KUKWE mikata täte mäkwe ye tä kukwe metre driere Ngöböbätä aune Biblia ye kwin ni kräke yei mätä tö ngwen. Ye medenbätä, mä törba kukwe ye mikai gare monso mäkwe ie (Deuteronomio 6:6, 7). * Akwa, niara jatadre ünä aune töi ñaka jatadre kukwe Ngöbökwe yebätä o ñaka jatadre tö ngwen kukwe driebare ie angwane, ¿mäkwe dre nuaindre? (Gálatas 5:7.)

Kukwe ne erere tä nemen bare mäbätä angwane mä ñan raba nütüre mäkwe ñaka kukwe driebare kwin mä ngobo ie, ñobätä ñan aune kukwe madabätä monsotre ruäre tä kite ja töi kwite. Akwa, mäkwe ja ngwain ño ben ye raba töi mike kukwe mikata täte ye kain ngäbiti o tuenmetre. Mä rikadre jerekäbe ja kwete ben ne kwe ñaka ja diandrekä kukwebätä kwe angwane mäkwe ñaka niara dimikai (Colosenses 3:21).

Pablokwe kukwe niebare ye erere mä raba nuainne: “Ni sribikä ni Dänkienkwe abko ñan tädre ja kwete ni mda mdabe, akwa ni dirikä abko tädre ja gete jäme ni jökräbe. Arato rabadre Ngöbö kukwei dirire kuin. Erere arato ñan moto rabadre romon” (2 Timoteo 2:24). Monso mäkwe ñaka jatadre tö ngwen kukwe Ngöbökwe yei angwane, ¿mä raba bämike ño mä abokän “Ngöbö kukwei diri[kä] kwin”?

Ñobätä monso mäkwe kite töbike kore ye mäkwe mika gare käne jai. Ani töbike kukwe ruärebätä.

• ¿Ja ketamuko ñaka kwe konkrekasionte yebätä ja ruin kaibe ie? “Ti tö nämene ja ketamuko tuai jakwe aune ye kwani tie kwelate, niaratre köböite ti ñaka ririabare kukwe ja üaire yebiti kä kwati te. Ja ketamuko ñaka kwin yebe ti nämene  ja kete yebätä kukwe Ngöbökwe ñaka jatani tuin ütiäte tie. Kä nengwane ja ruin ngite tie.” (Leonor, kä 19 niarabiti.)

• ¿Ja ñaka törö ie blitakäre kukwe mikata täte kwe yebätä? “Tikwe blitadre kukwe mikata täte tikwe yebätä monsotre madabe ye jürä nämene nemen tibätä. Niaratre töbikadre ‘jene’ tibätä ye ti ñaka törbaba. Monsotre ñaka ja ngwen niaratre erere ye ben niaratre ñaka nämene ja kete, aune ye erere rabadre bare tibätä ye ti ñaka tö namani.” (Ramón, kä 23 niarabiti.)

• ¿Ja ngwandre ni kristiano erere ye sribi kri kräke tä nemen ruin ie? “Nüna kärekäre käbämikata ye tä mente krubäte aune ñan raba nemen tikwe. Ye medenbätä, kä jürätä nemen tibätä nänkäre ja käne aune tikwe ja diandrekä kukwebätä ye tä nüke ti töite.” (Renee, kä 16 niarabiti.)

¿Kukwe meden tä monso mäkwe töi nike ye gare mäi? Mäkwe kukwe ngwantaridre ie ye ngwane raba nemen gare mäi. Akwa, mäkwe töbikadre kwin blitakäre ben, ne kwe mun ñaka rikadre ñäke jai kwärikwäri. Santiago 1:19 tä mike gare “mun jökrä käkwe ja olo mika juto biare [...] akwa mun ñan raba [...] biare blite amne mun ñan raba romon jötrö ngwarbe”. Ye medenbätä, mäkwe kä diandrekä jai blitakäre ben aune “makwe diri metre ta ja moto jämebti”, mätä blite jäme ni madabe ye erere mäkwe nuain (2 Timoteo 4:2).

Ñodre, monso mäkwe ñaka törbadre näin gätäbätä ye ngwane mäkwe kukwe ngwantari ie dreta niara töi nike ye mikakäre gare jai. Ni rüne abokän ñaka tä blite kwin monso kwe ben yebätä ani töbike:

Monso käkwe niedre: Ti ñaka tö näin gätäbätä.

Rün käkwe kukwe ngwantaridre ie rubune kwärä: ¡¿Ñobätä mä kite kukwe ye niere kore tie?!

Tata, ti nibira nainte gätä käne.

¿Mätä nütüre Ngöbö ñaka kukwe ükete kwin yebätä mä kite näinte gätä käne? Gätä ye ñaka tuin kwin mäi, akwa mätä nüne nete aisete käre mä rikadre nunbe gätäbätä.

Nitre rüne blitadre Ngöbö yebätä monso kwe ben aune monsotre käkwe rün kukwei mikadre täte ye nieta Bibliabätä (Efesios 6:1). Monso mäkwe tä sribi Ngöbökwe nuainne o tä niken gätäbätä akwa, ñaka nuainne ja töi jeñebiti, ¿ye raba tuin ño mäi? Sribi Ngöbökwe aune gätä rabadre tuin ütiäte ie ye mä tö, ¿ñan ererea?

Dreta monso mäkwe töite ye mäkwe mika gare käne jai. Kukwe rabadre gare mäi angwane mäkwe blita krörö ben.

Monso käkwe niedre: Ti ñaka tö näin gätäbätä.

Kukwe jämebiti rünkwe niedre: ¿Ñobätä mätä töbike kore monso tikwe?

Tata, ti nibira nainte gätä käne.

Nita nemen täkäni ora krobu ye raba ni mike nainte, yebätä ja ruin ño mäi ye gare tie. ¿Dreta mä mike nainte gätä käne?

Ñaka gare tie. Ti tö ja tuai kä madakänti.

¿Ye erere ja ketamuko mäkwe tä töbike arato?

¿Ja ketamuko meden? Ja ketamuko tikwe nikani ye ngwane ja ketamuko mada ñaka  tärä tikwe. Nitre jökrä tä ja kete kwin jabe, akwa ñaka tö ja ketai tibe.

Rün käkwe monso kwe tuanimetre blite ye köböire monso ie ja namani ruin kaibe ye namani gare ie, aune monso ye namani tö ngwen rün ie. Arato, kukwe mada rabadre monso töi nike ye ngwane raba niereta rün kwe ie (rekwadro  “Ngübadre bätärekä” mikadre ñärärä).

Kukwe ruäre abokän ñaka monsotre mike nirien kukwe ja üairebiti, yebe ja tuadre kwetre, angwane ja rabai ruin kwin ietre aune kukwe mika nämene täte kwetre jatai tuinta kwin ietre. Ani bliteta Ramón yebätä. Niara kristiano niedre kwe ja ketamuko kwe yei ye jürä nämene nemenbätä. Akwa, ye bitikäre namani gare ie ni mada käkwe niara kötaidre ye ñaka kukwe kri krubäte.

Ramón tä niere: “Bati, monso mada kwelate käkwe ti kötaiba kukwe mikata täte tikwe yebätä. Ti rababa jakaire aune ni jökrä okwä rababa tibätä rababa ruin tie. Akwa tikwe ja töi mikaba kukwe niere ie aune kukwe mika nämene täte kwe yebätä tikwe kukwe ngwantariba ie. ¡Niara rababa nikenkä bäri ti käne! Monsotre kwati tärä kukwe ruäre mike täte, akwa ñaka raba blite kukwe mikata täte kwetre yebätä rababa gare tie. Ti abokän raba blite kukwe mikata täte tikwe yebätä. Niaratre yebätä kä jürä rabadre aune ñan tibätä.”

Nitre rüne bätä nitre ja tötika krikri yei tä nüke gare monso kia aune monso tä kite ünä ye ñaka töita ja erebe (1 Corintios 13:11). Monso kia ie kukwe niedre kwati kubu ye tärä nemen debe kräke. Akwa, monso tä kite ünä ye töi ñaka ye kwrere. Ñodre, Ngöbökwe jondron jökrä sribebare niedre monso kia ie ye rabadrera tuin metre ie (Génesis 1:1). Monso tä kite ünä abokän ie kukwe niedre kwati kubu ye ñan ngörä kräke. Raba kukwe  ne ngwentari jai: “¿Ngöbö tärä ye ñokänti raba nemen gare tie? Ngöbö ja tarekä, akwa ¿ñobätä tä kukwe tare ye tuenmetre nakainkä? ¿Ngöbö nüne kärekäre ye ñokänti gare tie?” (Salmo 90:2).

Monso käkwe kukwe ye ngwantaridre angwane mä ñan raba töbike niara ñaka nirien kukwe ja üaire yebiti. Tä kukwe ngwentari yebiti tä mike gare niara tä nirien ja käne kukwe ja üairebiti, aune ye raba dimike nemen ni kristiano erere (Hechos 17:2, 3).

Monso mäkwe kite ünä kite “ja töi” mike sribire, ye medenbätä tä kukwe ngwentari (Romanos 12:1, 2, NGT). Niarakwe nuaindi ye erere angwane tödeka kwe rabai bäri dite aune ye köböire kukwe Ngöbökwe “raba[i] gare” bäri ie (Efesios 3:18). Mäkwe monso dimika töbike kwin, ne kwe rabadre tö ngwen bäri kukwe mikata täte kwe yebätä (Proverbios 14:15; Hechos 17:11).

Biblia tä niere, Timoteo “nämane chi ngäbäkrere” ye ngwane kukwe metre driebare ie. Akwa, Pablokwe kukwe ne niebare ie: “Ngöbö kukwei deme ye namanina gare mae, aisete makwe mika täte janknu” (2 Timoteo 3:14, 15). Timoteo ye erere monso mäkwe nämene chi ye ngwane kukwe Bibliabätä namani gare ie. Niara niena ünä akwa mäkwe dimika jankunu ne kwe kukwe ye rabadre era kräke.

Tärä Lo que los jóvenes preguntan. Respuestas prácticas (volumen 1) tä niere: “Monso tä nüne mäbe gwi ye ngwane rabadre sribi Ngöbökwe nuainne ye mä raba ribere ie. Akwa, ñaka nuaindre kwe mätä nuainmana ie yebätä, ñakare aune nuaindre kwe tä ni niara Sribekä tarere yebätä”. Mäkwe nuaindi ye erere angwane ye käkwe dimikai tödeke metre, aune mäkwe kukwe driebare ie Ngöböbätä ye törbai mikabätä täte jankunu (1 Pedro 5:9). *