Kukwe metre Armagedón yebätä
Kukwe metre Armagedón yebätä
“Üai käme [...] käkwe nitre gobranka krikri ükakröba jökrä kä kädianta Armagedón hebreore ye känti.” (Cursivas nuestras; APOCALIPSIS 16:14, 16)
ARMAGEDÓN yebiti kä kädekata. Ruäre ngwane tikata Har–Magedón. Akwa, ¿Armagedón nieta ye dre gärätä metrere? ¿Ñobätä ketata kukwe tare yebe? Ñodre ketata rü yebätä.
Ükakröba kä kädianta Armagedón yekänti
Kukwe hebreore Har–Magedón ye abokän “Ngutuä Meguidó” meden gärätä. Ngutuä ñaka nämene jire kädekani kore, akwa kä tärä kädekani Meguidó. Kä Meguidó ye nämene ji keta kabre ngätäite, nitre juta Israel nämene nüne ye ken. Kä ye ken rü keta kabre nuainbare. Ye medenbätä, Meguidó ye keta nämene rü yebätä. *
Rü meden meden nuainbare kä Meguidó yekänti ye ñan ütiäte, ñakare aune ñobätä rübare ye abokän bäri ütiäte. Kä käbämikani Jehovakwe nitre Israel yei ye ngätäite Meguidó nämene arato (Éxodo 33:1; Josué 12:7, 21). Niarakwe käbämikani ietre kriemikai kwe rüe yebätä aune ye erere nuainbare kwe (Deuteronomio 6:18, 19). Rei cananeo Jabín bätä Sísara, nitre rükä kwe jie ngwanka, ye kisete Jehovakwe juta kwe kriemikani kä Meguidó yekänti (Jueces 4:14-16).
Ye medenbätä, kukwe Har–Margedón, o Armagedón ye tä kukwe ütiäte bämike. Ni nibu dite krubäte käkwe rüdi jabe ye meden bämikata kukwe yebiti.
Kukwe rabai bare niebare Bibliabätä ye tä mike gare Satana bätä chokalitre köböra gobrantre kä nebätä töi mike nitre rükä kwetre ye ükökrö juta Ngöbökwe gatekäre. Rü gaikä ye ngwane Ngöbökwe nitre ja mikaka niara rüere ganaindi aune nitre kwati murie ketai kwe (Apocalipsis 19:11-18).
Biblia tä mike gare Ngöbö ye abokän “ni mike tuin bobre jai, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe aune jondron kwin nuainne” akwa, ¿ñobätä niarakwe ni kwati murie ketai? (Nehemías 9:17.) Kukwe ketamä ne mikadre gare jai, ne kwe kukwe ye rabadre gare nie: 1) ¿Nirekwe rü kömikai? 2) ¿Ñobätä Jehovakwe rüdi arato? 3) ¿Rü nuaindi ye köböire dre rabai bare Kä tibien nebätä aune nitre nünanka te yebätä?
1. ¿NIREKWE RÜ KÖMIKAI?
Rü Armagedón ye Ngöbökwe ñaka nuaindi nitre murie ketakäre nierare. Nitre töi kwin ye nitre mada törbai gaite angwane Jehovakwe kriemikai. “Nitre gobranka krikri kä jökräbti temen” käkwe rü ye kömikai. ¿Ñobätä niaratre rü ye kömikai käne? Satanakwe nitre gobranka ye töi mikai rüre nitre Ngöbö Jehová mikaka täte ye rüere (Apocalipsis 16:13, 14; 19:17, 18).
Kä nengwane juta ruäre känti nitre töta nemen dre diain ja käne o töta ja mikai kukwe medenbätä ye tä gare ietre, ye medenbätä kukwe meden nita mike täte ye gobrantre ñäkäidre o törbadre diainkä, kukwe ye erere ñaka raba nemen bare nitre ruäre tä nütüre. Akwa, siklo XX kukwe ye erere namani bare aune täbe nemen bare kä nengwane. * Armagedón ye känenkri nitre kukwebätä rüe rakaikä, akwa kukwe tare namani bare siklo XX ye erere ñaka rabai bare. Kena, kä jökräbiti tibien nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye käkwe ja mikai ni kukwebätä rüere. Ketebukäre, Jehová rabai rubun krubäte aune ñaka rabai kwekebe (Jeremías 25:32, 33). Rü ye Biblia tä kädeke, “Rü [...] Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä” yekwe.
2. ¿ÑOBÄTÄ JEHOVAKWE RÜDI ARATO?
Jehovata ribere nitre niara mikaka täte yei rabadre ja töi mike jäme aune nitre ja mikaka rüere ye tarere (Miqueas 4:1-3; Mateo 5:43, 44; 26:52). Ye medenbätä, niaratre rüe rakadikä angwane ñaka kürü diain kwetre jai ja kriemikakäre. Ngöbökwe ni niara mikaka täte ye kriemikai bämikakäre niara kukwe ükatekä metre, di tärä aune ni tare kwe. Ñaka nuaindi kwe angwane blita raba käme niara kä yebätä, aisete ñaka rabai kwekebe. Ñaka juta kwe tuainmetre jire chi (Salmo 37:28, 29).
Ngöbö tö ni jökrä tuai nemente nire, yebätä niarakwe dre nuaindi ye tä mike gare nie (2 Pedro 3:9). Kukwe keta kabre namani bare kädrieta Bibliabätä ye tä ngwenta törö nie, juta Jehovakwe rüe nakaninkä ye ngwane niara ñaka namani kwekebe (2 Reyes 19:35). Biblia tä mike gare, Satana bätä nitre gobrainta kwe törbai juta Ngöbökwe gaite ye ngwane Jehovakwe ja di yebiti juta kwe kriemikai. Kukwe Ngöbökwe yebätä niebare kirabe nitre käme ye gaite (Proverbios 2:21, 22; 2 Tesalonicenses 1:6-9). Köbö ye rükai angwane nitre ja mikaka juta Ngöbökwe rüere, yei rabai gare niaratre tädi rüre Ngöbö Dite krubäte yebe (Ezequiel 38:21-23).
3. ¿RÜ NUAINDI YE KÖBÖIRE DRE RABAI BARE?
Rü Armagedón ye käkwe nitre kwati mikai kwäre, aune nünain jäme Kä tibienbätä (Apocalipsis 21:3, 4).
Tärä mrä Bibliabätä tä niere rü ye bitikäre “nitre kwati” rabaite nire (Revelación 7:9, 14, NGT). Nitre rabaite nire ye Jehovakwe jie ngwain ne kwe Kä tibien ne kwitadre bä nuäre niara töi nämene kena ye erere.
¿Ñongwane rü gaikä juta Ngöbökwe rüere?
[Nota]
^ párr. 5 Kä ruäre keta tärä rü yebätä. Ñodre, Japón yekänti juta Hiroshima ye ganinte bomba kri krubäte yebiti. Nitre tä nütüre kukwe nakaninkä kä yekänti ye kätä mike gare rü nuaindi bomba keta kabre kri krubäte yebiti angwane kukwe tare rakaikä.
^ párr. 12 Kä ye näire nitre kwati murie ketani, gobrantre tö namani nitre kwata bä jene aune kukwe jene jene mikaka täte ye gainte. Kä 1917 bätä kä 1919 ye ngwane nitre kukwebätä nünanka Rusia käkwe ja tare nikabare krubäte. La Atalaya 1 mayo 2011 ye mikadre ñärärä, yekänti kukwe ne kädrieta “Un pueblo pacífico defiende su buen nombre”. Täräkwata ye nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare.
[Jondron üai bämikani página 6]
Kirabe, Jehovakwe juta kwe kriemikani nitre ja mikaka rüere ye kisete
[Jondron üai bämikani página 7]
Rü Armagedón yete Jehovakwe juta kwe kriemikaita