Bibliakwe niaratre töi kwitani

¿MERI nünanka Filipinas käkwe dö ña krubäte ye tuanimetre ño aune namaninta nüne kwin mräkätre ben? ¿Dre käkwe ni nünanka Australia ja metaka kisebiti aune ngotobiti ye töi mikani jäme kukwe driekäre? Niaratre nibu tä kukwe niere yebätä mäkwe ñäkä.

“Ni ñaka tä ja töi kwite drekebe ngwarbe” (CARMEN ALEGRE)

DÄREBARE: 1949

JUTA: FILIPINAS

KUKWE MADA: NÄMENE DÖ ÑAIN KRUBÄTE

TIKWE JA NGWANI KRÖRÖ: Ti därebare San Fernando, kä Camarines Sur yekänti. Akwa, mekerabe tita nüne juta Antipolo (provincia de Rizal) yekänti, kä ye tokwäre abokän känti kri krikri kabre aune kiangätä kare tibien. Ti rikaba nüne Antipolo ye ngwane, kä yekänti nitre nämä nüne jäme; kä nämä kite diore ye ngwane nitre ñaka nämä tuin dikekä kwati krubäte ji ngrabare tie. Akwa kä nengwane nitre niena kwati krubäte kä yekänti.

Ti rababa kä Antipolo yekänti bätärabe, Benjamin rababa gare tie, tikwe ja mikaba gure niarabe. Tikwe ja mikaba gure ye ngwane tikwe nünandi kwin ti nämä nütüre akwa ñaka rababa bare ye erere tie. Kukwe ye käi kwitakakäre jabiti tikwe ja töi mikaba dö ñain krubäte. Ti nämä nemen rubun krubäte, aune kukwe ye köböite ti mräkätre ja tare nikabare krubäte. Ti ñaka nämä ti muko mike ütiäte jai, aune ti muko o monsotre tikwe nämä jondron ruäre nuainne ye nämä ti mike rubun krubäte. Nun ja mräkäre ñaka nämä nüne kwin jabe.

BIBLIAKWE TI TÖI KWITANI ÑO: Ti muko ngwai, Editha, testiko Jehovakwe käkwe nieba nuen, nunkwe ja tötika Bibliabätä ye kadre ngäbiti. Kukwe nieba kwe nuen ye erere nunkwe nuainba nünankäreta kwin nun mräkätre yebe.

Nun ja tötikaba Bibliabätä ye ngwane kukwe metre kwin krubäte rababa gare keta kabre nuen. Kukwe nieta Apocalipsis 21:4 ye mataba kwin ti brukwäbätä. Nitre käkwe nünain ja känenkäre Kä Bä Nuäre te Gobran kä kwinbiti köböire yebätä bersikulo ne tä niere krörö “Ngöbökwe niaratre okwä ñöi sökadite jökrä [...] amne ni ñan krütadre jire iti mada amne ñan ja müaidre jire [...] ja tare nikabtä”. Kukwe kwin nuaindi abokän käi rabai juto nitrebätä ye ngätäite ti törbaba ja tuai arato.

Ti nämä ja ngwen aune nüne ñaka kwin yebätä tikwe ja töi kwitadre rükaba gare tie. Akwa, ni ñaka raba ja töi kwite jötrö ngwarbe, yebätä kä rikaba kabre ta angwane dö ñan krubäte ye rababa tie. Ne madakäre, ti rababa monsotre tikwe tarere aune ngübarebätä bätärekä, akwa ye ñaka aibe, ti rababa ti muko mike ütiäte jai aune dimike ji ngwankäre mräkätre käne arato.

Nitre Testiko tä gätä nuainta yebätä Benjamin aune ti jataba näin angwane, kukwe tuaba nunkwe ye käkwe nun töi mikaba ñan krütare. Niaratre ñaka ja gain ngwian ütiäre aune ñaka dröbanike.  Niaratre ñaka ni mada mike tuin ngwarbe jai, ñakare aune tä nitre jökrä mike tuin ütiäte jai. Kukwe metre kwanba nuen ye rababa gare kwin nuen (Juan 13:34, 35).

KUKWE KWIN NAMANI TIKWE: Nun aune nun mräkätre käkwe ja töi kwitaba jötrö ngwarbe. Benjamin aune tibätä kätä juto aune Biblia yebiti nunta dirire ni madai ye käi juto nunbätä. Nun ngobo nibu aune muko kwetre tä ja tötike Bibliabätä arato, aune ja känenkäre niaratre rabadre Jehová mike täte nunbe ie nun tö. Erametre, ne aibe köböire ni raba nüne kwin.

“Ti ganain ñaka raba ti nämä nütüre” (MICHAEL BLUNSDEN)

DÄREBARE: 1967

JUTA: AUSTRALIA

KUKWE MADA: JA METAKA KISEBITI AUNE NGOTOBITI

TIKWE JA NGWANI KRÖRÖ: Ti ngübabare Albury (Nueva Gales del Sur), juta bä nuäre aune jondron krubäte te yekänti. Tä nemen bare juta madate ye erere, ni mada murie keta tärä kä yekänti arato akwa ni raba nüne töi jämebiti kä yekänti.

Ti ngwai nibu, ti aune ti eteba, nunkwe ja tötikabare kwin. Kä nämä kwä kükü tibiti angwane ti rün bätä ti meye käkwe ja tuanimetre, akwa käre nun nämä dre ribere jai ye erere niaratre biani nuen. Kwela bäri ütiäte kä yekänti te ti nämä ja tötike, aune ja tötika kwelate ye krütadre tie ye bitikäre tikwe sribidre ja kräke ngwian ganainkäre ie ti rün törbaba. Akwa, ti töi nämä bäri jadaka yebätä. Nia nämä gare kwin tie bicicleta yebiti aune ja meta nämä gare kwin tie kisebiti bätä ngotobiti. Mrä ti rababa sribire karo ükateta käi yekänti ne kwe kä rabadre nemente bäri tie aune ja töi mike bäri ja kite jadaka yebätä.

Ti nämä dite ngrabare yebätä ja nämä ruin ütiäte tie. Ti nämä dite ngrabare ni jökrä nuainkäre tare, aune ruäre ngwane ti ganain ñaka raba ti nämä nütüre. Ni dirikä tie ja metakäre kisebiti aune ngotobiti ie nämä gare kwin, ti die yebiti ñaka nämä nuäre ti kräke ja metakäre kwin yebätä tikwe ja ngwandre ño aune kukwe nie nämä kwe tie ye erere tikwe nuaindre nämä driere tie. Ja meta kisebiti aune ngotobiti kräke kukwe ükaninte ye ti rabadre mike täte niara nämä niere mantre jetebe tie.

BIBLIAKWE TI TÖI KWITANI ÑO: Ti rababa ja tötike Bibliabätä ye ngwane, ni mada nuainta tare ye tuin käme Jehovai rükaba gare tie (Salmo 11:5). Ja meta kisebiti aune ngotobiti ye abokän jadaka kwin aune ñaka käme ti nämä nütüre. Ja ngwandre ño drie nämä tie ye erere bäsi drie nämä Bibliabätä ti nämä nütüre. Ni Testigo gure jabe nämä ti tötike Bibliabätä ye nämä ti ngübarebätä bätärekä. Tikwe ja meta kisebiti aune ngotobiti tuanemetre ye ñaka nieba jire kwetre tie. Niaratre töi nämä kukwe metre ye aibe driebätä tie.

 Kukwe Bibliabätä jataba nüke gare bäri tie, ti jataba ja mäke bäri Jehovabe aune kukwe jataba nüke gare bä jene tie. Jesús, Ngöbö monsoi käkwe kukwe bämikani yebätä ti töi rababa ñan krütare. Niara nämene dite krubäte akwa ñaka ni mada nuainbare tare kwe. Mateo 26:52 yekänti niarakwe niebare: “Ni rükä ngitrabti abko kämikata ngitrabti arato”. Kukwe ne mataba kwin krubäte ti töibätä.

Kukwe jataba nüke gare bäri Jehovabätä tie angwane, ti rababa niara tarere bäri aune mike ütiäte jai. Ni ni Sribekä, töbätä aune dite krubäte ye töita tibätä rükaba gare tie ye mataba ti brukwäbätä. Ruäre ngwane ti nämä ja mike ngite niarai o ti tö nämä ja di ngwain nekä, ñobätä ñan aune kukwe jökrä nämä tuin ñaka nuäre nuaindre tie. Akwa ti ja di ngwain jankunu ye ngwane, käre Jehovakwe ti dimikai rükaba gare tie. Kukwe mada käbämikata Ngöbökwe ne käkwe ti töi mikaba jäme: “Ti, Jehová Ngöbö mäkwe, ie mätä nakani kisebiti, Tita niere mäi: ‘Ñaka kä jürä ngwan jabätä. Erametre akwle tikwe mä dimikai’” (Isaías 41:13). Ngöbö nämä ti tarere ye nämä gare kwin tie, yebätä ti töi ñaka nämä tuametrebätä.

Tikwe ja meta kisebiti aune ngotobiti tuanemetre ye ñaka rabai nuäre nuaindre ti kräke nämä gare kwin tie. Akwa tikwe ye nuaindi angwane käi rabai juto Jehovabätä aune niara mikadre täte ye bäri kwin ye nämä gare tie arato. Jesukwe kukwe niebare Mateo 6:24 ne käkwe metrere ti töi mikaba kwatibe kukwe ye tuenmetre ruin tie: “Ni ñakare jire abko rabadre sribire bkänkä nibu kräke”. Tikwe Jehová mikadre täte ye bitikäre ti ñaka rabadre ja mete jankunu kisebiti aune ngotobiti rükaba gare tie, ñobätä ñan aune kä ñaka rikadre raire ta angwane ti töi rabadreta jadaka ye aibebätä. Nire diandi tikwe dirikä jai ye kräke kä rükaba tie: ja meta kisebiti aune ngotobiti o Jehová.

Ñaka rababa nuäre ti kräke ja meta kisebiti aune ngotobiti ye tuametrekäre. Ti töi nämä kukwe ketebu yebätä. Kukwe keteiti ye abokän kä nämä juto tibätä ñobätä ñan aune tikwe ja töi mikai kukwe nuainne ye rabai kwin Jehová kräke. Akwa kukwe ketebukäre ye abokän, ti nämä ni dirikä tie ja metakäre kisebiti aune ngotobiti ye ngökö rababa ruin tie. Nitre ja metaka kisebiti aune ngotobiti tä ni ngökö ye ngwane ngite kita ñaka tä biti ta. Nitre ruäre töta nemen ja murie ketai ne kwe ñaka ja tuadre kwetre kukwe tare yebe.

Tikwe kukwe dianba nuaindre jai ye mikakäre gare dirikä tikwe ie kä jürä rababa tibätä. Ye medenbätä tikwe kä mikakaba aune tikwe ñaka blitabata niarabe aune nitre mada ja kitaka yebe. Tikwe ja töi mikaba kukwe kwin nuainne ye nämä gare tie. Akwa, tikwe kukwe mrä ka ngäbitiba mikadre täte jai ye tikwe ñaka mikaba gare ietre yebätä ja rababa ruin ngite tie. Ti jämi Jehová mike täte ye känenkri tikwe niara ngökabare nämä ruin tie. Ye nämä ti mike ulire krubäte. Batire batire ti nämä orare ye ngwane, ti nämä ja muaire krubäte.

Kukwe kwin jutuabare tibätä Jehovai raba ruin tie, ñobätä ñan aune ja mräkätre konkrekasionte töi mikani kwe ti dimike. Ti tarebare, ja ketabare tibe aune ti dimikani yebätä ¡tikwe debe bianba krubäte! Kukwe namani bare David aune Bat-seba yebätä kädrieta Bibliakwe ye ti töi mikabata jäme. David kukwe käme krubäte nuainbare, akwa ja brukwä tätebiti ja töi kwitani kwe ye ngwane Jehovakwe ngite juani tabiti. Tikwe töbikatariba kukwe namani bare yebätä, ye käkwe ti dimikaba töbike kwin metre tikwe ja mikani ngite yebätä.

KUKWE KWIN NAMANI TIKWE: Ti jämi ja tötike Bibliabätä ye känenkri, ti töi ñaka nämä jire ni madabätä, ti töi nämä ja aibebätä. Akwa Jehová aune ti muko tare tikwe ben tita gure kä kwä küküra, ye diebiti ni mada ie ja ruin ño ye erere jata nemen ruin tie. Nunkwe nitre kwati krubäte tötikabare Bibliabätä ye käi juto nunbätä, niaratre ruäre ye ja tare nika barera krubäte. Ti nämene ja mete kisebiti aune ngotobiti köböire jondron kwin rabadre tikwe ye keta ñaka raba Jehová tä nitre tarere köböire tätre ja töi kwite tuin tie yebe.

[Kukwe nieta página 14]

“Ni ni Sribekä, töbätä aune dite krubäte ye töita tibätä rükaba gare tie ye mataba ti brukwäbätä”

 [Jondron üai bämikani aune recuadro página 15]

“¡Tä debe krubäte täräkwata ütiäte nebätä!”

¿Kukwe namani barebätä mäkwe ñäri ye nibi tuin ño mäi? Täräkwata Ni Mikaka Mokre agosto 2008 yebätä ja känenkäre kukwe namani bare kädrie barera gre ketebu biti keta jätä akwa ketebu aibe kädriebike nete. Kukwe kädekata “Bibliakwe niaratre töi kwitani” ye tuin kwin krubäte nitre ñäkäkäbätä yei. ¿Ñobätä tuin kwin krubäte ietre?

Nitre kukwe ne mikaka gare ye kukwe käme keta kabre nuainbare. Ngöbö Jehová jämi gare ietre känenkri, niaratre ruäre yekwe jondron kwin keta kabre namani, akwa ñaka nämene nüne kwin. Niaratre mada abokän nämene töi käme krubäte, nämene dö ñain, sö käme duen krubäte o nämene ja tuin kukwe kri ben. Aune nitre ye ruäre ie Jehová namani gare akwa ja känenkäre niaratre ñaka ja töi mikani niara mike täte. Kukwe namani bare ne jökrä tä bämike ni raba ja töi kwite kukwe käme yebätä kämikakäre juto Ngöböbätä aune nikwe nuaindi ye erere angwane käre kukwe kwin rabai nikwe. Kukwe namani bare kädrieta nebätä nitre tä ñäke angwane, ¿tä mate ño bätätre?

Kukwe kädriebare täräkwata Ni Mikaka Mokre 1 febrero 2009 yebätä ye käkwe meri nämene ngite dimikani ño ye meri iti tä mike gare.

▪ “Kukwe namani bare kädrieta täräkwata nebätä ye erere meritre mada tä ngite yei ja nemen ruin, ñobätä ñan aune niaratre käkwe ja ngwani käme meri ye erere. Ni üai käne aune nengwane bätä niaratre itire itire käkwe kukwe nuainbare mikata gare ye tuin ütiäte krubäte. Meri nibu nämene ngite käkwe ñäkäbare kukwe namani bare mikata gare yebätä ye ja tötika Bibliabätä kani ngäbiti.” (C. W.)

Täräkwata sribebare käne yebätä kukwe namani bare mikata gare ye käkwe nitre ñäkäkäbätä dimikanina. Ñodre, Ni Mikaka Mokre 1 abril 2011 yekänti blitabare kukwe namani bare Guadalupe Villarreal yebätä, niara nämene nemen ni brare ja erebe niarabe yebe abokän tuanimetre kwe Jehová mikakäre täte. Nitre ñäkäkä täräbätä käkwe tärä juani keta kabre nuen ye abokän ketebu tä dre niere ye mike ñärärä.

▪ “Kukwe namani bare Guadalupe yebätä mikata gare ye ti töi mikaba ñan krütare. Nitre tä Ngöbö aune Kukwe kwe tarere köböire niaratre tä ja töi kwite ye kwin krubäte.” (L.F.)

▪ “Käne ti nämä blite tödeka tikwe yebätä ni jökrä ben, aune ti nämä blite nitre brare ja erebe nemen jabe yebe arato. Akwa, mrä mada ti ñaka jataba blite bentre aune ti nämä ngitie bätätre. Ti nämä kukwe ne ribere jai, ñobätä ñan aune kukwe ne ti dimikanina nitre ye mike tuin jai Jehová ie tuin ye erere: ni ye raba niara mike täte ye kwrere.” (M. K.)

Täräkwata Ni Mikaka Mokre 1 agosto 2011 sribebare yekänti Victoria Tong yebätä kukwe namani bare mikata gare abokän käkwe nitre ñäkäkäbätä dimikani krubäte. Victoria nämene chi ye ngwane ñaka nünanbare kwin kwe. Niara Jehová mikani täte kä kwati krubäte te, akwa ye bitikäre Jehová nämene niara tarere ye ñaka namani nuäre kräke mikakäre era jai nieta kwe. Jehová nämene niara tarere ye dre käkwe bätärekä dimikani miketa era jai abokän tä mike gare arato. Kukwe namani bare Victoria yebätä ye nitre ruäre ñäkäbarebätä abokän käkwe dre niebare ye mike ñärärä.

▪ “Kukwe namani bare Victoria yebätä mikata gare ye ti dimikani krubäte. Ti ja tuabarera kukwe tare keta kabre ben aune, ti ja ngökabare ñöte käi niena kwati krubäte tibiti, akwa mantre jetebe tita ja tuin kukwe ñaka kwin tä nüke ti töite yebe. Jehová ie ti tuin ño ye kukwe namani bare Victoriabätä ye tä ti töi mike ja di ngwen mike nüke gare jai.” (M. M.)

▪ “Ti nämä bati ye ngwane ti nämä ni üai butiere ye tuin krubäte, akwa tikwe tuametreba. Bitinkä ti jataninta ni üai butiere ye tuinta. Tikwe ja di käräba nitre umbre konkrekasion tikwe yete ie, aune ye köböire tita ja di ngwen ja tuakäre kukwe yebe. Ngöbö tä ti tarere aune ti mike tuin bobre jai nieta kwetre tie. Yebiti ta ja ñaka tä nemen ruin ütiäte tie aune Ngöbö ñaka ti tarere tä nemen ruin tie. Akwa, Victoria kukwe niebare ye käkwe erametre ti dimikani. Matare nüke gare tie, Jehová ñaka ngite juen ta jire tibiti tita nütüre ye ngwane, erametre Jesús ja nire biani murie ketadre ne kwe ngite juandre ta tibiti ye ti ñaka tä kain ngäbiti. Kukwe namani bare kädrieta täräkwatabätä ye tikwe tikaninkä jai ñäkäkärebätä aune töbikatarikärebätä, ne kwe batire batire kukwe ñaka kwin rükadre ti töite yebe ti rabadre ja tuin. ¡Tä debe krubäte täräkwata ütiäte nebätä!” (L. K.)