Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE NITRE JA MRÄKÄRE KRÄKE

Nitre ja mräkäre tä nüne ngobokrä o ngängänkrä ben aune tätre ja tuin kukwe kri ben

Nitre ja mräkäre tä nüne ngobokrä o ngängänkrä ben aune tätre ja tuin kukwe kri ben

MARGARET, * MONSOTRE MEYEKRÄ NÜNANKA AUSTRALIA: “Meri nämene käne ti muko ben ye nämä niere ngängäntre yei ñaka rabadre ti kukwei mike täte jire; ñodre niaratre ja tu bätädrete ye tikwe ribedre ietre angwane, ñaka ti kukwei mikadre täte kwetre ye nämä ribere ietre arato”. Margaret riba namani monsoitre ñäkebiti ben ye köböite ñaka namani nüne kwin muko kwe yebe ruin ie.

Nitre ja mräkäre tä nüne ngobokrä o ngängänkrä ben, ye kisete kukwe kri tä: rabadre ja mäke kwin mräkätre ben. * Kukwe jökräbätä rabadre blite monsotre rün o meye jeñe yebe, ñodre, raba basare monso kwe ie, tä ja tötike kwelate o tä dre ribere jai ye erere rabadre bien monsotre kwe yei rabadre niere ie. * O mräkätre aune ja ketamuko kwe ye kräke ñaka raba nemen nuäre monso mada kan ngäbitikäre ja ngätäite. Kukwe ne jökräbätä, kukwe nieta Bibliabätä mäträkäre nibätä ye raba ni dimike krubäte.

KUKWE 1: JA MÄKÄDRE KWIN MONSOTRE MEYE JEÑE YEBE

Judit, nünanka Namibia, ie törö: “Bati, ti ngobokrä meye käkwe nieba ietre ti abokän jerekäbe niaratre rün ye muko mrä aune nun monsoi rabadre angwane, ñaka rabadre mike ja etebare. Kukwe ye mataba tare krubäte tibätä ñobätä ñan aune niaratre tare tikwe monso jeñe tikwe ye kwrere”.

Nitre ja tötikaka krikri ie nüke gare, nitre ja mräkäre tä nüne ngobokrä o ngängänkrä ben ye kisete kukwe kri tä, ñobätä ñan aune meyekrä aune meye jeñe kwetre ye ñaka tä ja mäke kwin jabe. ¿Dre nuain raba?

Kukwe nieta ni dimikakäre: mäkwe kukwe ükate kwin nuaindre. Mä ñaka mä muko käne ye tuenmetre monso mäkwe jie ngwen siba angwane, mä raba mike ja tare nike krubäte. * Mäkwe ngwan törö jai, niara köböire monsotre mäkwe yekwe ja nire namani arato aune monso kwe ye tare krubäte niarakwe (Proverbios 23:22, 25). Akwa mäkwe tuadremetre jie ngwen krubäte angwane, raba mä muko tä mäbe kä nengwane ye töi mike ñaka kwin o mike rubun. Mäkwe töbikadre kwin: mäkwe kukwe ükate kwin nuaindre ie munta gure jabe ye kriemikakäre, akwa raba nemen nuainbare mäi ye ererebätä mäkwe sribi gwaire niarabe.

KUKWE NIETA NI RÜNE DIMIKAKÄRE

  • Monsotre mäkwe ngübadre ye tä gare mäi angwane, mäkwe blitadre mä muko käne yebe angwane, mäkwe ja töi mika monsotre kia yebätä; mäkwe ñaka ñäkä ben jai kukwe mada yebätä. Mä rabadre ngwentari ie töi jämebiti raba angwane bäri kwin mä rabadre ora ükete ne kwe niara rabadre blite rare monsotre ben. Niara tädre blite ora jene jene te o kä raire te deu teléfono yebiti monsotre mäkwe yebe ngwane metrere kukwe ye nuaindre.

  • Monsotre mäkwe ngübadre ye ñaka tä gare mäi angwane, mä raba blite bentre teléfono yebiti, tärä tike ietre, kukwe tike o kukwe tike Internet yete ietre (Deuteronomio 6:6, 7). Nitre ruäre tä videoconferencias yebiti blite ni madabe. Dre dre jene jenebiti mäkwe blitadre, akwa kukwe medenbe monsotre mäkwe tä ja tuin aune dre dre ribeta kwetre jai ye mäkwe ja di ngwan mike nüke gare jai bätä mäkwe kukwe kwin bämika niaratre käne. Mä raba niaratre dimike krubäte rükai gare mäi.

KUKWE NIETA NI MEYEKRÄ DIMIKAKÄRE

  • Mäkwe monsotre kia meye ye töi mika nüke gare jai aune mä ñaka tä ja mike niara täte monsotre kwe jie ngwankäre mäkwe nie ie (1 Pedro 3:8). Niaratre tädre mäbe ye ngwane dre dre nuaindre kwetre ye mäkwe mika gare ie, akwa kukwe kwin ye aibe mäkwe kädrie ben (Proverbios 16:24). Kukwe ütiätebätä mäkwe kukwe ngwantari ie aune kukwe meden nuaindre niedre kwe mäi yebätä mäkwe debe bian ie.

  • Monsotre kia tare mäkwe ye mäkwe ñaka bämika okwäkänti. Beverly, monso meyekrä nünanka Estados Unidos, tä niere: “Monsotre kia ye törbaba mama niei tie. Niaratre rün aune ti käkwe nieba ietre, raba mama niere tie, akwa nun tädre gwi ye aibe ngwane rabadre niere, akwa ñaka meye, Jane, okwäkänti, o mräkätre kwe okwäkänti. Ye bitikäre, Jane aune ti, nun rababa ja mäke bäri kwin. Kwelate kukwe bämikadre ribe nämä ietre o jänämä niken basare kä madakänti ye ngwane nun nämä monsotre kia ye dimike gwairebe”.

Mä raba monsotre mäkwe ye töi mike ja erere

KUKWE NIETA MONSOTRE MEYE JEÑE KWE AUNE MEYEKRÄ DIMIKAKÄRE JA MÄKE KWIN

Blitadre kwin ni madabe aune mikadre ütiäte jai ye köböire nüna raba jäme jabe

  • Mä monsotre meyekrä angwane, mäkwe ñaka monsotre kia ye okwäkänti meye jeñe kwe ye kädrie blo. Ye raba monsotre kia mike ja tare nike krubäte. Ne madakäre, mäkwe kukwe niei ye nieita ño kwe aune ñongwane ye ñaka gare mäi (Eclesiastés 10:20). Monsotre kia meye käkwe mä kädriebare blo ye monsotre kia käkwe mikadre gare mäi angwane, mäkwe ñaka töbika mä töita ño yebätä, ñakare aune mäkwe töbika niaratre töita ño yebätä. Mä raba kukwe ne erere niere ietre: “Munkwe ñaka kukwe ye kukwe nuadre näre. Mä meye nämene rubun raba ruin tie, aune ruäre ngwane, nita nemen rubun ye ngwane, blitata ye erere”. Mä monsotre meyere angwane, kukwe nieta ne mä dimikai arato.

  • Monsotre meye käkwe kukwe ükaninte ño nuaindre ietre aune tä mäträre ño bätätre ye erere mäkwe nuaindre ja gwirete. Ñaka raba nuäre nuaindre mä kräke angwane, mä tö niaratre tuai dre nuainne ye mäkwe nie ie, akwa mäkwe niara mikadre ütiäte jai. Töbike kukwe nebätä:

    Meyekrä: Rober, mä raba toalla mäkwe ye kitekä kwin.

    Rober: Ti meye gwirete nunta mikete tibienta aune niara tä kitekä kwin.

    Meyekrä (rubun): Ye erere angwane mun rabai krenkröre.

    ¿Kukwe niedre ne erere ye ñan bäri kwin?

    Meyekrä (töi jäme): Jän. Akwa nete nun itire itire tä toalla ye kitekä kwin.

  • Köbö medente monsotre kia näin meye känti ye ngwane mäkwe ñaka kukwe ükate jai nuaindre bentre (Mateo 7:12). Ora ye ñaka raba kwitabare mäi angwane, mäkwe kukwe meden ükaninte nuaindre jai monsotre kia ben ye mä jämi niere ietre känenkri mä raba blite meye ben.

MÄKWE JA DI NGWAN NE NUAINNE. Köbö madate mäkwe ja tua mä muko merie kena yebe angwane mäkwe kukwe ne erere nuaindre:

  1. Mäkwe mika ñärärä ngwärebätä aune mäkwe kä mika kötare ja ngwärebätä. Mäkwe ñaka murie jäkä kri aune kä mika rubun ja ngwärebätä.

  2. Mäkwe köbö kwin nie ie ye ngwane mäkwe kädeka kä kwe yebiti.

  3. Mä tädre ni madabe ja ngätäite ye ngwane mäkwe tuanmetre blite..

KUKWE 2: JA KETADRE KWIN MONSOTRE NIENA ÜNÄ YEBE

Nitre monsoi niena ünä angwane tätre ja miketa gure ye köböite kukwe kri tä nemen jabätä ietre, ye tärä Step Wars tä mike gare krörö, meri iti tä muko kwe kädriere, ñobätä ñan aune muko kwe ye tä ja mike monsotre yekri aune monsotre ye tä niara mike ja tare nike nieta kwe ie ye ngwane ñaka tä mike era jai. Meri tä niere: “¡Tä nemen ti mike rubun drekebe ngwarbe!”. Ye erere rabadre bare mäbätä angwane, ¿mäkwe dre nuaindre ne kwe mäkwe nünandre kwin jankunu mä muko yebe?

Kukwe nieta ni dimikakäre: niara töita ño ye mäkwe mika nüke gare jai. Biblia tä mäträre: “Nikwe ñan töbikadre jändrän kuin nuenbtä kaibe jakrä, akwa nikwe töbikadre jändrän kuin nuenbtä ni mda mdakrä” (1 Corintios 10:24). Nitre mada töita ño ye erere mäkwe ja töi mika. Monsotre ye rün ñaka rabai tarere jürätä nemen bätätre, o mä kadre ngäbiti kwetre ye ngwane mräkätre jeñe kwe ye ngökadre kwe nemen ruin ietre. Ne madakäre, niara ñaka törbadre mäträi monsotre kwe yebätä ne kwe ñaka kä mikadrekä kwetre niarabätä.

Ñaka ni mada ye mikadre ja dibiti ja ketamukore: rabadre nuainne ja töi jeñebiti. Ni mada mikadre ja dibiti ja ketamukore ne kwe rabadre ni tarere ye ñaka kwin (El Cantar de los Cantares 8:4). Mä tö ja ketai ño mä ngobokrä o mä ngängänkrä ben yebätä mäkwe töbikadre ye bäri kwin.

Ñaka ja ngwandre kwin mäbe, akwa mä töita ño ye mäkwe ñaka niedre jökrä (Proverbios 29:11). Ñaka rabadre nuäre mä kräke ja tuakäre kukwe yebe angwane, mäkwe oradre Ngöböi aune rei David käkwe kukwe ribebare ja kräke ne erere mäkwe ribedre arato: “Mäkwe guardia mika ti kada yebiti, Jehová; mäkwe kraka mika, ti kada yebiti” (Salmo 141:3).

Ju känti monsotre ngübabare yekänti mun törbadre nünai angwane, niaratre täbe ju kwetre tarere rabai gare munye ye käkwe mun töi mikai ñan krütare. Mäkwe ñaka ja töi mika kukwe keta kabre ükatekäre, metrere cuarto käne niaratrekwe yete. Mä raba ja töi mike nüne ju madate arato.

MÄKWE JA DI NGWAN NE NUAINNE. Mä ngobokrä o ngängänkrä ye täbe mä mike ñaka ütiäte jai angwane, ja ruin ño mäi ye mäkwe nie mä muko ie aune niara tä töbike ño niedre kwe mäi ye mäkwe kukwe nua kwin. Mäkwe ñaka mika ja dibiti mäträre monsotre yebätä. Mä muko töita ño ye mäkwe mikadre nüke gare jai aune mä töita ño ye niarakwe mikadre nüke gare jai arato ie mä tö. Munkwe töbikai ja erebe kukwe yebätä angwane, mun rabai kukwe ye ükete jabe (2 Corintios 13:11).

Mä mräkätre monsoitre kia ye jökrä mäkwe taredre

KUKWE 3: JA KETADRE KWIN MRÄKÄTRE AUNE JA KETAMUKO KWETRE YEBE

Marion, monsotre meyekrä nünanka Canadá, ie törö: “Ti rün nämä käre jondron bien monso tikwe ie, akwa monsotre ti mukokwe abokän ie ñaka nämä jondron bien; ye medenbätä nun nämä ja di ngwen jondron kökö niaratre kräke, ruäre ngwane ñaka nämä nemen nuäre nun kräke”.

Kukwe nieta ni dimikakäre: mä mräkätre mrä ye mäkwe mika ütiäte jai. Mä mräkätre aune ja ketamuko mäkwe yei mäkwe mika gare mä mräkätre mrä ye ütiäte krubäte mä kräke (1 Timoteo 5:8). Nitre jökrä rabadre jötrö ngwarbe mä muko monsoitre tarere ie mä törbadre ye ñaka kwin, akwa niaratre rabadre monsotre jökrä tarere aune kain ngäbiti ja erebe ye mä raba ribere ietre. Niaratre käkwe ñaka monsotre kia ye kai ngäbiti aune taredi angwane rabai rubun ye mäkwe mika gare ietre.

Ne madakäre, u käne mäkwe ye mäkwe tuanmetre bräitre kwe ye tuinbiti. Susan, meri nünanka Inglaterra abokän monsoi tärä, niara tä niere: “Ti muko krütani ye ngwane sö nikani kwäjätä biti kwä kwä ta ye bitikäre tikwe ja mikaninta gure, aune ti muko rün bätä meye kräke ñaka rababa nuäre ti muko mrä ye ka ngäbitikäre. Nun rababa niaratre nübaire bäri jakänti, monsotre kia tuenmetre blite bentre teléfono yebiti aune niaratre nämä monsotre kia dimike yebätä nun nämä töi mike debe bien bäri ietre ye köböire rababa ja mäke bäri kwin nunbe”.

MÄKWE JA DI NGWAN NE NUAINNE. Ja ketamuko mäkwe o mä mräkätre meden ben mä ñaka ja mäke kwin ye mäkwe kädrie mä muko ben aune ño munkwe ja mäkädre bäri kwin bentre yebätä munkwe töbikadre.

Mä mräkätre ye mräkä ben mäkwe ja ketadre kwin ye ñaka nuäre nuaindre. Akwa Biblia tä kukwe niere ye mäkwe mikai täte angwane, kukwe kwin rabai bare, Proverbios 24:3 tä niere ne erere: “Kukwe gare nie yebiti ni mräkätre mikata dite, aune kukwe nüke gare nie yebiti mikata bäri dite”.

^ párr. 3 Niaratre ruäre kä kwitani.

^ párr. 4 Mä törba kukwe mikai gare bäri jai angwane, kukwe tärä kwatabätä kädrieta jatäri “Claves para el éxito de las familias con hijastros” tä ¡Despertad! abril 2012 yebätä mäkwe ñäkä, nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare.

^ párr. 4 Kukwe nekänti blitata metrere monsotre meyekrä aune meye jeñe kwe yebätä, akwa kukwe ne ütiäte monsotre rünkrä aune rün jeñe kwe ye kräke arato.

^ párr. 8 Akwa, meri nämene käne mäbe ye rubun krubäte angwane, mä rabadre kukwe ükete bäri kwin monsotre mäkwe ye kriemikakäre.

MÄKWE NGWANTARI JAI:

  • “Meri nämene ti muko ben käne yebe tikwe ja ketadre bäri kwin, ¿yekäre tikwe dre nuaindre?”

  • “¿Nunkwe dre nuaindre ne kwe nun mräkätre aune ja ketamuko nunkwe ye käkwe ñaka monsotre nunkwe mikadre rubun?”