RUT aune Noemí tä näin gürere ji niken kä kiare Moab yekänti ta. Niaratre nibu tä kaibe. Kä mikire känti murie mate dite yekänti niaratre ye tuin diore menteni. Kä derekri ye kite tuin bäri raire krubäte Rut ie. Niara tä nikren bie yebätä aune tä töbike, “ora nibira kä känänkäre ja dükara deu nie”. Bie tare krubäte kwe yebätä töita kwatibe kukwe jökrä nuainkäre bie ye ngübakäre.

Niaratre nibu ye tä ja tuin kukwe tare jeñe kwetre yebe. Kä nikanina raire ta angwane Noemí muko krütani aune nengwane tä ngobo Mahlón aune Kilión krütani ye muaire. Rut tä ulire krubäte arato, ñobätä ñan aune Mahlón ye nämene niara mukore. Niaratre nibu ye tä näin juta Belén kä Israel ye arabe kokwäre. Niaratre tä näin jabe, akwa itire itire töita ñaka ja erebe. Noemí därebare ye käi kokwäre tä näinta, akwa Rut abokän tä näin kä ñaka gare ie ye kokwäre, mräkätre, juta kwe aune nämene nüne ño, bätä ngöbö mika nämene täte kwe ye tuanimetre kwe arato (Rut 1:3-6).

¿Ñobätä Rut monso bati ye käkwe ja töi kwitani jötrö ngwarbe? ¿Medente ja di kwani ie nänkäre ja käne aune Noemí ngübakäre? Tödekadre ño ye Rut meri nünanka Moab käkwe bämikani kwin krubäte, aune kukwe nekänti nikwe kukwe keta kabre mikai gare jai niara yebätä abokän erere ni raba nuainne. Kukwe ye rabadre gare nie känenkri, ñobätä meritre nibu ye käkwe nänbare mente krubäte rabakäre Belén ye ani mike gare jai.

Nitre ja mräkäre ja tare nikabare krubäte kukwe tare kisete

Juta chi Moab, känti Rut ngübabare, kä ye nemenkä kädrikri mar Muerto yekänti. Kä ye abokän ngutuä mente kwin krubäte känti kä järäre krubäte aune kri ñaka krubäte. “Kä Moab” yekänti jondron nöka nämene abokän gwä nämene nemen kwin krubäte, jondron kwedre nämene krubäte akwa kä Israel yekänti mrö nika nämene. Kukwe ye köböire Mahlón aune mräkätre yei Rut namani gare (Rut 1:1, Jonás/Rut, Sociedad Bíblica de Panamá, [JR-SBP]).

Mrö nikani namani krubäte Israel, yebätä Elimélec, Noemí, bätä ngobo nibu käkwe kä mikaninkä niaratre därebare yekänti aune nikani nüne Moab. Niaratre ja mräkäre jökrä käkwe kä mikaninkä ye käkwe tödeka kwetre nuaninte raba ruin, ñobätä ñan aune nitre nünanka Israel ye rabadre niken mantre jetebe kä deme dianinkä Jehovakwe yekänti mikakäre täte (Deuteronomio 16:16, 17). Noemí nämene tödeke jankunu, akwa muko krütani ye ngwane namani ulire krubäte (Rut 1:2, 3).

Monsotre Noemikwe namani ja mike gure meritre nünanka Moab ben ye ngwane Noemí namaninta ja tare nike raba ruin (Rut 1:4). Niarai nämene gare kwin, Abrahán, nünanka nitre Israel känenkri, ye käkwe ja di ngwani ngobo Isaac muko känene mräkätre ngätäite, ñobätä ñan aune nitre ye nämene Jehová mike täte (Génesis 24:3, 4). Ne madakäre, Kukwe biani Moisés ie yebätä mikani gare nitre Israel yei, niaratre monsoi brare aune merire ye käkwe ja mikadre gure nitre juta madate ben angwane kukwe tare rabadre kisete: nitre juta yete rabadre jondron ngwarbe mike ngöböre jai Ngöbö täte (Deuteronomio 7:3, 4). *

 Akwa yebiti ta, Mahlón aune Kilión käkwe ja mikani gure meritre nünanka Moab yebe. Noemí nämene töbike aune ulire krubäte raba ruin, akwa ja di ngwani kwe ja töi mike kwin jüde Rut bätä Orpá kräke aune tarere. Ja känenkäre jüde nibu ye käkwe kukwe metre mika nämene täte niarakwe ye kain ngäbiti ie namani tö ngwen. Ye erere o ñakare, akwa gare nie niara nämene jüde nibu ye tarere. Niaratre nimä namaninta ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, nämenentre ja kete kwin ye käkwe dimikani. Rut aune Orpá monsoi jämi nemen jire iti angwane, muko krütani (Rut 1:5).

Kukwe tare namani Rut kisete ye ngwane, ¿kukwe mika nämene täte kwe ye käkwe dimikani? Ñakare raba ruin. Kä Moab yekänti ngöbö ngwarbe kwati krubäte mika nämene täte, ye ngätäite ngöbö Kemós ye mika nämene täte metrere (Números 21:29). Nitre nünanka Moab nämene monsotre kia murie kete, ye tä mike gare kä ye näire kukwe käme nuain nämene krubäte kukwe ngwarbe mika nämene täte yete. Ngöbö nitre Israelkwe ni tarekä aune ni mike tuin bobre jai yebätä Mahlón o Noemí käkwe kukwe driebare Rut ie ye käkwe mikani töi ñan krütare. ¡Kukwe ñaka ja erebe! Jehová tä ni gobraine ja tare kwe yebiti aune niara ñaka tä kä jürä mike ni niara mikaka täte yebätä (Deuteronomio 6:5). Kukwe tare namani Rut kisete ye ngwane, ja ketabare bäri kwe Noemí ben raba ruin nie. Ngöbö dite krubäte,  jondron sribebare kwin krubäte kwe aune tä juta kwe ngübare ja tare yebiti bätä mike tuin bobre jai yebätä Noemí nämene blite Rut ben angwane, niara nämene bie namanina umbre kukwe nuin ye ni raba bämike ja töibätä.

Dre nämene nakainkä Noemí käite ye nämene gare ie. Bati namani gare ie, mrö nika ñaka namanina Israel ñobätä ñan aune Jehovakwe juta kwe dimikani, kukwe ye ni jondron rürübäinkä käkwe niebare raba ruin. Kä Belén ye namaninta ütiäte, ye abokän “Mrö Jue” gärätä. Ye medenbätä Noemí ja töi mikaninta nikenta ja käite (Rut 1:6).

¿Rut aune Orpá käkwe dre nuainbare? (Rut 1:7.) Niaratre yebätä kukwe tare namani bare ye käkwe mikani ja kete bäri kwin bie yebe. Noemí nämene ni mada mike tuin bobre jai aune nämene tödeke Jehovai ye namani tuin kwin krubäte Rut ie. Meritre nimä kän muko krütani, ye mrä, nikanintre gwairebe kä Judá ye kokwäre.

Kukwe namani bare mikata gare ne tä driere nie, ni kukwe kwin nuainkä aune ni kukwe käme nuainkä ye jökrä tä ja tuin kukwe tare yebe (Eclesiastés 9:2, 11). Kukwe ye tä kukwe mada ütiäte driere ja töi kräke nie arato: ni mräkä tare nikwe krütadre nikän angwane, bäri kwin nikwe ja di kärädre ni madai, akwa metrere, nikwe ja di kärädre nitre tä näin, Jehová, Ngöbö Noemikwe kokwäre ja kriemikakäre yei (Proverbios 17:17).

Rut ni mada tarebare erametre

Meritre nimä kän muko krütani ye tä näin jankunu ji ngrabare angwane, kukwe mada tä Noemí mike töbike. Tä töbike meritre nibu bati tä näin ben yebätä, meritre yekwe niara aune ngobo nibu ye nämene tare krubäte. Ñaka tö tuai ja tare nike jankunu. Meritre nibu ye käkwe jondron kwetre ye tuanemetre jökrä aune rikadre niarabe kä Belén yekänti angwane, jondron ñaka niarakwe biankäre ietre ye tä gare kwin ie.

Kä ñaka nü Noemí ie kukwe yebätä aune ribeta kwe ietre: “Mun nänta jirekäbe ja gwiriete mun meye känti. Munkwe ti ngobo mrö tarebare, erere munta ti tarere arato, ye kwrere Ngöbö raba mun tarere amne raba mun die mike abko ie ti tö”. Jehovakwe niaratre ie muko kwin biandre aune nüna dreta kwin kwetre ie Noemí tö namani. Kukwe mada mikata gare ja känenkäre: “Demainbare kwe. Akwa Noemí jüde abko nikaninbe müen”. Noemí nämene ni mada kain ngäbiti kwin aune mandiame yebätä Rut bätä Orpá nämene tarere krubäte ye gare kwin nie. Meritre nibu ye käkwe niebare ja dibiti ie: “Nun ñan tö näinta [...] nun näin mabe nebeta ma gwiriete” (Rut 1:8-10, JR-SBP).

Akwa Noemí ñaka ja di ngwani nekä. Niarakwe ñaka Rut aune Orpá dimikai krubäte kä Israel yekänti mikani nüke gare kwe ietre, ñobätä ñan aune niara muko krütani aune monsoi ñaka nämene ja mikakäre gure niaratre ben. Ne  madakäre, kukwe ye rabai ükaninte ja känenkäre ie niara ñaka nämene tö ngwen. Niara ñaka raba jüde nibu ngübare yebätä namani ulire krubäte arato (Rut 1:11-13).

Kukwe niebare Noemikwe ye nükani gare kwin jötrö ngwarbe Orpá ie: niara rabadre ja mikete Moab, kä yekänti niara meye aune mräkätre mada nämene jiebäre. Erametre, bäri kwin niara rabadre ja mikete Moab namani tuin ie. Ye medenbätä, namani ulire krubäte, bie demainbare kwe aune nikwitaninte ja jiebiti nänkäreta (Rut 1:14).

¿Rut abokän käkwe dre nuainbare? ¿Noemí kukwe niebare ye käkwe niara töi kwitani? Mikata gare ja känenkäre: “Rut abko, namani ja ketete Noemibtä”. Noemí nikanina jibiti raba ruin. Akwa, Rut nämene näin jiebiti ye gani kwe angwane, niebare kwe ie: “Ma riba nikirate ja käite amne, nikirate ngöbö kwekwe miketa ütiäte jae, aisete nänta siba niara jiebti” (Rut 1:15, JR-SBP). Noemí kukwe niebare ye tä kukwe ütiäte mike gare nitre ñäkäkä täräbätä ie: Orpá nikaninta juta kwe ye ñan aibe känti, ñakare aune nikaninta “ngöbö kwe” ye mikakäre täte arato. Niara nikaninta ngöbö Kemós mikakäre täte jankunu aune ngöbö mada mada mikakäre täte. ¿Rut nuainbare ye erere arato?

Niara nämene Noemí aune Ngöbö Noemikwe tarere. Ye medenbätä dre nuaindi kwe ye nämene gare kwin ie. Nämene kaibe Noemí ben ji ngrabare ye ngwane, mikani ñärärä kwe okwäte aune niebare kwe ie: “Makwe ñan ti juantarita mda. Erere arato, tikwe kä mikarekä mabtä, ye makwe ñan ribe mda tie, ñobtä ñan angwane ma näin mdente, känti ti näin siba mabe. Erere arato, ma rabadi nüne mdente, känti tikwe nünandi. Ma Mräkä rabadi ti mräkäre, Ngöbö makwe abko rabadi Ngöböre tikwe. Mdakäre abko, ma krütadi amne doboi mikadi mdente, ye känti ti krütadi amne ti doboi mikadre abko, ie ti tö, akwa nane tikwe kä mikarekäta mabtä, ne angwane Dänkin Ngöbö tikwe, ie ti raba ngite ma dokwäre. Akwa ni krütadre aibe käkwe ni diandikä jene jene tita nütüre” (Rut 1:16, 17, JR-SBP).

¡Kukwe kwin krubäte niebare Rutkwe ngwandre törö jai! Ye erere, ñobätä ñan aune kä nikanina mil krämä ta ye bitikäre kukwe niebare Rutkwe ye ngwan täbe törö jai. Kukwe ye tä ja tare erametre mike gare. Rut nämene Noemí tarere krubäte yebätä töi namani kwatibe nänkäre bie kwe yebe kä mada känti. Niaratre krütadre ye aibe rabadre denkä jene jene. Rut namanina juto nünankäre juta Noemikwe yete aune dre dre nämene gare ie kä Moab yekänti ye jökrä tuametrekäre, bätä ngöbö mika nämene täte kwe ye arato. Niarakwe ñaka ja ngwani Orpá ye erere, ñakare aune töi namani ja brukwä tätebiti Jehová, Ngöbö Noemikwe ye mikakäre täte. *

Ye medenbätä kä mente yekänti niaratre nibu nikani jankunu jibiti rabakäre nemen Belén. Mikata gare ye erere, niaratre käkwe nänbare bämän krati. Akwa niaratre nibu nämene näin jabe ye käkwe dimikani kä ngwen nüke jai kukwe tare yebätä.

Kä nengwane ja tare nikata krubäte ye ngätäite nita nüne. Biblia tä niere ye erere, “kukwe [...] nakenkä taretare krübäte” kä ne näire, abokän känti nita ja tuin kukwe tare keta kabre ben (2 Timoteo  3:1). Ye medenbätä kä nengwane nikwe bäri ja taredre erametre kwärikwäri Rut ye erere. ¿Ja tare erametre ye abokän nuainta ño? Ja tare erametre ye tä ni töi mike kukwe kwin nuainne nitre töi käme ye ngätäite. Nire nire töi ye erere ye tä ja ngwen metre ja tare yei aune tä kä ngwen nüke jai, aune ñaka tä ja di ngwen nekä. Ja tare erametre ye kwin krubäte nitre gure, nitre ja mräkäre, ja ketamuko aune konkrekasion kristiana ye kräke. Nikwe ni mada taredi ne erere angwane, nikwe ja ngwandi Rut erere.

Rut aune Noemí namani Belén

Nikwe niedi ni mada tare erametre nikwe ye ñaka ja erebe nikwe bämikai ietre yebe. Rut nämene Noemí... aune Jehová, Ngöbö diani kwe jai tarere erametre ye bämikani kwe. Nuainbare ño kwe ye ani mike gare jai.

Meri nibu muko krütani ye namani mrä Belén, kä ye nemenkä 10 kilómetros (6 millas) mötörikri kä Jerusalén yekri. Noemí namaninta käi namani juto krubäte nitrebätä ye tä mike gare niara aune mräkätre ye nämene gare kwin nitre jökrä ie juta chi yekänti. Meritre namani niara mike ñärärä kwin aune namanintre ngwentari jai: “¿Noemí abko nüketa yera?”. Erametre, niara bä aune ngrabare ye käkwe mikani gare ja tare nika bare kwe kä kwati krubäte te kä Moab yekänti (Rut 1:19, JR-SBP).

Kukwe tare namani bare Noemibätä ye mikani gare kwe mräkätre aune nitre nämene nüne mekera niara bäre yei. Niara kä ye kwitadre aune kädekadre Mará niebare kwe, Noemí ye abokän “kä nüäre” gärätä, aune Mará ye abokän “ni moto romon” gärätä. ¡Niara namani ulire krubäte! Job ye erere, Jehová nämene niara mike ja tare nike namani nütüre (Rut 1:20, 21; Job 2:10; 13:24-26).

Bätärekä jatäri Noemí aune jüde jatani nüne nitre nünanka Belén ye erere, aune Rut käkwe ja ngübadre ño aune Noemí ngübadre ño kwe yebätä namani töbike. Jehovakwe Kukwe biani nuaindre nitre Israel ie yekänti blita nämene sebada bäi ükakrö yebätä namani gare ie, ye kukwe kwin ükaninte nitre bobre dimikakäre. Sebada öta nämene ye ngwane nitre nämene niken nitre sebada ötaka ye jiebiti sebada bäi mikate nämene ye ükakrökäre ja kräke. Sebada nöka nämene abokän nämene nirien ji kräbäre aune kä  kräte ye nitre nämene niken ükökrö jai arato (Levítico 19:9, 10; Deuteronomio 24:19-21). *

Sebada ükakrö käi nükani (ye abokän sö abril ye näire kalendario kä nengwane köbö täinkäre ye ererebätä). Rut nikani tirete ni känene ne kwe niara mikadre sebada bäi ükökrö. Batibe namanina sribire tire Boazkwe yete, ni ye ngwian bökäne krubäte aune Noemí muko krütani ye mräkä. Niara raba niken sebada bäi ükökrö, akwa niara tuanemetre sebada ye bäi ükökrö ribebare kwe monso bati nitre sribikä däkien ie. Aune ni ye käkwe tuanimetre ye erere nuainne, aune drekebe ngwarbe Rut namanina sribire (Rut 1:22–2:3, 7).

Nitre sebada ötaka nämene sebada tikekä hoces de pedernal yebiti angwane, Rut nämene näin jiebiti. Sebada tuanmetre nämene ye niara nämene ükökrö o namani tuenmetre, nämene dänkwä mäke jabätä yete nämene sebada ükökrö aune biti nämene ükete kwin sebada ngwä ye monuakäre. Sribi ye ñaka nämene nuäre nuaindre aune nämene nitre mike nainte krubäte bätä kä nämene kite raire dekä ye ngwane nämene nemen bäri ñaka nuäre nuaindre. Yebiti ta Rut ñaka nämene ja töi mike jondron mada nuainkäre aune nämene nünenkä ja krübärie ye aibe sökatekäre bätä mrökäre “gwi” (ye abokän kä ja dükakäre nitre sribikä yei gärätä raba ruin).

Rut käkwe ñaka kukwe ye nuainbare nitre mada mikakäre nikren jabätä. Akwa jutuabare Boaz ie ye ngwane, niara ye abokän nire ngwanintari kwe nitre sribikä däkien ie. ¿Aune Boaz ye abokän töi ño? Niara nämene tödeke aune Ngöbö tarere krubäte bätä nämene köbö kwin ne niere nitre sribikä kwe yei: “¡Dänkin Ngöbö raba munbe!”. Aune nitre ruäre ye sribikä o ni menteni, abokän nämene kukwe ye erere bäsi niere niarai. Boaz, bäri umbre Rut kräke, ye töi namani krubäte Rut yebätä ngängän kwe ye kwrere (Rut 2:4-7, JR-SBP).

Ye medenbätä “ti ngängän” niebare kwe ie aune rabadre jankunu sebada bäi ükökrö tirete bätä tädre monsotre merire bati sebada ötaka ye ken ne kwe nitre brare sribikä käkwe ñaka ja töi mikadre nike niebare kwe ie. Ne madakäre, mrö tädre kwetadre ñänä ruäre ie ye mikani gare kwin kwe jai. Akwa metrere kwin niebare kwe ie aune dimikani kwe. ¿Ñobätä nuainbare kwe? (Rut 2:8, 9, 14.)

Rut ngwanintari Boaz ie, niara menteni se ñobätä namani kukwe kwin nuainne krubäte kräke. Rut dre dre nuainbare Noemí kräke ye jökrä nämene gare Boaz ie niebare kwe. Noemí käkwe jüde kwe kädriebare kwin meritre kä Belén yekänti ben. Ne madakäre, Rut ja töi mikani kwatibe Jehová mike täte nämene gare Boaz ie arato, ñobätä ñan aune niebare kwe ie: “Dänkin Ngöbö nun iraelitakwe, ie mata ja di kärere jakrä, ye käkwe sribi makwe ye ütiä bian jökrä mae” (Rut 2:12, JR-SBP).

¡Kukwe ye käkwe Rut dimikani krubäte! Erametre niara käkwe nänbare Jehová kokwäre ja kriemikakäre, kwi ngäbä tä ja krien meye ngwike täni ye kwrere. Boaz kukwe kwin niebare Rut töi mikakäre jäme yebätä debe biani kwe ie ye bitikäre, nikani sribire jankunu nükebe dere (Rut 2:13, 17).

Rut nämene tödeke köböire jondron kwin nuainbare kwe ye tä kukwe kwin bämike ni jökrä kä nengwane kräke, metrere ngwian ñaka krubäte käi näire nita nüne yebätä. Rut rabadre Noemí dimike ye ñaka nämene käi kwitekä jabiti, ye medenbätä jondron jökrä bian nämene ie yebätä nämene debe bien. Sribi ñaka ütiäte nuain nämene krubäte kwe aune ja dibiti ni tare nämene kwe ye ngübakäre yebätä ñaka nämene ja gaire. Ne madakäre, niarakwe sribidre ño kwin nitre madabe kräke kukwe niebare ie ye kani ngäbiti töi kwinbiti kwe aune mikani ütiäte kwe jai. Akwa metrere nire nämene niara kriemike ye ñaka käi kwitaninkä jabiti kwe: Jehová, niara Rün aune Kriemikaka.

Nikwe ja taredre erametre Rut käkwe nuainbare ye erere aune nikwe ja ngwandre töi bobre, sribidre krubäte bätä debe biandre jondron biandre nie yebätä niara erere angwane, tödeka nikwe käkwe ni mada töi mikai ye erere nuainne arato. Akwa, ¿Jehová käkwe Rut aune Noemí ngübabare ño? Kukwe nebätä nikwe ja tötikai täräkwata mada sribedi jatäri yebätä.

[Notas]

[Recuadro página 26]

Tärä chi akwa ütiäte krubäte

Tärä Rut bämikata jondron chi ütiäte krubäte ye kwrere, ye tärä chi akwa ütiäte krubäte. Bibliabätä tärä Rut ye känenkri tärä Jueces tä mikani akwa tärä ketebu ye ñaka ja erebe aune kukwe namani bare kirabe tä tikanibätä, tärä Rut yebätä kukwe ñaka tä tikani krubäte (Rut 1:1). Samuel, Ngöbö kukwei niekä käkwe tärä ketebu ye tikabare. Akwa, mä täi ñäke jankunu Bibliabätä angwane, tärä mada Bibliabätä ye jökrä ngätäite tärä Rut ye mikani kwin krubäte mäkwe niedi arato. Rü namani bare, ni mada nuainbare tare, aune ja mikani bäri ni mada rüere kädrieta tärä Jueces yebätä, känti ni ñäkäkä täräbätä täi ñäke ye bitikäre, tärä chi “ütiäte krubäte” yebätä rabai ñäke abokän känti ngwanta törö nie, nitre nüna jäme tarekä abokän tä ja tuin kukwe tare ben mantre jetebe ye Jehová ñaka käikwitekä jabiti. Kukwe namani bare kirabe ni ja mräkäre yebätä mikata gare kukwe nuäre rükadre gare nie yebiti aune tä kukwe ütiäte mike gare ja töi kräke nie. Ni mräkä tare nikwe tä krüte ye ngwane ni tä nemen ulire krubäte yebätä tä blite nibe, aune tä blite ja tare, tödeka, bätä ja ngwan metre yebätä arato.

[Jondron üai bämikani página 24]

Kukwe tare namani bare ye näire, Rut ja di käräbare Noemí ie

[Jondron üai bämikani página 25]

“Ma mräkä rabadi ti mräkäre, Ngöbö makwe abko rabadi Ngöböre tikwe”

[Jondron üai bämikani página 27]

Rut sribibare ja dibiti aune sribi ñaka ütiäte nuainbare kwe ja kräke aune Noemí ngübakäre