¿Nire tä orasion kukwe nuin?

NI TÄRÄ abokän raba orasion kukwe nuin, ni ye abokän käkwe ni aune ni jisai sribebare. ¿Nire mada ie ni töi ño ye raba nemen gare? ¿Nire raba orasion kukwe nuin aune ni kä nebätä dimike dre ribeta kwetre jai ye ererebätä? Kukwe ne köböire kukwe mada ngwantarita: ¿erametre ni Sribekä tärä ye ni raba mike era jai?

Nitre kwati tä nütüre ni sribebare ye mikadre metre jai angwane, nitre töbätä ie kukwe nüke gare metre ye abokän ñan rabadre ütiäte. Akwa nitre töbätä ie kukwe nüke gare ye ñaka ja erebe Ngöböta kukwe driere yebe.

▪ Kwela kri ütiäte krubäte grebiti kwati kä Estados Unidos yekänti ja tötikabare angwane, nitre profesor 1.646 ja tötikaka jondron sribebare yebätä ie kukwe ngwanintari ye ngätäite nitre 550 aibe käkwe niebare “Ti ñaka Ngöbö mike era jai”.

Akwa erametre nitre ja tötikaka krikri ye tärä Ngöbö mike era jai.

Ni Sribekä tärä mikata gare

¿Ni tärä orasion kukwe nuaka ye ñaka gare nie akwa ni rabadre mike era jai? Ñakare. Kukwe rabadre gare nie ye aibe ngwane ni raba tödeke nieta ye ñaka metre. Biblia tä tödeka ye mike gare ne erere, “jändrän tuen ñakare nie, akwa jändrän ye abko tärä era metre tä nebe ruen nie” (Hebreos 11:1). Biblia Ngöbö Täräe tä niere tödeka ye abokän “jondron tua ñakare nikwe, akwa nita mike erametre ja töite”. Ñodre, murie ye ñaka raba tuin mäi akwa tä mate ye ngwane tä kri kä ngwen ngrenkä ye tuin mäi. Ye medenbätä murie tärä ye mätä mike era jai. Ye erere arato, ni ñaka tärä jire iti abokän raba Ngöbö tuin, akwa kukwe tärä abokän tä mike gare metre Ngöbö ye tärä.

¿Kukwe mikata gare ye abokän raba kwen medente nie? Tä ni bäre. Biblia tä mike gare: “Ju kwatirekwatire mikata ye abko ni tärä iti käta mike, akwa Ngöbö abko käkwe jändrän jökrä dätebare” (Hebreos 3:4). ¿Kukwe nieta ye  metre raba ruin mäi? Jondron jökrä sribebare ye tä ükaninte kwin jatäri, ñodre, ni o ni jisai sribebare ño, yebätä mäkwe töbikadretari angwane, mä raba niere arato ni tärä abokän bäri ütiäte ni kräke. *

Ni tö kukwe mikai gare jai Ngöböbätä ye jondron sribebare ye ñaka raba driere jökrä nie. Ngöbökwe jondron sribebare mikadre ñärärä ye abokän ni ngoto ngö juruadre jukwebätä ye kwrere. Ni tärä yete ye gare nie, akwa ¿nire? Nikwe jukwe tikai ye aibe ngwane rabai gare nie. Ye erere arato, nirekwe jondron jökrä sribebare ye mikakäre gare jai, ütiäte krubäte ni rabadre jukwe “tike”.

¿Jukwe ye abokän dre gärätä? Ye abokän Biblia. Biblia yebiti Ngöbö raba nemen gare nie. Kukwe rabai bare niebare metre jatäri aune namani bare metre ye tä mike gare Ngöbö tärä. * Ne madakäre, tärä ne tä Ngöbö orasion nikwe kukwe nuaka töi ño ye mike gare nie, nitre kä tibienbätä mikani tuin ño kwe jai abokän tikani Bibliabätä yebiti.

¿“Ngöbö orasion Kukwe Nuaka” ye abokän töi ño?

Biblia tä mike gare “Ngöbö orasion Kukwe Nuaka” ye töi tärä, niara ye raba nemen gare nie. Erametre ni töi tärä ye aibe raba ni kukwe nuin aune ni töita ño ye raba nüke gare ie. Ye medenbätä kukwe ne tä ni dimike: “Ngöbö orasion Kukwe Nuaka, ni jökrä jatai mä kokwäre” (Salmo 65:2). Nire nire tä orasion nuainne aune tä tödeke kwatibe ie ye niara tä kukwe  nuin. Ne madakäre niara kä tärä. Biblia tä mike gare: “Jehová tä mente nitre kukwe käme nuainkä yebätä, akwa tä nitre kukwe kwin nuainkä tä orare ye kukwe nuin” (Proverbios 15:29).

Jehová töi tärä ni erere arato. Niara ye “Ngöbö ni tarekä” aune “Ngöbö kä juto bökänkä” (2 Corintios 13:11; 1 Timoteo 1:11, NGT). Ye medenbätä, kirabe nitre nämene kukwe käme nuainne ye “matani tare niara brukwäbätä” (Génesis 6:5, 6, JK). Ne madakäre, Ngöbö tä ni mike ja tare nike nieta ye ñaka metre, ñobätä ñan aune Biblia tä niere: “Ngöbö [erametre] ye ñaka raba kukwe käme ye nuainne jire chi” (Job 34:10). Akwa ruäre ngwane mä raba ngwentari jai: “Ngöbö ni sribekä ye Dite Krubäte angwane, ¿ñobätä ñaka ja tare nika ye mike krüte?”.

Jehová tä ni tuenmetre ni tö dre dre diain nuaindre jai ye erere nuainne, aune ye köböire kukwe kwin nieta niara yebätä. ¿Jondron kwin bianta kwe nie ye nita mike tuin ütiäte jai? Nitre tö dre dre diain nuaindre jai ye erere tä nuainne akwa nitre kwati tä ja tare nike aune tätre ni mada mike ja tare nike arato, ñobätä ñan aune ñaka tätre kukwe kwin nuainne yebätä. Kukwe mikata gare ne ererebätä kukwe ngwantarita abokän kräke ja tötikadre kwin mikakäre gare jai: ¿Ni tö dre dre diain nuaindre jai ye erere nita nuainne ye Ngöbö ñaka diainkä nikän aune ja tare nika ye diainkä ño kwe? Kukwe ne mikata gare kukwe mada ja känenkäre yebätä.

[Nota]

[Recuadro página 5]

¿Nitre nänkä Iglesiate tä ja ngwen blo ye tä mä mike töbike?

Nitre ji ngwanka iglesiate ye köböite nitre kwati tä ngwentari jai ni tärä orasion kwetre ye kukwe nuaka o ñakare. Nitre nämene Ngöbö mike täte akwa ñaka niena nuainne, ñobätä ñan aune rü aune nitre ruäre tä ni kwati kämike kä jürä ngwankäre ni madabätä yete nitre ji ngwanka iglesiate tä ja mike aune tätre nitre tuenmetre monsotre kia mike jabe.

¿Ñobätä nitre kukwe mikaka täte ye tä kukwe tare aibe mike nemen bare nieta? Ñobätä ñan aune nitre töi käme ye tä kukwe blo nuainne iglesia ye käbiti. Biblia mikani gare, nitre rabai ja bien kristiano kukwe käme nuainkäre. Nitre konkrekasion kristiana jie ngwanka ye mikakäre mokre apóstol Pablo kukwe ne niebare: “Ni ruäre mun ngätäite [...], jatadi ni ngökö arato, nitre tödekaka Jesubti diankäre jakri” (Hechos 20:29, 30).

Nitre iglesia keta kabre te tä kukwe blo nuainne ye tuin käme Ngöböi. Ye medenbätä, niara Kukwei Biblia, tä mike gare nitre ye tä ngite “nitre kämikani kä tibienbätä därie [...] jökrä” yebätä (Revelación 18:24, NGT). Ngöbö ni tarekä yebätä niaratre ñaka kukwe metre driebare, ye dokwäre tätre ngite Ngöbö okwäkänti nitre murie ketata yebätä (1 Juan 4:8).

Nitre tä ja tare nike iglesia köböite ye Ngöbö orasion kukwe nuaka tä mike tuin bobre jai. Ni kä tibienbätä tare kwe yebätä, gwäune Monso kwe yebiti kukwe ükaite kwe nitre iglesiate ja bämikaka jerekäbe yebe. Jesús niebare: “Ni kwati rabadi niere tie: Ti Dänkien, nunkwe Ngöbö kukwei kuin mikani gare ma käbti [...]. Akwa ye ngwane tikwe niedi krörö ietre: ¡Mun gare ñakare jire chi tie amne, mun abko kukwe nuenkä kämekäme, aisete nän mobe mento tibtä!” (Mateo 7:22, 23).