Ti därebare Mousndsville, juta ye tä ñö kräbäre kä Ohio nemenkä ngwitärikri Virgiania Occidental yekänti, aune yete nitre nüne jäme jabe. Nun nämä nibokä jai, nimä brare aune meri iti, ti abokän nibukäre; yebätä nun gwirete käre kä nämä juto nunbätä. Ti rün aune ti meye nämä ja ngwen metre aune nämä sribire krubäte aune nämä nitre mada tarere; jondron ñaka nämä krubäte nunkwe, akwa nun nämä dre ribere jai ye erere nämä nunkwe. Nun nämene chi ye ngwane, nitre mada testiko Jehovakwe ye erere, niaratre ja di ngwani krubäte kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye driekäre nunye.

Akwa, ti rababa ünä angwane, ti töi ñaka rababara kukwe driebare tie yebätä. Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye tikwe mikadre täte angwane, ñaka raba kä mike juto tibätä ti nämä niere. Ti tö nämä dre nuaindi ye erere tikwe nuaindre aune ñaka ñäkäidre tie ye aibe köböire kä juto rabai tikwe ti nämä nütüre. Ti eteba umbre aune ti ngwai ja töi mikani ti erere arato. Nun rün aune nun meye ja di ngwani krubäte nun dimikakäre, akwa, nunkwe bikabare bäri aune nunkwe ñaka kukwei mikani täte.

Ti tö nämä jondron jökrä nuain aune ni madakwe ñaka ñäkäidre tie, akwa ye käkwe ti mikai kukwe käme krubäte nuainne ye ti ñaka nämä gain jabätä. Bati ti nämä kwelate ti rikabata ja gwirete; angwane ja ketamuko cigarrillo bianba tie aune tikwe kan ngäbitiba ie. Ye ngwane ja känenkäre kukwe keta kabre käme ti rababa nuainne, ñodre ti rababa droga duen, dö ñain krubäte aune ja ngwen käme. Ye bitikäre bätärekä jatäri kä rikaba ruäre ta yete tikwe droga bäri käme ni ngrabare kräke ye duaba aune droga keta kabre kisete ti rababa ni klabore kwrere. Aune ti rababa arato droga rürübäine mada kökakäre ja kräke.

Ti nämä ja di ngwen kukwe ye käikwitekä jabiti akwa ti nämä ja ngwen ño ye nämä nüketa törö tie. Akwa ti nämä niere jai: “Tikwe ja mikanina ngite aune kä ja töi kwitakäreta tie ye nikanina ta”. ¡Nitre kwati nämä nemen bietabätä aune nitre nämä nemen kantare ye ngätäite ti nämä nemen akwa ja nämä ruin kaibe aune ulire tie! Ti rün nämä ja ngwen kwin aune töi kwin yebätä ruäre ngwane ti nämä töbike aune ñobätä ti nämä ja ngwen kore ye ti nämä ngwentari jai.

Tikwe ñaka ja töi kwitai jire ti nämä nütüre, akwa nitre mada ñaka nämä töbike ye erere. Kä 2000 yete, ti rün ti nübaiba gätä kri köbömä nitre testiko Jehovakwe yebätä. Tikwe kan ngäbitiba akwa ñaka kä jutobiti. Aune ti rikaba jäme angwane batibe ti eteba nibu kämikaninkä ye nämä siba yete.

Gätä kri yekänti rükaba törö tie, kä ye arabe känti ti rükaba nitre nämä musika rock täke yekänti. Kukwe ñan ja erebe rababa nemen bare ye mataba ti brukwäte. Nitre nämä musika täke yekänti ti rükaba angwane, jondron kwata nämä krubäte kitani tibien kä jökrä känti aune cigarillo ngübie rababa krubäte. Nitre kwati nämä ja ükaninkrö ye ñaka nämä ni mada mike ütiäte jai aune musika yete kukwe kwin ñaka kantai nämä jire, ye rababa ti töi mike jerekäbe ulire. Akwa nitre nämä gätä kri te yebätä erametre kä nämä juto krubäte aune nitre ye tikwe ñaka tuani kä kwati te akwa ti kan ngäbitiba kwetre kä jutobiti. Kä nämä ükaninte kwin aune kukwe nie nämä ye ni dimikakäre. Kukwe metre Bibliabätä ye tä ni töi mike kukwe kwin nuainne ye rükaba gare tie ye ti mikaba ngwentarita jai ñobätä tikwe kukwe ye tuanimetre (Isaías 48:17, 18).

Drekebe ngwarbe tikwe ja töi mikaba näinta konkrekasionte. Kukwe namani bare gätä kri yete käkwe ti etebatre töi mikaba kukwe ye erere nuainne arato. Nun nimä käkwe ja tötika Bibliabätä ye kan ngäbitiba.

Bersikulo keteiti Bibliabätä käkwe metrere ti töi mikaba ñan krütare ye Santiago 4:8, tä niere: “Krötö känime Ngöbö ken munkwe amne Ngöbökwe krötadi känime mun ken arato”. Ti törbadre krötai Ngöbö ken angwane, ti rabadre ja ngwen kwin aune ja töi ükete ye rükaba gare tie. Kukwe mada mada tuadremetre tikwe akwa metrere tikwe cigarillo, droga aune dö ye tuadremetre rükaba gare tie (2 Corintios 7:1).

Nitre ben ti nämä ja kete ye tikwe tuametreba aune nitre nämä Jehová mike täte ye ngätäite tikwe dianba jai ja ketamukore. Ni kristiano nämä sribire ni umbrere ben tikwe ja tötikaba Bibliabätä ye ti dimikaba krubäte. Nämä blite tibe teléfono yete aune ti nämä ño ye mikakäre gare jai nämä nüke ti tuinbiti. Nükebe kä nengwane, niara ye ja ketamuko bäri kwin tikwe.

Kä 2001 yete, tikwe ja dianinkä Ngöbö mikakäre täte ye bämikakäre tikwe ja ngökaba ñöte gwairebe ti etebatre aune ti ngwai yebe. Ti rün aune ti meye bätä ti eteba bäri chi, käkwe ja ngwani metre, yebätä kä rababa juto krubäte, ñobätä ñan aune nun rababa gwairebe Jehová mike täte.

Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ñaka ni tuenmetre ni tö dre dre nuain ye erere nuainne ti nämä nütüre, akwa kä nengwane kukwe ye tuin ütiäte ja kriemikakäre tie. Biblia ti dimikani ñaka droga duin jankunu aune rürübäine aune ti mikani kwe ja ngwen kwin nitre mada ngätäite.

Nitre kukwebätä kä jökräbiti tibien kätä Jehová mike täte aune tätre sribire gwairebe kräke aune tätre ja tarere brukwä tätebiti ye ngätäite tita siba ye ütiäte krubäte ti kräke (Juan 13:34, 35). Nitre ye ngätäite ni iti kwani tie abokän ütiäte krubäte ti kräke: ye ti muko, Adrianne, tare tikwe aune tita mike ütiäte jai. Kätä juto krubäte nunbätä, ñobätä ñan aune nunta sribire gwairebe Ngöbö kräke.

Ti ñaka niena töbike ja aibebätä, ñakare aune tita kukwe driere köbö täte, Kukwe Ngöbökwe mikadre täte köböire kukwe kwin raba nemen nikwe ye tita driere nitre ie. Tita kukwe driere ja töi jeñebiti ne tä kä mike juto tibätä, aune ti ñaka raba kete jire jondron madabätä. Ja brukwä tätebiti ti raba niere Biblia ye ti dimikani ja töi kwite. ¡Nengwane ti tö dre nuain ye erere ti raba nuainne töi jämebiti!