NITRE TÖ MIKAI GARE JAI
¿Jesukwe nüna kä kwinbiti käbämikani ni kukwe käme nuainkä yei?
Kukwe ne ngwantarita ñobätä ñan aune Jesús kukwe käbämikani ni iti kukwe käme nuainkä nämene metani kribätä niara ken yei, niarakwe kukwe ne niebare ie: “Erametre tita niere matare mäi: Mä täi tibe Kä Bä Nuäre yete” (Lucas 23:43, TNM). Kä bä nuäre ye nämene medente ye Jesús ñaka mikani gare. ¿Akwa ni ye näin kä kwinbiti niarabe gäräbare kwe?
Ni ye nämene ja ngwen kwin ne kwe rabadre nüne kä kwinbiti o ñakare ye ani mike gare käne jai. Nitre kristiano töita nünanbätä kä kwinbiti ye tä ja ngökö ñöte aune üai deme yebiti, ye tä niaratre mike ja tötikaka Jesube dianinkä Ngöbökwe ja kräke üai deme yebiti (Juan 3:3, 5). Kukwe ükaninte Ngöbökwe ye ererebätä rabadre nüne aune tädre ja ngwen metre bätä kukwe kwin nuainne aune ni mada mike tuin bobre jai (1 Corintios 6:9-11). Ne madakäre rabadre ja ngwen metre Ngöböi aune Kristo ie nememe nünandre mrä kwetre Kä tibienbätä ye ngwane (Lucas 22:28-30; 2 Timoteo 2:12). Niaratre kukwe ne erere nuaindi angwane, gaikröta sribi ütiäte tä kräketre kä kwinbiti ye nuainkäre: sribidi gwairebe kwetre Kristo ben nitre reire bätä sacerdote kwrere kä Mil krati te ni kä tibienbätä kräke (Apocalipsis 20:6).
Akwa ni ye kukwe käme nuainbare aune krütani kukwe käme nuainbätä (Lucas 23:32, 39-41). Erametre, Jesús mikani ütiäte kwe jai kukwe ne ribebare kwe ye ngwane: “Mä rabai gobrane angwane mäkwe ti ngwan törö jai” (Lucas 23:42, TNM). Akwa ni ye ñaka ja ngökabare ñöte, ñaka nämene ja tötikaka Kristo ben aune ñaka dianinkä üai deme yebiti bätä ñaka ja ngwani kwin kwe aune ñaka ja ngwani metre kwe. ¿Ni ye kwrere mikadre Jesukwe siba reire, nitre ja tötikaka käkwe ja ngwani metre ye ngätäite ni raba nütüre? (Romanos 2:6, 7.)
Ani bämike. Ni iti käkwe ngwian goidre mäkän, akwa ja rabadre ruin ngite ie aune rabadre ngite juamana ta jabiti mäi. Mäkwe ja töi mikadre ñaka niara kite ngise, akwa ¿mä raba niara mike sribi mäkwe ye ngübarebiti o mä mräkä ngübarebiti? Ñakare. Mäkwe sribi ye biandre nuaindre ni ie mätä tö ngwen yei. Ye erere arato, nire nire ie nüna kä kwinbiti käbämikata ye rabadre bämike niaratre ie tö ngwan raba aune niaratre rabai gobrane kä tibien nebiti ye ngwane Ngöbökwe dre dre diedi ietre ye erere mikai täte kwetre ye rabadre bämike arato (Apocalipsis 2:10). Ni kukwe käme nuainkä ye kukwe metre niebare mrä Jesús ie, akwa tö ngwan raba ie ye ñaka bämikani kwe.
¿Mätäi tibe kä kwinbiti matare ye Jesukwe niebare ni iti kukwe käme nuainkä yei? Ñakare. Jesús ñaka kukwe ye käbämikani ie, ñobätä ñan aune niara ñaka nikaninta kä kwinbiti köbö ye näire, ñakare aune niara nämene ngwakare “dobote nguse” köbömä te (Mateo 12:40; Marcos 10:34). Ne madakäre, niara ganinkröta ye bitikäre, rikadre kä kwinbiti ye känenkri nuabare kwe kä tibienbätä köbö gre biti bäri (Hechos 1:3, 9).
Ye erere angwane, ¿kä mrä meden känti ni iti kukwe käme nuainkä ye rabadi? Niara gaikröta ye ngwane, rabai nüne Kä Bä Nuäre te Kä tibienbätä Jesús rabai gobrane näire (Hechos 24:15; Apocalipsis 21:3, 4). Ngöböta dre ribere nie ne kwe nikwe nünandre Kä Bä Nuäre yete aune mä törba kukwe mada mikai gare bäri jai Kä Bä Nuäre yebätä angwane, mäkwe blita nitre testiko Jehovakwe ben.