¿Mä tö kukwe metre mikai gare jai Ngöböbätä? ¿Niara ye ño? Dre tuin kwin ie aune dre tuin käme ie. Tö dre dre nuaindi? Jehová tä akwle kukwe metre mike gare jabätä nie, Kukwe kwe Biblia yebiti. Akwa, ni jökrä ie ñaka nüke gare. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe ja üaire rükadre gare nie ye jondron ütiäte ye kwrere, ñaka raba nemen ni jökrä kwe. Jesukwe dre niebare kukwe nebätä ye ani mike gare jai. (Mäkwe ñäkä Mateo 11:25 yebätä).

Bersikulo ne tä niere krörö: “Kä ye näire Jesukwe niebare”. Kukwe nibi bare yebätä niara bike kukwe ne niere: niara ñäri ja dibiti nitre nünanka juta ketamä kä Galilea yekänti ie, kukwe ñan tuabare nunie kwe kä yekänti abokän nitre ye ñan miri ütiäte jai (Mateo 11:20-24, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte [NGT]). Jesukwe jondron ñan tuabare nuainbare ye nitre tuani, akwa ¿ñobätä ñaka ja töi mikani kwetre näin Jesús jiebiti? Nitre ñaka kukwe ye mikani ütiäte jai ñobätä ñan aune niaratre ja brukwä mikani ribi (Mateo 13:10-15).

Kukwe ja üaire tä mikani Bibliabätä ye mikakäre nüke gare jai kukwe ketebu ribeta jai ye nämene gare Jesús ie: Ngöbökwe ni dimikadre aune nikwe ja töi mikadre metre. Mateo 11:25 (NGT) tä niere ye erere niarakwe niebare: “Ti bike mä mike bäri, ti Rün, Ji dokwäte kri kä käin kräke angwane kä tibien kräke, ñobätä ñan angwane mäkwe jondron ne ükani ni töbätä kri käne, aune ni ja tötikani kri käne, angwane mäkwe ne mikani tuadre monso kia ie”. ¿Kukwe metre Ngöböbätä rükadre gare nie ye ñobätä nemen jondron ütiäte kwrere ye nüra gare mäi? Jehová, “Ji dokwäte kri kä käin kräke angwane kä tibien kräke”, raba kukwe metre üke o mike gare niara tö dre nuain ye ererebätä, akwa ne ñan tä mike gare niara kätä ja töi mike käme nitre kräke o tö nuain ño ye erere tä nuainne. Ye erere angwane, ¿ñobätä tä nuainne?

Jehová tä nitre töi bobre dimike, aune ñaka nitre bikaka kri dimike (Santiago 4:6). Niara tä kukwe metre üke “ni töbätä kri käne, aune ni ja tötikani kri käne”, ye nitre ja tötikaka krikri abokän tä nemen bike kri aune ñaka Ngöbö ribere jai ja dimikakäre tä nemen ruin ietre ye meden gärätä (1 Corintios 1:19-21). Akwa nitre “monso kia” kwrere yei tä kukwe mike nüke gare, ye abokän nitre kätä niara känene ja käne töi kwin aune töi bobrebiti gärätä (Mateo 18:1-4; 1 Corintios 1:26-28). Ngöbö Monsoi ie nitre töi bobre aune nitre bike kri ye namani gare. Nitre ji ngwanka kukwebätä bikaka kri aune kukwe nämene gare ietre yei kukwe driebare Jesukwe ye ñaka nükani gare, akwa nitre gwakitaka töi bobre abokän ie kukwe ye nükani gare (Mateo 4:18-22; 23:1-5; Hechos 4:13). Akwa nitre jondron bökäne krubäte aune ja tötikabare krubäte ja töi mikani erametre bobre aune nitre ye ja töi mikani näin ben (Lucas 19:1, 2, 8; Hechos 22:1-3).

Kukwe ngwinintari kena yebätä ani töbiketa: ¿Mä tö kukwe metre mikai gare jai Ngöböbätä? Ye erere angwane, rabai gare mäi nitre ie ja ruin töbätä nitre mada ngätäite ye niara ñaka tä kain ngäbiti, ñakare aune, nitre töi bobre abokän nitre töbätä tä mike ñaka ütiäte jai ye niara tä kain ngäbiti. Mäkwe ja tötikai Ngöbö kukwei yebätä ja töi kwinbiti aune ja brukwä kwinbiti angwane, nitre ie niara tä jondron ütiäte bien, ye abokän tä kukwe metre mike nüke gare ietre, ye ngätäite mä täi siba arato. Kukwe metre ye rükadre gare mäi köböire ñokäre mätä nüne ye rabai gare mäi kä nengwane aune mä mikai kwe ji ja nire erametre kräke yebiti, ye abokän ja nire kärekäre rabai kä mrä yete, känti kukwe metre nuaindi käbämikani Ngöbökwe erere (1 Timoteo 6:12, 19; 2 Pedro 3:13). *