Nitre tö mikai gare jai

¿Kä tibien ne gaite kä 2012 yete?

▪ “Kä tibien gaite nitre tö ngwanka kukwe yei nikani kä Francia yekänti [...]. Köbö 21 diciembre 2012 yete Kä tibien ne gaite ie nitre ye tätre tö ngwen, ñobätä ñan aune calendario maya yebiti kä näin 5.125 ta.” (BBC News.)

Siklo XXI nete, nitre ja tötikaka kri aune nitre kukwe niekä kätä mike gare Kä tibien te nita nüne ye juain ngwarbe, tätre kukwe ye niere akwa erametre Kä tibien ne tädi käre. Kä tibien ne ñaka gaite kä 2012 yete aune ñaka gaite köbö madate arato.

Biblia tä mike gare: ‘Nitre tä därere jatäri aune tä krüte, akwa kä tibien abokän täi kärekäre’ (Eclesiastés 1:4). Ne madakäre, töbike kukwe niebare Isaías 45:18 yebätä: “Jehová kä kwin Sribekä käkwe niebare, Niara [...] käkwe dobro ne Bämikani biti Sribebare kwe, Niara, ye käkwe sribebare ne kwe tädre kwekebe ja täte, ñaka sribebare ngwarbekäre kwe, sribebare kwe nünandre te abokän gäre: ‘Ti Jehová, nebiti ni mada ñaka’”.

Töbike nitre rüne töi kwin yebätä; törbadre kä mikai juto monsotre kwe yebätä, aisete kä diandrekä krubäte kwe jai jondron sribekäre ja näkwitara monsotre kwe yei. Ye bitikäre biandre kwe monso kwe yei ye ngwane, ¿raba jondron ye juenta ngwarbe kän raba ruin mäi? Ye erere Ngöbökwe Kä tibien ne sribebare, ne kwe nikwe nünandre te. Niarakwe niebare Adán aune Eva ie: “Ngäbäkre ngibia kwati munkwe, ie ti tö. Ye arabe raba nirien kwati ja täritäri abko, raba niken nüne kä jökräbti temen. Ye arabe raba jändrän jökrä” ngübare. Ye bitikäre “jändrän jökrä dätebare ne mikaninta ñäräre kwe angwane, namani tuen bäri nuäre ie” (Génesis 1:27, 28, 31 JK). Ni jondron jökrä sribekä töi nämene ño Kä tibien ne kräke ye ñaka käi kwitekä jabiti, ye medenbätä ñaka ni mada tuainmetre kwe Kä tibien ne gainte. Kukwe jökrä käbämikani kwe, yebätä niara arabe tä niere: “Ti ñaka tä kukwe ye niere ngwarbe, ñakare aune ti töita ño ye erere rabai bare metre, aune ti tö dre nuain ye tä nemen bare kwin” (Isaías 55:11).

Akwa Jehovata ja töi mike “nire nire käta kä temen ne juen ngwarbe abko [niarakwe] juandi ngwarbe” (Apocalipsis 11:18). Biblia yebätä niarata käbämike: “Nitre töi kwin ye käkwe nünain kä tibien nebätä aune nitre ñaka ngite aibe nünain te. Nitre kukwe käme nuainkä, ye abokän tikaikä täte kä nebätä; bätä nitre kätä ja kwite ni mada rüere ye abokän gaikä kä nebätä” (Proverbios 2:21, 22).

¿Ñongwane kukwe ne rabai bare? Ñaka gare jire nie. Jesukwe niebare: “Köbö mdente aune ñänä okwä nuäi [...] ye abko gare ñakare jire chi ni mda mdaye, angele kä käinbti ie gare ñakare aune Ngöbö Odei ie gare ñakare arato, akwa Ngöbö ni Rün aibe ie tä gare kaibe.” (Marcos 13:32.) Köbö ñongwane te Ngöbökwe nitre käme gaite ye nitre testiko Jehovakwe ñaka niere. Kukwe meden käkwe “bä mikadi” köbö ye nibira no yebätä tätre mokre, arato Biblia kätä mike gare nita nüne “kä mrä” ye ken ye niaratre tä mike era jai, akwa “kä mrä” ye rükadi ñongwane ye ñan gare ietre (Marcos 13:4-8, 33; 2 Timoteo 3:1). Niaratre ie gare kwin kukwe ye tä gare ni Rün kä kwinbiti aune Monso kwe yei.

Köbö ye jämi nüke, ye medenbätä tätre ja töi mike kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä kukwei driere, gobran ye tä kä kwinbiti aune gobrandi kä tibien nebätä, ne kwe kä tibien ne rabai kwitani bä nuäre. Ye ngwane ‘nitre kukwe kwin nuainkä ye aibe kwe kä tibien ye rabai, aune nünandi kärekäre te kwetre’ (Salmo 37:29).

[Ni (nitre) jondron üai bianka página 13]

Jondron üai ne biani Image Science and Analysis Laboratory, NASA-Johnson Space Center