Aztecas tä kukwe metre kain ngäbiti

“Templo nikani jökrä tibien, aune ngübrün aibe namani, jondron mika nämene ngöböre jai dikaninte jökrä aune tärä ütiäte kwetre jökrä nukwani, akwa ngöbö mika nämene täte kirabe ye täbe niaratre brukwäte.” (Las antiguas culturas mexicanas)

KÄ MÉXICO yekänti nitre aztecas tä nüne. Siklo XIII ye ngwane niaratre nämene braibe, ye bitikäre namani kwati krubäte angwane nitre inca nämene Perú yebe rübare kwetre. Kä 1521 ye ngwane nitre nünanka juta España käkwe juta dite azteca ganainbare bätä kä Tenochtitlán dianinkä kän. Akwa, niaratre kukwei náhuatl ye ñaka dianinkä kän. * Kä nengwane, México yete kä keta jätäbiti ketarike yekänti blitata kukwe náhuatl yebiti aune nitre millón krati biti ötare tä blite kukwe yebiti. Ye medenbätä, Walter Krickeberg käkwe niebare niaratre ñaka ja kukwei tuanimetre, aune mräkätre kirabe nämene kukwe mike täte ye nuain täbe kä nengwane. ¿Kukwe meden meden mika nämene täte kwetre?

Kukwe bäsi ja erebe mika nämene täte

Nitre azteca nämene ni nire bien kukwadre, ye gare nitre kwati ie. Niaratre ñaka däri biandre aune ñaka ni nire brukwä kukwadre ñänä yei angwane ñänä ñaka rabadre trä ngitiekä nämene nütüre. Ni kukwebätä nünanka España kädeka nämene Diego Durán käkwe niebare kä 1487 templo Tenochtitlán käi ngwani juto ye ngwane köbö köböbokä te nitre ochenta mil biti bäri kukwani bieta yete.

Kukwe yebätä nitre España nikaninkä krubäte, aune nitre azteca nämene bäsi kukwe católico ye kwrere mike täte ye käkwe niaratre mikani töbike. Ñodre, i yebiti nitre azteca nämene jondron bä sribere ngöböre jai aune nämene kwete, bätä ni nire bian nämene kukwadre ye ngätä kweta nämene kwetre. Arato, niaratre nämene kruso ngwen jabätä, nämene ja driere ni madai ngite kwe yebätä aune nämene ñö keke monso kia dokwäbiti. Nitre católico nämene jondron üai kädeka nämene “Ngöbö keta kabre Meye” ye mike täte aune ye kwrere nuain nämene nitre azteca yekwe, jondron üai mika nämene täte kwetre ye käkeka nämene “Nun Meye Chi”, niaratre kukweire abokän Tonantzin.

Kä 1531 ye ngwane ni blite kukwe náhuatl yebiti käkwe “Meri deme Guadalupe” abokän kwata bä drüne aune blite kukwe náhuatl yebiti tuani ngutuä kri, nitre azteca nämene ngöbö Tonantzin mike täte yekänti. Ye medenbätä, nitre azteca kwati jatani ja mike kukwe católico yete. Ye bitikäre, templo Tonantzin ye bäre ta ju sribebare ngöbö ye mikakäre täte. Kä nengwane, köbö 12 diciembre nitre kwati nünanka México bätä nitre kwati blite kukwe náhuatl yebiti tä niken siba kä yekänti.

Nitre náhuatl nüne känsenta tätre bieta kwetre nuainne, bieta ye nuainta köbö kwati te o ruäre nuainta bämän kabre te. Tärä El universo de los aztecas tä mike gare “[Hernán] Cortés jämi nüke känenkri nitre azteca nämene jondron üai mike täte ye erere Iglesia católica nämene nuainne”. Nitre náhuatl tätre kukwe nuainne yebiti tätre ja  mäke chokabe. Nemen bren ye ngwane tätre niken sukia kwetre yekänti, sukia tä niaratre mike ja bäine bätä tä jondron nire kukwe. Niaratre ñaka ja tötike kwelate; kukwe suliare aune kukwei kwetre yebätä ñäkä ñaka gare ietre. Niaratre nüne bobre, tätre kukwe mike täte aune kukwei kwetre ye ñaka tuenmetre, aune nitre mada tätre mike tuin ngwarbe jai.

Kukwe Bibliabätä drie jatani nitre náhuatl yei

Kä nikanina kwati ta nitre testiko Jehovakwe kä México yekänti kätä ja di ngwen “Ngöbö [...] kukwe kuin” dirire nitre jökrä ie (Mateo 24:14). Kä 2000 ye ngwane sukursal testiko Jehovakwe kukwe ükaninte kukwe driekäre nitre náhuatl yei niaratre kukwei yebiti, aune kukwe ükaninte ne kwe nitre náhuatl nämene niken gätä suliare yebätä käkwe ja ükadrekrö konkrekasion niaratre kukweire yete. Nitre blite kukwe náhuatl yebiti nübaibare kukwe kwite, ne kwe tärä rabadre niaratre kukwei yebiti. Nitre náhuatl kitata ñäke täräbätä bätä tärä tikabätä niaratre kukwei yebiti. Kukwe meden namanina bare ye ani kädriere.

Kukwe náhuatl yebiti kukwe Bibliabätä kädriebare, ye ngwane meri blite kukwe yebiti käkwe niebare: “Kä kwäjätä näre nunta näin gätäbätä, kukwe suliare ñaka nüke gare kwin nuen, aisete gätä nämene krüte angwane käre nun dokwä nämene nemen tare. Kä nengwane kukwe nüke gare nuen yebätä ja ruin kwin nuen”. Ni kädekata Juan, kä 60 niarabiti, niarakwe ja tötikabare kä kwä kwä näre Bibliabätä aune nämene niken gätä suliare yebätä muko bätä monso kwe ben, akwa niaratre ñaka nämene nirien kukwe ja üaire yebiti. Ye bitikäre, tötika jatani kukwe kwe yebiti; kä jämi niken kwati ta angwane ja ngökani ñöte kwe aune namani testiko Jehovakwe.

Kukwe ne tä mike gare, nitre kwati ie kukwe Bibliabätä drie nämene suliare, akwa ñaka nämene nüke gare kwin ietre. Kä nengwane, täräkwata sribeta niaratre kukweire bätä kukwei kwetre yebiti gätä konkrekasionte bätä gätä kri nuainta ye köböire tätre kukwe metre kain ngäbiti aune sribi meden nuaindre Ngöbö kräke ye gare ietre.

Ja tuani kukwe ruäre ben

Nitre náhuatl jatani ja mike kukwebätä ye ngwane ñaka namani nuäre kräketre. Ñodre, kä ruäre känti nitre töta nemen nitre mada töi mikai bieta ruäre nuainne. Kä San Agustín Oapan yekänti kukwe driedre ju ju te ye ñäkäibare nitre testiko Jehovakwe ie, nane niaratre köböite nitre nünanka yete ñaka rabadre ngwian bien bieta nuainta kä yekänti kräke. Bati, Florencio bätä ja mräkätre nünanka yete blitaka kukwe náhuatl yebiti nämene kukwe driere ye ngwane niara bätä ja mräkätre nibu kitani ngite. Minuto nikani 20 ta angwane dre nuaindi niaratre yebätä ye nitre kwati ja ükaninkrö kädriekäre jabe.

Florencio tä niere: “Niaratre törbaba nun murie ketai bengwairebe. Nun mäkädrete biti nun kitadre ñöte niaratre ruäre rababa niere. Dibire ta nun nämä ngite. Jetebe se kwrere, ja mräkä tä sribire abogado (kukwe ükatekä) rükaba ja mräkä nibu mada ben nun dimike; akwa niaratre kitaba ngite arato. Biti gobrantre juta yete käkwe nieba nun rikadre mento juta yekänti angwane niaratre ñaka raba nun kite ngite mada.” Kä nikani kwati ta, ye bitikäre kä ye arabe känti konkrekasion namani keteiti, ja mräkätre ni jätä biti ni kükü nämene konkrekasion yete aune nitre gre ketebu biti ni jätä nämene nüke gätä yebätä.

Alberto, testiko Jehovakwe nünanka kä Coapala yekänti. Nitre kä yekänti käkwe nübaibare bieta nuainne jabe, akwa ñaka nikani yebätä kitani ngite. Nitre kwati ja ükaninkrö, aune ruäre namani niere niara metadre kribätä kä jürä ngwankäre nitre madabätä, ne kwe ñaka ja mikadre kwetre kukwe madabätä aune bieta kwetre ye ñaka tuanemetre. Ja mräkätre mada testiko Jehovakwe nikani dimike akwa kitani ngite arato. Bieta ye nuabare bämän krati, ye bitikäre ja mräkätre ye tikaninte. Nitre namani ja mike jankunu rüere, ye medenbätä gobrantre bäri kri nikani kukwe ükete kräketre, ye köböire nitre ñaka namani nike. Kä nikani braibe ta ye bitikäre ni ja mikaka bäri ja mräkätre rüere käkwe ja tötika Bibliabätä kani ngäbiti biti ja ngökani ñöte kwe. Kä nengwane konkrekasion tärä keteiti kä yekänti.

Nura tirete niena ötadre

Nitre kwati blite kukwe náhuatl yebiti jatani kukwe  metre kain ngäbiti, ye medenbätä ja mräkätre tätre ja kite blite kukwe yebiti, aune ye ñaka nuäre kräketre. Nitre blite kukwe náhuatl yebiti tä nemen jakaire krubäte, yebätä ñaka töta nemen blitai kukwe kwe yebiti nane ni madakwe mikadre tuin ngwarbe jai yebätä. Arato, nitre blite kukwe náhuatl yebiti ye ñaka kukwe niere ja erebe.

Sonia kukwe driekä köbö täte tä mike gare dre käkwe niara töi mikani ja kite blite kukwe náhuatl yebiti. “Ju mikani nitre sribikä kräke yekänti nitre náhuatl mil krä ti näre tä sribire yete. Tita nüne yekänti nändre ora krobu nemen ju yekänti, guardiatre tä kä ye ngübarebiti ne kwe ni mada ñaka rikadre yete. Niaratre mräkä kira mika nämene ütiäte kri, aune kukwe keta kabre mikani gare nuen, akwa kä nengwane küdreta nitre náhuatl yebätä aune mikata tuin ngwarbe jai ye tä ti mike ulire krubäte. Kä kwä gre näre kukwe drie jatani ietre suliare, akwa kukwe suliare ye ñaka nämene nüke gare kwin ietre, aune ñaka tö nämene kukwe Ngöbökwe ye mikai gare jai. Niaratre kukwei namani gare kwati kubu tie ye ngwane ti rababa blite bäri kwin niaratre ben. Niaratre nämene nemen ja ükaninkrö ti bäre ti kukwe nuakäre. Bati, tikwe nieba meri blite kukwe náhuatl yebiti ie, niarakwe ti kitadre blite kukwe kwe yebiti angwane ti raba niara kite ñäke täräbätä aune tärä tikabätä. Nitre jökrä nünanka kä yete tätre ti kädeke ‘meri blite kukwe náhuatl yebiti’. Ja ruin tie misionera erere juta tikwe yete”. Kä nengwane konkrekasion kukwe náhuatl yebiti tärä keteiti kä yekänti.

Maricela kukwe driekä köbö täte tä ja di ngwen blite kukwe náhuatl yebiti, kena niara nämene rua Félix abokän blite kukwe náhuatl yebiti tötike Bibliabätä suliare, kä nämene 70 rua yebiti. Maricela ie kukwe náhuatl jatani nüke gare kwati kubu ie angwane ye ererebätä jatani kukwe Bibliabätä driere rua yei aune ye nämene mate kwin rua yebätä. Rua Felix käkwe ngwantaribare ie: “¿Tita orasion nuainne ja kukweibiti ye nüke gare Jehovai?”, kukwe ye matabare Maricela brukwäte aune nieba kwe ie nitre blite kukwe jene jenebiti ye jökrä Jehovata kukwe nuin. ¡Kä rababa juto krubäte rua yebätä! Rua Felix nändre ora krati biti ötare nemen Ju ja Ükarakrö yekänti, akwa ñaka nämene gätä bämän kratire kratire ye juen ja bäre, matare niara abokän testiko Jehovakwe. Maricela tä niere: “¡Ángel tä kukwe kwin Ngöbökwe ngwena nitre jökrä ie ye tita dimike ye tä kä mike juto krubäte tibätä!” (Apocalipsis 14:6, 7).

Kukwe Ngöbökwe driedre nitre náhuatl yei ye kwin krubäte, ye medenbätä nie raba “nura tirete ye nena biare ötadre” (Juan 4:35). Nitre azteca kä nengwane bätä nitre mada ye Jehovakwe nübaidre jankunu näin ngutuä Kwe ye kokwäre, tötikakäre ji kwe metre yebiti ye nita ribere ie (Isaías 2:2, 3).

[Nota]

[Map on page 13]

(Para ver el texto en su formato original, consulte la publicación)

MÉXICO

NITRE NÁHUATL TÄ NÜNE

150.000

BÄSI 1.000 NÄRE