8:21; Romanos 5:12). Ni tärä Proverbios tikaka tä kukwe ye bämike krörö: ‘Jehovata mäträre nibätä ni tare kwe yebätä, ni rüne tä nuainne ye erere’ (Proverbios 3:12). Monso tä ja ngwen käme ye ngwane rün kwe brukwäta nemen kukwe nuainta kwe yebätä, akwa ye ñan tä mike gare niara ñaka tä monso kwe tarere aune ñaka raba kukwe niere ie töi ükatekäre. Ye erere, nire tä ja mike ngite aune raba ja töi kwite ie Jehovata kukwe niere tare kwe yebätä.

Ñongwane ni brukwä raba nemen

¿Nire ie kukwe Ngöbökwe gare kwin akwa ñaka nuainne ye tuin ño Ngöböi? Nire tä ja ngwen ye erere ye Ngöbö ñaka tä tarere aune ñaka tä kain ngäbiti. Kukwe tuin käme Ngöböi ye tä nuainne nierare angwane Ngöbö brukwäta nemen. Ñodre, Biblia tä niere: “Jehová ara kätä ni töi kwin bätä ni töi käme ye miketari ñärärä kwin, bätä erametre Niara brukwä nitre töi ni mada nuainbätä tare yekrä” (Salmo 11:5). Nire ñaka ja töi kwite ye Ngöbö ñaka tä ngite juen tabiti. Nitre kristiano hebreo ie Pablokwe kukwe tikani, yekänti kukwe ye mikata gare: “Ngöbö Kukwei era metre [...] garera nie, yebti ta ni tädre ja mike ngite janknu [...] ye ngwane jändrän mda ñakare jire kämikadre Ngöböye ni ngite diankakäre mento nibtä. Akwa Ngöbökwe kukwe ükadite tare krübäte rüekrä [...] ye aibe ni rabadre ngibiare” (Hebreos 10:26, 27). ¿Ñobätä Ngöbö ja tarekä tä ja töi mike ye erere?

Nireta ja mike ngite krubäte, kukwe käme rabai töite aune tö rabai ja mikai ngite bati bobu nierare. Ni kukwe käme nuainkä ye töi raba nemen bäri käme aune ñaka raba ja töi kwite. Kwra leopardo ñan raba ja täräi kwite ye erere Biblia tä ni ye bämike (Jeremías 13:23). Ni ye kwrere ñan raba ja töi kwite, ye medenbätä Biblia tä niere ni ye tä ja mike “ngite kärekäre”, ngite kwe ñan juan raba tabiti (Marcos 3:29).

Ye erere namani bare Adán bätä Eva aune Judas Iscariote yebätä. Ni rün kena töi nämene metre aune Ngöbökwe kukwe biani nuaindre ietre ye nükani gare kwin ietre, akwa niaratre käkwe ja mikani ngite nierare. Ye medenbätä, niaratre ja töi kwitadre ye Ngöbökwe ñaka ribebare ietre (Génesis 3:16-24). Judas abokän därebare ngite, niara nämene ja kete kwin Ngöbö Monsoi ben akwa ja mikani rüere kwe. Jesús arabe käkwe niara kädekani “[monso] nianinte [...] kärekäre” (Juan 17:12). Diablu käkwe ja mikani ngite nierare, ye medenbätä Biblia tä niere niara ye gaite arato (1 Juan 3:8; Revelación [Apocalipsis] 12:12). Niaratre ye kräke Ngöbö brukwä namani.

Ni jökrä ngite akwa ye ñan tä mike gare ni ñaka raba ja töi kwite. Jehová abokän ni  ngübarebätä bätärekä, ye medenbätä nitre tä ja mike ngite kukwe ñaka gare ietre yebätä ye mikadre ja ngie nuin kwe ye ñaka tä kä mike jutobätä (Ezequiel 33:11). Aisete, ni jökrä ja mikaka ngite ye niarata nübaire ja töi kwite, ne kwe rabadre ngite juen tabiti. Isaías 55:7 tä ni nübaire: ‘Ni käme käkwe ji blo tuanemetre, ni kukwe käme nuainkä käkwe ja töi kwitadre; jatadreta Jehová kokwäre aune mikai tuin bobre jai aune jatadreta Ngöbö nikwe ye kokwäre, niarakwe ngite juandi tabiti’.

Ni mada taredre aune ni brukwä rabadre yebätä töbikadre kwin

Ñongwane ‘kä tärä ni mada tarekäre’ aune ñongwane ‘kä tärä ja brukwä mikakäre’ ye ni kristiano erametre rabadre nuainne Ngöbö erere. Aisete, ñongwane ni mada taredre aune mikadre tuin bobre jai ye rabadre gare kwin ietre. Judas käkwe kukwe niebare ye raba ni dimike kukwe ye mike gare jai: “Ni mda mda abko munkwe ngwian ruentari tare jae, akwa ni bren krübäte abtä kä jüräta nebe nibtä kise mike dän kwebtä, ye kwrere jire nitre ye abko krübäte, aisete munkwe ja ngibia niaratre ngäniene” (Judas 22, 23). Kukwe ye tä mike gare ni brukwä rabadre kukwe käme ye kräke, akwa ni brukwä ñaka rabadre ni kukwe käme nuainkä kräke.

Nitre kristiano rabadre rüe ye tarere aune kukwe kwin nuainne kräke. Jesukwe niebare: “Munkwe mun rüe tare amne nire nire tä näin kisere mun jiebti [...] ye abko kräke munkwe blita Ngöböbe” (Mateo 5:44). Nitre ruäre ñan töta nemen nitre testiko Jehovakwe kukwe nuai, akwa yebiti ta kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye tätre driere ietre (Mateo 24:14). Biblia tä niere Jehová tä nitre tarere aune mike tuin bobre jai, ye erere nitre testiko Jehovakwe tätre ja di ngwen nuainne. Tätre ja di ngwen ye ñaka tuin ütiäte nitre madai aune ñaka kain ngäbiti o tätre ja mike rüere, akwa kukwe niebare Pablokwe ye niaratre tätre ngwen törö jai: “Nire nire tä näin kisere mun jiebti [...] ye kräke munkwe ja di kärä Ngöböye. Ni mda mdakwe kukwe nuen käme mun rüere, akwa munkwe ñan kukwe nuenta käme btä ja dokwäre, akwa dre dre tuen kuin ni jökräye” ye munkwe nuain (Romanos 12:14, 17). Jehovakwe nire taredi aune nire abokän kräke brukwä rabai ye tä gare ie ye tätre ngwenta törö jai. Niara abokän ni kukwe Ükatekä bäri Kri aisete nire rabadrete nire aune nire rabadre gatekäre ye tä gare ie (Hebreos 10:30).

Erametre, “Ngöbö abokän ja tarekä”. Niarata ni tarere ye nita mike tuin ütiäte jai, ye medenbätä nita ja di ngwen niara mike gare jai aune kukwe kwe mike täte. Biblia tärä mäkwe angwane Ngöbö töita ño aune mäkwe dre nuaindre ja ngwankäre niara tö ye erere, ye nitre testiko Jehovakwe nünanka mä käibiti raba mike gare mäi kä jutobiti. Ye köböire, Ngöbö brukwä ñaka rabai mä kräke, ñakare aune, mä taredi aune mä kai ngäbiti kwe.

[Kukwe nieta página 18]

“Erametre Jehová brukwä jondron keta ti kräke; metrere, jondron keta kükü tuin käme ie: ni okwä bike kri, ni tidrä blitaka ngwarbe, bätä ni kise ni mada ñaka ngite därie iantekä, ni brukwä kukwe käme dätekä, ni ngoto niaka kukwe käme jiebiti, ni kukwe ngwarbe niekä ni mada rüere, aune nire nire tä kukwe niere ja mräkätre mikakäre ja rüere.” (PROVERBIOS 6:16-19)

[Kukwe nieta página 19]

“Ngöbö Kukwei era metre [...] garera nie, yebti ta ni tädre ja mike ngite janknu [...] ye ngwane jändrän mda ñakare jire kämikadre Ngöböye ni ngite diankakäre mento nibtä. Akwa Ngöbökwe kukwe ükadite tare krübäte rüekrä [...] ye aibe ni rabadre ngibiare.” (HEBREOS 10:26, 27)

[Kukwe nieta página 20]

“Ni käme käkwe ji blo tuanemetre, ni kukwe käme nuainkä käkwe ja töi kwitadre; jatadreta Jehová kokwäre aune mikai tuin bobre jai [...] niarakwe ngite juandi tabiti.” (ISAÍAS 55:7)

[Jondron üai bämikani página 19]

Ni rüne kätä monso kwe tarere ye ngwane tä mäträrebätä

[Jondron üai bämikani página 20]

Nitre kitani ngite abokän Ngöbökwe tarebare aune mikani tuin bobre jai