“Mun rika blite Ngöböbe angwane, munkwe nie krörö: ti rün”

¿Ti rün nieta ye ngwane dre tä nüke mä töite? ¿Ni ni mada tarekä abokän töita krubäte mräkätre kwe yebätä o ni ñaka mräkätre ngübare kwin, aune rubun krubäte yebätä? Mä rün töi ño ye ererebätä mäkwe kukwe ye mikai gare.

JESÚS nämene blite Ngöböbe o nämene blite Ngöböbätä ye ngwane, nämene ti rün niere. * Oradre ño ye niara nämene driere nitre ja tötikaka ben ie angwane, niebare kwe: “Mun rika blite Ngöböbe angwane, munkwe nie krörö: Ti Rün” (Lucas 11:2). ¿Ni rün Jehová ye abokän töi ño? Ütiäte krubäte nikwe kukwe ngwantarita ne mikadre gare jai, ñobätä ñan aune Jehová töi ño ye rükai gare bäri kwin nie angwane, nikwe ja ketai bäri kwin ben.

Erametre Jesús ye aibe raba kukwe mike gare nie ni Rün kä kwinbiti yebätä. Ñobätä ñan aune niara aibe käkwe ja ketabarera bäri kwin Jehovabe. Ye medenbätä niebare kwe: “Niara aibe ie ti gare. Erere arato, ti Rün gare ñakare ni mda mdaye, akwa ti niara Odei ne aibe ie niara gare amne ti tö rabare mikai gare nire nireye,  ye erere ie rabadi gare” (Mateo 11:27). Ye medenbätä, bäri kwin ni Rün kä kwinbiti rabadre gare nie yekäre ni rabadre Monsoi kukwe nuin.

¿Jesús tä dre mike gare nie Jehová yebätä? Jesukwe niebare: “Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte, medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe, ne kwe ni jökrä käkwe tödekadre ie ye ñaka gadrete, ñakare aune ja nire käre ye rabadre kwe.” (Juan 3:16, TNM.) Kukwe ne tä ni Rün töi bäri ütiäte ye mike gare: ja tare (1 Juan 4:8). Niara tä ni tarere ye tä bämike kukwe keta kabrebiti: tä ni kain ngäbiti, tä ni tarere aune tä ni mike tuin bobre jai, tä ni kriemike, tä mäträre nibätä aune tä mrö ja nire kräke bien nie.

Tä ni kain ngäbiti

Monsotre tä sribire kwin ye ngwane rün tä kwin niere ietre, ye tä niaratre dimike aune jata nemen ruin kwin ietre. Jesús ie rün kukwe juruabare niere: “Ni ne abra ti Ngobo tikwe. Niara tare kri tikwe”, ye ngwane kä namani jutobätä ye bämike ja töibätä (Mateo 3:17). Jesús tä mike gare metre nie, ni tare Jehovakwe aune tä ni kain ngäbiti. Erametre, tä mike gare: “Nire käta ti tarere kore, ni ye abko ti Rün tikwe käkwe taredi” (Juan 14:21). Kukwe mikata gare ne tä ni dimike krubäte, ¿ñan ererea? Akwa, ni tärä iti abokän töi ñaka ye erere ni kräke.

Nita ja di ngwen ye Jehová ñaka mike tuin ütiäte jai nikwe nütüdre ie Satana tö. Niara tä ni töi kwite ne kwe Ngöbö ñaka raba ni kain ngäbiti nikwe nütüdre aune kukwe ruäre tä nemen bare nibätä yebiti tä ni nuinte, ñodre, ni kite umbre, bren aune ni tö drei abokän ñaka tä nemen nikwe yebätä nita nemen ulire. Lucas yebätä kukwe namani bare ye ani mike gare jai, Ngöbö ñaka raba niara kain ngäbiti namani nütüre. Niara nämene bati ye ngwane, rün aune meye käkwe kukwe ja üaire keta kabre ütiäte driebare ie ye bitikäre niaratre kukwe ye tuanimetre abokän tuani kwe. Ye köböite ñaka namani nuäre kräke ja ketakäre bäri kwin Rün kä kwinbiti ben. Ne madakäre, nämene rubun krubäte aune käre kukwe nämene nakainkä jabätä ie nitre madabe. Akwa muko kwe nämene niara ngübarebätä bätärekä jatäri aune dimike, ye käkwe dimikani ja töi mike kwin, aune niara tä niere, muko kwe ye abokän “jondron ütiäte, Ngöbökwe biani” ie ye kwrere. Kä nikani raire ta ye bitikäre, “Kristo Jesu nükani kä nebtä ni kukwe kämekäme nuenkä dentari” ye nükani gare Lucas ie (1 Timoteo 1:15). Jehová tä niara tarere aune kain ngäbiti yebätä tä töbiketari ye tä kä mike jutobätä.

Jehová ñaka mä tarere aune mä ñaka raba kukwe kwin nuainne kä mikakäre juto niarabätä rabadre ruin mäi angwane, Romanos 8:31-39 tä kukwe niere yebätä mäkwe töbika. Yete apóstol Pablo tä mike gare metre nie, jondron jökrä “ñan tärä nun ötaka ja tarekrä Ngöbökwebätä”. *

Tä ni tarere aune tä ni mike tuin bobre jai

Ni Rün kä kwinbiti ye Ngöbö ni mike “tuin bobre” jai aune nita ja tare nike ye nüke gare kwin ie (Lucas 1:78). Jesús nämene ni mada mike tuin bobre jai Rün ye erere (Marcos 1:40-42; 6:30-34). Nitre kristiano metre tä ja di ngwen ja ngwen Jehová ye erere arato. “Munkwe ja moto mika kuin jakrä kwärikwäri amne ja raba ruentari tare kwärikwäri munye” nieta Bibliabätä ye niaratre tä mike ütiäte jai (Efesios 4:32).

Felipebätä kukwe namani bare yebätä ani töbike, bati niara nikani ji ngrabare sribi kokwäre ye ngwane, trökrä namani tare krubäte, ni däkäte cuchillobiti ye kwrere namani ruin ie. Jötrö ngwarbe jänikani hospital. Ora krä kwä nikani ta yete niara trä tua nämene ye bitikäre, namani gare doctor ie, niara bikin kri niken nemen brukwäte ye nötaninte. Doctorkwe niebare ie, minuto nebera grebiti krärike mä käne angwane mä krütai yebätä nun ñaka raba mä operare.

Ja mräkätre kukwebätä ye ruäre nämene näin Felipe ben. Felipe namani tuin bobre ietre yebätä jötrö ngwarbe jänikani kwetre hospital madate operakäre. Felipe opera nämene ye niaratre  namani ngübare, aune operación ye namani bare kwin krubäte. Ja mräkätre kukwebätä Felipe ben käkwe mikani tuin bobre jai yebätä tä debe bien krubäte ietre. Akwa niara Rün kä kwinbiti käkwe ja mräkätre töi mikani kukwe ye nuainne nüke gare metre ie arato. Niara tä niere, “Ngöbö nämä käre ti ken, ti dimikakäre ni rün ni tarekä ye kwrere rababa ruin tie”. Jehová ni mike tuin bobre jai ye tä bämike nitre mikaka täte yebiti.

Tä ni kriemike

Monso chi tä kukwe tare te ye tä nüke gare jabätä ie angwane, tä niken betekä rün kwe kokwäre, ñobätä ñan aune rünkwe niara kriemikai ye gare ie. Jehová tä monsotre kwe ye kriemike, aune nämene Jesús kriemike yei Jesús nämene tö ngwen (Mateo 26:53; Juan 17:15). Ni Rün kä kwinbiti ye raba ni kriemike arato. Metrere kä nengwane, niara tä ni kriemike kukwe ja üaire yebiti. Nitre raba kukwe tare mike nemen bare nibätä aune raba ni mike ñaka ja mäke kwin niarabe yebätä nikwe ja kriemikadre ye kräke dre ribeta nikwe jai ye jökrä tä bien nie. Jehová tä Kukwe kwe Biblia ye bien nie. Biblia yebiti niara tä mäträre nibätä ye nikwe kadre ngäbiti angwane, nita niara kukwe nuin kukwe ne niere jai ye kwrere: “Ji ne ara. Näinbiti” (Isaías 30:21).

Tiago aune eteba Fernando bätä Rafael nämene kukwe nuainne yebätä ani töbike, niaratre ye nämene musika rock ye täke nitre mada musika täkäkä yebe. Niaratre ye dianinkä musika täkäkäre kä bäri ütiäte São Paulo (Brasil) yekänti namani gare ietre angwane, kä namani juto krubäte bätätre. Gwäune kukwe kwin rabai kwetre namani ruin ietre. Akwa, ja mräkä kukwebätä käkwe mikani gare ietre, niaratre käkwe ja ketadre krubäte nitre ñaka kristiano metre yebe angwane, raba kukwe tare mike niaratre kisete (Proverbios 13:20). Kukwe ye mikaba gare kwe Biblia yebiti nuen, niara ye käkwe kukwe ye erere tuani nemen bare. Eteba kwe nämene ja kete ja ketamuko ñaka kwin ben ye köböite ja mikani gure gore kwe. Tiago aune etebatre ye käkwe ja töi mikani musika täkä nämene kwetre ye tuenmetre. Kä nengwane niaratre nimä ye tä kä denkä bäri jai kukwe driekäre. Kukwe Ngöbökwe tä mäträre nibätä ye niaratre kani ngäbiti ye käkwe kriemikani kukwe ja üaire yebiti ye gare metre ietre.

Tä mäträre nibätä

Monsotre ririadre aune rabadre umbre ye ngwane ja ngwandre ño kwetre yebätä ni rüne töi kwin ye töita krubäte, aune yebätä tä mäträre monsotre kwe yebätä (Efesios 6:4). Tä kukwe metre niere ietre, akwa ñaka kukwe ye nuainmana ja dibiti ietre. Ye erere arato, ni Rün kä kwinbiti tä mäträre nibätä kukwe ütiätebätä. Ne madakäre, käre tä mäträre nibätä töi kwinbiti, aune ñaka ni mike ja tare nike. Ngöbö ye  erere, Jesukwe blitabare töi jämebiti nitre ja tötikaka ben yebe, kukwe metrebätä niara nämene mäträre nitre ja tötikaka ben yebätä akwa ñaka nämene nüke gare jötrö ngwarbe ietre ye ngwane, ñaka nämene blite ja dibiti bentre (Mateo 20:20-28; Lucas 22:24-30).

Ricardobätä kukwe namani bare yebätä ani töbike, niara tare Jehovakwe yebätä mäträbare kwebätä ye nükani gare ie. Sö nämene krire krä kükü niara yebiti angwane rünkwe tuanimetre. Nämene monsore ye ngwane rün nämene nüke törö krubäte ie aune jatani kukwe käme nuainne krubäte. Kukwe ükaninte Ngöbökwe ye erere niara ñaka nämene nuainne nükani gare ie angwane, töi jatani nike krubäte. Ye medenbätä, ja töi mikani kwe blite nitre umbre ji ngwanka konkrekasion niarakwe yete ben, nitre umbre ye käkwe mäträbare niarabätä kukwe Bibliabätä yebiti ye ngwane kukwe metre niebare kwe ie aune töi jämebiti. Ricardo yebätä mäträbare angwane, kukwe ye kani ngäbiti kwe aune debe biani kwe, akwa niara namani ulire jankunu kukwe blo nuainbare kwe yebätä. Nämene muen krubäte, kä raire deu nämene niken kübien aune namani bäri ulire. Hebreos 12:6 tä niere, “nire nire tareta ni Dänkienkwe [Jehová, TNM], yebtä [...] tä mäträre” ye käkwe niara dimikani mike nüke gare jai, niara tare Jehovakwe yebätä nämene mäträrebätä.

Nikwe ngwandre törö jai, mäträta nibätä ye ñaka ja erebe ni töi ükateta o ni mikata ja ngie nuen yebe. Ye abokän ni tötikata nieta Bibliakwe arato. Ruäre ngwane, kukwe käme nuainbare nikwe ye köböite ni Rün kä kwinbiti tä ni tuenmetre ja tare nike kä ruäre te. Akwa Biblia tä mike gare, Ngöböta kukwe ye nuainne ni tötikakäre, ne kwe nikwe ja töi ükadrete (Hebreos 12:7, 11). Erametre, Jehová töita krubäte nibätä ye medenbätä tä mäträre nibätä.

Tä mrö ja nire kräke bien nie

Nitre rüne töi kwin ye jökrä tä mräkätre kwe kätä dre ribere jai ye erere bien ietre, aune Jehová töi ye erere arato. Jesús arabe käkwe kukwe ne mikani gare: “Mun käta dre mdei nike, ye abko garera jökrä Ngöbö mun Rün kä käinbti seye” (Mateo 6:25-34). Ne madakäre, Jehová tä käbämike: “Tikwe ñan ma mikadrete jire chi kaibe amne, tikwe ñan kä mikadrekä jire chi mabtä” (Hebreos 13:5).

Meri kädekata Nice ye muko kän sribi nianinte ye ngwane kukwe ye metre namani gare kwin ie. Nice ye käkwe sribi kwin tuanimetre ne kwe kä rabadrete bäri ie rabakäre ngängän nibu yebe aune sribi Ngöbökwe nuainkäre. ¿Drebiti niaratre käkwe nünain mada? Nice ye ja di käräbare Jehovai, aune jetebe se kwrere, muko ye nikani jondron sribikäre kwe ye tuinta angwane, jefe kwe ye käkwe kani ngäbiti kwin: sribi mada biani nuaindreta kwe ie. Erametre kä ñan nikani köböiti ta angwane, Nice muko ye namaninanta sribire, aune niaratre tä debe bien Rün kä kwinbiti ie. Kukwe namani bare ne tä mike gare nie, ni tare Jehovakwe aune nita dre ribere jai ye niara ñaka käikwitekä jabiti.

Nikwe ni Rün kä kwinbiti taredre tä ni tarere ye erere

Ni Rün kä kwinbiti tä ni tarere krubäte ye mika ñaka raba gare täte. Niara tä ni kain ngäbiti, tä ni tarere aune tä ni mike tuin bobre jai, tä ni kriemike, tä mäträre nibätä aune tä mrö ja nire kräke bien nie. Kukwe jökrä ne tä mike gare nie, ni Rün töi kwin ne erere nita ribere jai, ¿ñan ererea?

Akwa, ¿ni raba ni Rün kä kwinbiti ye tarere ño arato? Kena, nikwe niara mikadre gare kwin jai aune niara tö dre dre nuain yebätä ja kitadre (Juan 17:3). Aune niara tä dre niere nie ye erere nuaindre (1 Juan 5:3). Ne madakäre nikwe ni mada taredre niara ye erere (1 Juan 4:11). Ne erere nikwe nuaindi angwane, erametre nikwe bämikai nita Jehová mike tuin ni Rün ye kwrere jai aune ni niara monsoi ye ütiäte ni kräke.

[Nota]

[Kukwe nieta página 19]

Jehová ye ni rün töi ño ye rükadi gare bäri kwin nie angwane, niara tare nikwe ye käkwe ni mikai ja kete bäri kwin ben

[Kukwe nieta página 22]

Erametre ni raba bämike Jehovai nita mike tuin ni Rün ye kwrere jai aune ni niara monsoi ye ütiäte ni kräke

[Recuadro/Üai bämikani página 21]

NI TARE JEHOVAKWE YE TÄ BÄMIKE KUKWE KETA KABREBITI

TÄ NI KAIN NGÄBITI

TÄ NI TARERE AUNE TÄ NI MIKE TUIN BOBRE JAI

TÄ NI KRIEMIKE

TÄ MÄTRÄRE NIBÄTÄ

TÄ MRÖ JA NIRE KRÄKE BIEN NIE