Ni raba nökrö “Ngöbö orasion Kukwe Nuaka” ye ken

NITRE kwati tä Ngöbö mike era jai ye ñaka raba tödeka kwetre mike gare. Ñobätä nitre iglesia keta kabre yete tä ja ngwen käme o ñobätä Ngöböta ja tare nika tuenmetre nakainkä ye ñaka raba mike gare arato. Nitre mada kwati ye erere, niaratre tä orare arato akwa nirei ñaka gare ietre.

Akwa, ni raba nökrö “Ngöbö orasion Kukwe Nuaka” ye ken. Kukwe rabadre gare Ngöböbätä nie angwane tödeka raba nemen nikwe aune ye köböire ni raba niara tarere bätä mike ütiäte. Metrere, kukwe niena gare nie ye köböire tödeka metre ye tä nemen nikwe (Hebreos 11:1). Mäkwe kukwe metre mikai gare niara yebätä jai angwane, niara raba nemen gare mäi aune mä raba blite ben ja ketamuko mäkwe ye kwrere. Ngöbö tärä ye nitre ruäre ñaka nämene mike era jai akwa yebiti ta nämene orare ye mikata gare ja känenkäre.

▪ Patricia (kädrieta kukwe kena yekänti). “Bati ti nämä ja ketamuko tikwe ni jätä ben ye ngwane niaratre rababa blite kukwe mika nämene täte yebätä. Bati ni testiko Jehovakwe rükaba nun gwirete, akwa tikwe kämikakaba ñobätä ñan aune ti rün ñaka nämä Ngöbö mike era jai yebätä ti ñaka törbaba kukwe nuai blite meri testiko yebe tikwe nieba nitre ja ketamuko tikwe yei. Nitre ja ketamuko tikwe ye iti käkwe nieba: ‘Nitre testiko Jehovakwe ye tä kukwe metre niere raba ruin tie’.”

“Meri bati ja ketamuko tikwe käkwe nieba, ‘gätä nuainta kwetre ye keteitibätä ni raba niken kukwe mikakäre gare jai’. Ye erere nunkwe nuainba. Nun ñaka nämä kukwe ruäre mike era jai, akwa yebiti ta nun ruäre nämä niken jankunu gätäbätä ñobätä ñan aune nitre Testiko ye nämä nun kain ngäbiti kwin.”

“Akwa, bati kukwe kädrieba dominkote ye käkwe ti töi kwitaba. Ñobätä nitre tä ja tare nike ye mikaba gare kukwe kädrieba ni jökrä kräke yete. Ni brare kena ye sribebare töi metre, akwa, ñaka Ngöbö mikani täte kwe ye ngwane, ngite aune gata mikani niken kwe monsoitre yebiti rükaba gare tie. Ni brare kena käkwe jondron kwin mikani nete ye rabadreta nikwe gäre Jesukwe ja nire biani murie ketadre ye mikaba gare arato (Romanos 5:12, 18, 19). * Drekebe ngwarbe kukwe ütiäte rükaba gare tie. Ngöbö tärä iti abokän töita krubäte nibätä rükaba gare tie. Tikwe ja tötikaba jankunu Bibliabätä aune, ni metre ie ti raba orare rükaba gare kena tie.”

▪ Allan (kädrieta kukwe kena yekänti arato). “Bati nitre testiko Jehovakwe janama ti gwirete, aune ti muko käkwe nübaiba näin gwä ñobätä ñan aune nünain kärekäre Kä tibienbätä nieba kwetre ye raba ba tuin kwin ie. Ñaka rababa kwin ti kräke, ye medenbätä ti rikaba ti muko ngwena mrö ria käi yekänti aune tikwe nieba ie: ‘Mäkwe  ñaka ja tuanmetre ngökadre. ¡Kukwe ye ñaka metre!’.”

‘Aune, ti muko käkwe nieba tie, näntä sete aune niaratre ñaka tä kukwe metre driere ye mike gare ietre’.

“Ñaka rababa bare ye erere tie. Akwa nitre Testiko ye käkwe blitaba töi jämebiti tibe aune tärä kädekata, La vida... ¿cómo se presentó aquí? ¿Por evolución, o por creación? ye mikateba kwetre tie. Kukwebätä tikwe ñäkäba ye rükaba gare mrebe tie aune nämä kukwe metre mike gare yebätä tikwe ja töi mikaba kukwe mike gare bäri Ngöböbätä jai. Nitre Testiko käkwe ti dimikaba ja tötike Bibliabätä, aune kä ñaka rikaba raire ta angwane iglesiate kukwe drieta ye ñaka ja erebe Biblia tä driere yebe rükaba gare tie. Kukwe rababa nüke gare bäri Jehovabätä tie ye ngwane, ti nämä orasion nuainne bäri kukwe ütiäte yebätä. Kukwe ruärebätä ti rabadre ja töi kwite ye nämä gare tie, ye medenbätä tikwe ja di käräba ie. Aune niarakwe orasion tikwe kukwe nuaba.”

▪ Andrew (Inglaterra). “Kukwe ruäre nämä metre ti kräke aune ti tö nämä ja tötikai krubäte jondron sribebare yebätä, akwa jondron jatani nikwite jatäri ye ti nämä mike era jai, ñobätä ñan aune jondron ye bämika nämä namani bare metre ye  kwrere. Kukwe käme keta kabre tä nakainkä kä jökräbiti, yebätä Ngöbö tärä o ñaka ye ñan nämä nüke gare kwin tie.”

Akwa yebiti ta, ruäre ngwane ti nämä töbike: ‘Ni tärä kä kwinbiti angwane, ti törbadre ngwaintari ie, ñokäre ni sribebare aune ñobätä ni mada kämikata krubäte bätä ñobätä rü nuainta krubäte’. Kukwe kri nämä nemen ti kisete ye ngwane, ruäre ngwane ti nämä orare ja di käräkäre, akwa ti nämä ja driere nirei ye ñaka nämä gare tie.

“Kä ye ngwane, nitre testiko Jehovakwe täräkwata chi ¿Podrá sobrevivir este mundo? ye bianbare ti muko ie. Käre ti nämä kukwe ye ngwentari jai. Kukwe ye mikata gare Bibliakwe abokän mikadre gare jai ye ütiäte o ñakare ye täräkwata chi ye käkwe ti töi mikaba ngwentari jai. Ye bitikäre, köbö bianba ngwarbe sribikänti tie ye ngwane, ni iti käkwe tärä La Biblia... ¿la Palabra de Dios, o palabra del hombre? ye bianba tie. Erametre Biblia ñaka kukwe niere jondron sribebare rüere rababa gare tie ye ngwane, ti törbaba ja tötikai bäribätä. Ye medenbätä ni testiko Jehovakwe iti käkwe ti tötikadre Bibliabätä ye tikwe kan ngäbitiba. Jehová töita ño rababa gare tie ye ti töi mikaba mike tuin jai ni metre erere, abokän ie ti raba orare aune tö ngwen.”

▪ Janet (tötikabare iglesia protestante yete Londres). “Nitre iglesiate ja bämike jerekäbe Ngöbö mike täte aune ja tare nika tua nämene kä jökräbiti tikwe ye käkwe ti töi mikani iglesia tuenmetre. Ja tötika kwela krite ye tikwe tuametreba. Ti nämä kantare aune ti nämä guitarra täke ngwian ganainkäre. Ye ngwane Patrick rababa gare tie. Niara ngübabare iglesia católicas yete, akwa ti erere, niarakwe iglesia ye tuanimetre.”

Monsotre mada käkwe ja tötika tuanimetre aune kä oriente yekri kukwe mika nämene täte yebätä töi namani yebe nunkwe nünanba ju tuanimetre yete. Ñokäre ni sribebare yebätä nun nämä ja kwete nemen kä raire deu. Patrick aune ti ñaka nämä Ngöbö mike era jai, akwa “die” ruäre käkwe jondron jökrä sribebare yebätä nun töi nämä.

“Ye bitikäre nun rikaba nüne ngwitärikri kä Inglaterra yekänti sribi känänkäre jai musika täkäbätä, kä yekänti nun ngobo däreba. Bati deu nun ngobo ye rababa bren, aune Ngöbö ñaka nämä era ti kräke yei ti rababa orare. Kä rikaba braibe ta angwane, nunkwe ja tuametreba, aune ti rikaba ti ngobo ye ngwena jabe. Nane ni tärä ti kukwe nuakäre rababa ruin tie, yebätä tikwe orabata ja di käräkäre ie. Ñaka nämä gare tie akwa Patrik käkwe nuainbare ye erere arato.”

Ye bitikäre köbö ye arabe te nitre nibu testiko Jehovakwe nükani Patrik känti, aune kukwe ütiäte Bibliabätä ye niaratre käkwe mikani gare ie. Niarakwe blitaba tibe teléfono yete aune ti raba ja tötike gwairebe niarabe Bibliabätä nitre Testiko yebe ngwantariba kwe tie. Nun törbadre Ngöbö mikai täte angwane, nunkwe ja mikadre gure metre ye rababa gare jötrö ngwarbe nunye. Nun ñaka nämä nüne kwin jabe yebätä, kä jürä rababa nunbätä kukwe ye nuainkäre.

“Kukwe niebare ye rabadi bare ño ye nun tö nämä mikai gare krubäte jai, aune dre abokän Gobran Ngöbökwe aune ñobätä ja tare nikata krubäte ye nun tö nämä mikai gare jai arato. Nun ütiäte Ngöbö kräke ye jataba nüke gare nuen. Nun törbaba niara kukwei ye mikai täte, yebätä nunkwe ja mikaba gure metre. Ngöbö tä nun tötike ye köböire nunta monso nimä nunkwe ngübare kwin. Jehovakwe orasion nunkwe kukwe nuabare ye gare kwin nuen.”

Ye erere o ñakare ye mäkwe mika gare jai

Patricia, Allan, Andrew bätä Janet, ye erere nitre mada kwati krubäte ñaka ja tuanimetre ngökadre iglesia ngwarbe yei, ñakare aune ñobätä Ngöböta ni tuenmetre ja tare nike ye niaratre käkwe mikani gare akwle jai. Kukwe nieta Bibliakwe yebätä niaratre kukwe mikani gare bäri jai, ye köböire kä nengwane nüke gare metre ietre Jehová ye orasion kukwe nuaka.

¿Ngöbö tärä ye mä törba mikai gare jai? Nitre testiko Jehovakwe käkwe kä jutobiti mä dimikai kukwe metre mike gare jai “Ngöbö orasion Kukwe Nuaka” yebätä aune nökrö niara ken (Salmo 65:2).

[Nota]

[Kukwe nieta página 10]

“Jehová töita ño rababa gare tie ye ti töi mikaba mike tuin jai ni metre erere, abokän ie ti raba orare aune tö ngwen”

[Jondron üai bämikani página 9]

Kukwe tä nemen gare metre nie ererebätä tödeka tä nikwe, aune ye rabadre nikwe gäre, nikwe ja töi mikadre kukwe mike gare jai Ngöböbätä