Tärä mada ngwarbe sribebare: ¿tä kukwe metre niere Jesubätä?

“KUKWE ütiäte nibi gare ne ñaka matai kwin nitre kwatibätä”, ni iti ie kukwe gare käkwe niebare. “Kukwe gare nie nitre kristiano kena yebätä ye kwitai”, profesora iti käkwe niebare. Tärä Evangelio Judas ye kwani angwane nitre nibu ye käkwe kukwe ye niebare, kä nikani siklo kwäjätä biti kwä ti ta yete tärä ye nämene medente ye ñaka nämene gare (bä mikani kwin yete ye mikadre ñärärä).

Tärä mada ngwarbe sribebare ye kiteta tuin ütiäte bobukäre kä nengwane. Kukwe ütiäte namani bare Jesubätä aune kukwe driebare kwe ye nämene ükani kä kwati krubäte te aune tärä mada ngwarbe sribebare ye tä kukwe ye mike gare nitre ruäre tä nütüre. Akwa, ¿tärä mada ngwarbe sribebare nieta ye dre gärätä? Kukwe ruäre nieta Jesús aune nitre kristiano yebätä, ye ¿tärä mada ngwarbe sribebare tä mike gare metrere?

Tärä ketabokä Bibliabätä aune tärä mada ngwarbe sribebare

Kä 41 bätä 98 ye ngwane, Mateo, Marcos, Lucas bätä Juan käkwe ‘kukwe Jesukwe mikani gare’ (Mateo 1:1). “Kukwe kuin” tikani kwetre ye tä tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesubätä yekänti (Marcos 1:1).

Erametre, Jesukwe kukwe keta kabre nuainbare aune nitre ruäre käkwe kukwe ye tikani aune mikani gare raba ruin nie. Akwa, tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesús yebätä ye Ngöbö üai deme köböire namani tikani, ye medenbätä tärä ye raba kwen nie kukwe Ngöbökwe yebätä. Tärä ketabokä ye aibe raba ‘kukwe metre’ mike gare nie Jesukwe dre dre nuainbare Kä tibienbätä aune kukwe driebare kwe yebätä (Lucas 1:1-4; Hechos 1:1, 2; 2 Timoteo 3:16, 17). Tärä ketabokä ye tä täräkwata kirabe tä blite Kukwe Kristiano Tikani Griekore yebätä arato. Tärä ye jökräbätä Ngöbö töita tikani, ye medenbätä tärä ye ngwarbe nie ñaka raba jire chi.

Kä jatani niken ta ye bitikäre täräkwata mada kwani abokän Ngöbö töi nämene tikanibätä nitre nämene nütüre. Ye medenbätä, tärä mada ngwarbe sribe jatani yekänti kukwe mada mikani aune tärä ye täbe kä nengwane. *

Siklo II, ye jatani krüte ye ngwane, Ireneo de Lyon käkwe tikabare nitre nämene kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere ye jatani “tärä mada ngwarbe sribere krubäte nitre töi ñaka ye ngökakäre”. Ye medenbätä, tärä mada ngwarbe sribebare ye tädre kwetre aune ñäkädrebätä ye abokän käkwe kukwe kri mikadre kisete.

Kukwe yebiti ta, monjes aune nitre kukwe tikaka keta kabre käkwe tärä ye ngübabare kä Edad Media (500 nemen 1.500) ye ngwane. Siklo XIX yete nitre kwati töi namani bobukäreta tärä yebätä. Ye medenbätä, tärä keta kabre tikabare  aune tärä mada ngwarbe sribebare ye kwani. Kä nengwane tärä ye tä kwitani kukwe jene jenebiti.

Kukwe ñaka metre tikani tärä mada ngwarbe sribebare yebätä

Tärä mada ngwarbe sribebare yebätä nitre keta kabre kädekateta abokän kädrie ñaka krubäte o kädekate ñaka jire chi, tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesubätä yebätä. Tärä mada ngwarbe sribebare ye ruäre tä blite Jesús nämene chi yebätä. Ani kukwe ye mike gare jai.

▪ Tärä Protoevangelio de Santiago, kädekata arato “Natividad de María”, tärä yebätä blitata María därebare, nämene chi, bätä ja mäkäninte kwe José ben yebätä. Nitre kwati tä niere kukwe ngwarbe bämikata yete. Tärä yebätä María käikitakata krubäte aune namani käre meri deme ye kwrere mikata gare (Mateo 1:24, 25; 13:55, 56).

▪ Tärä Evangelio de la Infancia del Pseudo Tomás tä blite kä nämene 5 aune 12 Jesubiti ye ngwane, aune jondron ñan tuabare nuainbare kwe abokän ñaka raba tuin metre nie ye kädrieta yete (Juan 2:11 ye mikadre ñärärä). Tärä ye tä Jesús bämike monso bikaka kri aune töi käme ye erere, aune di kwe yebiti nämene nitre dirikä, nitre nünanka bäre aune monso kia mada ye mike ja ngie nuin, aune ruäre ngwane nämene kä mike drüne okwäte, mike bren o nämene murie kete.

▪ Tärä mada ngwarbe sribebare, ñodre Evangelio de Pedro, ye tä blite Jesús kani ngite, murie ketani aune nükaninta nire yebätä. Tärä mada tikani, ñodre Actas de Pilato ye ngätäite Evangelio de Nicodemo tä arato, ye abokän tä blite nitre mada käkwe kukwe nuainbare yebätä. Akwa, tätre kukwe ngwarbe känene niekäre aune nitre ñaka nünanbare ye tä kädekete, yebätä ñaka mikata metre jai. Evangelio de Pedro yebätä Poncio Pilato ye bämikata ni ñaka ngite ye erere aune Jesús ganinkröta yebätä tä kukwe ngwarbe niere.

Tärä mada ngwarbe sribebare aune nitre ja mikaka kukwe metre rüere

Diciembre kä 1945 ye ngwane, kukwe kira tikani täräkwata papiro yebätä ye kwani 13 nitre sribikä ie, yete texto nämene tikani 52 abokän kwani ietre kä Nag Hammadi (Alto Egipto) yekänti. Siklo IV ye ngwane kukwe ye tikani aune nitre kwati tä niere kukwe ye jatani nitre gnósticos yekri, nitre ye nämene kukwe gnosticismo mike täte. Kukwe misticismo, paganismo, filosofía griega, judaísmo aune cristianismo ye mritani, aune nitre nämene ja bien kristiano kwati töi kwitani kwetre (1 Timoteo 6:20, 21).

Täräkwata kwani Nag Hammadi yekänti, yete nieta Jesús nämene kukwe gnósticos ye driere. Ñodre, Evangelio de Tomás, Evangelio de Felipe aune Evangelio de la Verdad ye tä kukwe ye mike gare. Evangelio de Judas ye kwani bitinkä arato. Kukwe tikani yete blitata kwin Judas Iscariote yebätä, ñobätä ñan aune sribi nämene Jesús kisete ye nämene gare kwin apóstol ye aibe ie. Ni ja tötikaka kri abokän käkwe niebare, tärä ye tä Jesús bämike “ni dirikä erere aune ni kukwe mikaka gare erere, akwa niara ñaka ja nire biani murie ketadre ni ngite ye ütiäre ni mikakäre kwäre” nieta tärä yebätä. Akwa, tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesubätä abokän tikani Ngöbö üai deme yebiti ye tä mike gare metre, Jesukwe ja nire biani murie ketadre ni kä tibienbätä kräke (Mateo 20:28; 26:28; 1 Juan 2:1, 2). Erametre, nitre gnósticos käkwe kukwe driebare ye ñaka tikabare ni mikakäre tödeke Bibliabätä, ñakare aune tä tödeka nikwe mike dinekä (Hechos 20:30).

Tärä ketabokä Bibliabätä ye bäri ütiäte

Tärä mada ngwarbe sribebare aune tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesubätä yebätä, nikwe ja tötikadre kwin angwane, rükai gare metre nie tärä mada ngwarbe sribebare ye ñaka tikani Ngöbö üai deme yebiti (2 Timoteo 1:13). Nitre tärä ye tikaka ye käkwe ñaka Jesús aune nitre apóstol kwe tuani jire chi, ye medenbätä ñaka raba kukwe metre ye mike gare Jesús aune nitre kristiano yebätä. Kukwe tikani tärä ngwarbe sribebare yebätä ye ñaka mikata gare täte, tä kukwe ngwarbe niere aune tä kukwe jene jene bämike, ye ñaka tä ni dimike Jesús aune kukwe driebare kwe ye mike gare kwin jai (1 Timoteo 4:1, 2).

Apóstol ni jätä biti nibu ye ngätäite Mateo aune Juan nämene siba, Marcos abokän käkwe sribibare apóstol Pedro yebe aune Lucas abokän käkwe sribibare apóstol Pablo yebe. Niaratre jökrä käkwe tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesubätä ye tikani Ngöbö üai deme yebiti (2 Timoteo 3:14-17). Ye medenbätä, tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesubätä ye raba mike gare kwin nie Jesús ye ara Kristo, Ngöbö Monsoi (Juan 20:31).

[Nota]

[Jondron metre üai bämikani página 18]

Kenneth Garrett/National Geographic Stock