¿Ni tärä orasion ye kukwe nuaka?

“Ngöbö tärä ye ñaka nämä gare kwin tie. Akwa yebiti ta, ruäre ngwane ti nämä orare ie. Ni ñaka nämä ti kukwe nuakäre nämä nemen ruin tie, akwa ja brukwäte ti tö nämä ni tuai ja kukwe nuin. Kä ñaka nämä juto tibätä aune drekäre ti nämä nüne ñaka nämä gare tie. Ti ñaka tö nämä Ngöbö mikai era jai, ñobätä ñan aune ye nitre töi bobre aibe nämä nuainne ti nämä nütüre.” (PATRICIA, IRLANDA) *

¿JA RUIN Patricia ye erere mäi? ¿Ngöbö tärä o ñakare ye ñaka gare metre mäi akwa yebiti ta mätä orare ie? Ye erere ngwane, mä ñan aibebätä kukwe ye nemen bare.

▪ Nitre 2.200 nünanka kä Gran Bretaña yekänti ie kukwe ngwanintari ye ngwane, namani gare, ni Sribekä tärä aune tä orasion kukwe nuin ye nitre 22% aibe nämene mike era jai. Akwa, nitre 55% käkwe niebare nämene orare nane nane.

▪ Nitre 10.000 nünanka juta ruäre yekänti ie kukwe ngwanintari arato, ye käkwe mikani gare nitre 30% kräke Ngöbö ñaka ye nämene orare.

¿Ñobätä nitre kwati ñaka mike era jai?

Ni nünanka Inglaterra kädekata Allan käkwe mikani gare ñobätä niara ñaka nämene Ngöbö mike era jai: “Iglesia yebiti nitre töi kwita nämä aune ngwian dianka nämä ni madakän nämä ruin tie. Ti nämä töbike: ‘Ngöbö tärä akräke, ñaka kukwe käme tuanemetre nemen bare krubäte kwe’. Akwa yebiti ta, ti nämä nemen täkänintubu tibien aune ti nämä blite akwa drebe aune nirebe ñaka nämä gare tie. Ñobätä nita nüne ye ti nämä ngwentari jai arato”.

Nitre ñaka töbike ja erebe ye medenbätä ni tärä orasion kukwe nuaka o ñakare ye nitre ruäre ñaka mike era jai. Kukwe ngwantarita ne mikata gare ño ye ñaka nüke gare nitre kwati ie yebätä tätre töbike ye erere:

▪ ¿Ngöbökwe ni sribebare?

▪ ¿Ñobätä iglesia ye tä kukwe tare aibe mike nemen bare nieta?

▪ ¿Ñobätä Ngöböta ja tare nika tuenmetre nakainkä krubäte?

Aune mä, kukwe ye rabadre gare mäi akräke, ¿mä töi rabadre bäri orasion nuainbätä?

[Nota]