“TI TÖ kukwe keteiti tuai nemen bare.” Köbö 28 agosto 1963 ye näire Martin Luther King kädekani rün kä yebiti, abokän nünanka Estados Unidos aune kukwe ükatekä nitre dimikakäre käkwe kukwe bäri ütiäte kädriebare ye ngwane kukwe ye niebare kwe. Niarakwe kukwe ütiäte ye kädekaninte bä kabre ne kwe nitre rabadre ni jökrä kain ngäbiti ie niara tö nämene ye mikakäre gare. Nitre niara kukwe nuaka ye nämene Estados Unidos, akwa nitre kä jökräbiti tibien tö kukwe ye tuai nemen bare arato.

Kukwe kädriebare ye bitikäre sö nikani krämä ta ye ngwane, köbö 20 noviembre 1963 yete, juta cien biti bäri yekwe nitre Naciones Unidas Kukwe Ükaninte Nitre Kwata Bä Jene Mikata Tuin Ngwarbe Jai Mikakäre Krüte ye kani ngäbiti, aune kä nikani kwati ta ye bitikäre kukwe mada ükaninte ni kä jökräbiti tibien kräke ye kani ngäbiti kwetre arato. Kä nikanina gre ketebu biti kwäjätä ta ye bitikäre, kä nengwane ni rabadre ngwentari jai: ¿ja di ngwanina krubäte ye köböire dre namanina bare?

Köbö 21 marzo 2012 yete, Ban Ki-moon, Ni Ji Ngwanka Bäri Ütiäte ONU kräke käkwe niebare: “Kukwe keta kabre ütiäte tä ükaninte, aune kä jökräbiti tibien kukwe mada ükateta, ne kwe ni kwata bä jene jene ka ngäbiti ñaka, nitre kwata bä jene jene mikata tuin ngwarbe jai, ni brukwä ni mada kräke aune kukwe mada tare nuainta ni madabätä ye jökrä diankakäre. Akwa, ni kwata bä jene jene ka ngäbiti ñaka ye kisete nitre kwati krubäte kä jökräbiti tibien tä ja tare nike”.

Juta keta kabre tä ja di ngwen nitre ñaka ni jökrä kain ngäbiti aune kukwe mada ye erere nuainta diankakäre, akwa ni raba kukwe ne ngwentari jai: ¿erametre kukwe ye dianinanka täte nitre töibätä, o jerekäbe nitre töi mikata ñaka bämike? Ja di ngwanta krubäte ye köböire nitre dimika raba ne kwe ñaka rabadre nitre mada mike tuin ngwarbe jai, akwa nitre tä ni ruäre aibe kain ngäbiti ye dianka ñaka raba nitre ruäre tä nütüre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre ni mada mike tuin ngwarbe jai ye gobrantre raba mike ja ngie nuin, akwa ni ñaka ni jökrä kain ngäbiti ye tä ni brukwäte: ye abokän tä ni töite aune ni töita nemen ñaka kwin ni mada kräke. Aune ye ñaka nuäre diandrekä ja töibätä.

Ni ñaka ni jökrä kain ngäbiti ye diandrekä täte ja töibätä yekäre, nikwe ñaka ni mada mikadre tuin ngwarbe jai; aune ja töi bätä ja brukwä mikadre kwin nitre mada kräke arato. ¿Ye nuäre nuaindre? Nuain raba angwane, ¿rabai bare ño? Kukwe namani bare metre nitre nimäbätä nikwe mikai gare jai ne käkwe mikai gare nie nitre raba ja töi kwite kukwe yebätä, aune dre käkwe nitre kwati dimikanina nuainne ye nikwe mikai gare jai arato.

Linda: Ti därebare Sudáfrica aune ti kwata ngwen. Nitre kwata bä jene ye ñaka nämä tuin ütiäte tie, nämä tuin tö ñaka tie aune tö ngwan ñaka raba ietre nämä tuin tie; aune nämä tuin jerekäbe sribikä nitre kwata ngwen kräke tie. Ti töi nämä ñaka nitre jökrä kain ngäbiti ye ñaka nämä gare jabätä tie. Akwa, ti jataba ja tötike Bibliabätä ye ngwane tikwe ja töi kwitaba. “Ni jökrä ütiäte ja kwrere Ngöbökrä” aune dre tä ni brukwäte ye bäri ütiäte ni kwata bä jene o ni blite kukwe medenbiti kräke ye rükaba gare tie (Hechos 10:34, 35; Proverbios 17:3). Ti ñaka töi rabadre jankunu nitre ruäre aibe kain ngäbiti yekäre tikwe ni mada ye mikadre tuin bäri ütiäte jai, rababa gare tie Filipenses 2:3 yebätä. Kukwe ne aune kukwe mada Bibliabätä ja jie ngwankäre ye kätä driere tie, tikwe nitre kwata  bä jene jene ye jökrä mikadre tuin ütiäte jai. Nitre ñaka ni jökrä kain ngäbiti ye erere ti töi ñaka niena.

Michael: Ti nünanka Australia. Nitre kwati kwata ngwen ye ngätäite ti ririabare, yekwe ti töi mikaba ñaka nitre nünanka Asia ye kain ngäbiti, metrere nitre nünanka China. Ti nämä niken karo tikwe yete aune nämä tuin iti tie ye ngwane, ti nämä ventana ye tike kukwe ne niekäre ie: “¡Nänta ja käite!”. Ja känenkäre ti jataba ja tötike Bibliabätä aune Ngöböta nitre mada mike tuin ño jai ye rükaba gare tie. Nitre nünanka juta madate o bä ño ye jökrä tare Ngöbökwe. Ye mataba ti brukwäte aune ti nämä ja rüere nitre juta madate yebe ye erere ti töi ñaka rababara, ñakare aune ti rababa niaratre tarere. Tikwe ja töi kwitani drekebe ngwarbe yebätä ti töi nemen ñan krütare. Kä nengwane nitre juta jökrä känti aune nüne ño ye jökrä ben tita ja kete kwin, ye köböire nitre kä jökräbiti gare tie aune tä kä mike juto krubäte tibätä.

Sandra: Ti meye nämene nüne Umunede, juta Delta, Nigeria yekänti, aune ti rün mräkätre nämene nüne juta Edo yete, kä yekänti blitata kukwe esán yebiti. Nitre ñaka blite kukwe ja erebe yebiti, ye medenbätä ti rün mräkätre ñaka nämene ti meye kain ngäbiti kwin ye köböite ja tare nikabare krubäte kwe nememe krütani ye ngwane. Yebätä tikwe ja töi mikaba kwatibe ñaka ja kete nitre blite kukwe esán yebiti ben aune tikwe ja töi mikaba ñaka ja mike gure ni nünanka Edo ben. Akwa, ti jataba ja tötike Bibliabätä yekwe ti töi kwitaba. Ni jökrä ütiäte ja kwrere Ngöbö kräke aune nire tä niara jürä ngwen jabätä ye jökrä tä kain ngäbiti nieta Bibliakwe, ¿ti abokän nire amarebiti ti brukwä rabadre ni kä madakänti o blite kukwe madabiti ye kräke? Tikwe ja töi kwitaba aune ti rababata jäme ti rün mräkätre yebe. Tita ja jie ngwen kukwe Bibliabätä yebiti ye köböire ti töita jäme aune kätä juto tibätä. Arato nitre nüne juta madakänti, kwata bä jene jene o blite kukwe madabiti yebe tita ja mäke kwin. ¡Ne madakäre tikwe ja mäkäninte ni nünanka Edo blite kukwe esán yebiti ben!

Nitre ye aune nitre mada brukwä ni mada kräke aune ñaka nitre jökrä kain ngäbiti, ¿ye ñobätä Bibliakwe  dimikanina? Ñobätä ñan aune ye Ngöbö Kukwei. Nitre töita ño aune brukwäta ño ni mada kräke ye Biblia raba töi kwite. Akwa kukweta nitre töi mike ñaka ni jökrä kain ngäbiti ye kukwe meden köböire niaratre raba denkä ja töite ye Biblia tä driere arato.

Ni töita blo ni mada kräke ye Kukwe Ngöbökwe raba ni dimike denkä ja töite, akwa ja känenkäre nitre rabai ni jökrä kain ngäbiti ye känenkri kukwe mada ketebu ükadrete. Kena ni ngite aune ni töi ñaka metre yebätä. Biblia tä mike gare metre: “ni jökrä ja mike ngite” (1 Reyes 8:46). Yebätä kukwe meden ben nita ja tuin ye ara ben Pablo ja tuabare, niarakwe tikabare: “Ti töta nebe jändrän kuin nuein akwa, kukwe kämekäme ara jire tä nebe käne ti jiete” (Romanos 7:21). Kukwe yebätä ruäre ngwane “kukwe kämekäme abko tä [nüke] ni töite”, ye kätä ni töi mike ñaka ni jökrä kain ngäbiti (Marcos 7:21).

Ketebukäre abokän Diablu tä sribire ni töibätä. Biblia tä kädeke ni kämikaka aune “tä näin ni ngökö kwati kä jökräbti temen” nieta kwe (Apocalipsis 12:9; Juan 8:44). Ye kätä mike gare ñobätä nitre kwati ñaka ni jökrä kain ngäbiti aune nitre tä ni ruäre aibe käikitekä krubäte, nitre ni mada mike tuin ngwarbe jai, nitre kwati murie ketata aune kukwe mada tare nuainta nitre kwata bä jene jene yebätä, nitre näin kukwe madabätä aune nitre nüne bobre ye ñobätä dianka ñaka raba.

Yebätä, nitre rabadre ni jökrä kain ngäbiti yekäre, käne ni ngite aune ni töi ñaka metre diandrekä ni töite bätä Diablu tä sribire ni töibätä ye mikadre krüte. Ye erere rabai bare Gobran Ngöbökwe ye köböire mikata gare Bibliakwe.

Nitre ja tötikaka Jesukwe rabadre orare ño Ngöböi ye driebare kwe ietre kukwe nebiti: “Gobran mäkwe jatadre. Mä töi ye erere rabadre bare, tä nemen bare kä kwinbätä, ye kwrere rabadre bare kä tibienbätä arato” (Mateo 6:10, TNM). Kukwe tare nuainta ni madabätä, nitre ñaka ni jökrä kain ngäbiti aune kukwe mada taretare ye Gobran Ngöbökwe diainkä.

Gobran Ngöbökwe jatai aune rabai gobrane kä tibien nebiti ye ngwane rabai bare. Diablu mäkäite, ye abokän, ñaka tuainmetre “nitre ngököta kä jökräbti temen” (Apocalipsis 20:2, 3). Ye ngwane “kä tibien mrä”, o nitre kä tibienbätä, käkwe “kukwe metre aibe nuain[di]” (2 Pedro 3:13, TNM). *

Nitre kukwe kwin nuainkä mikai kwäre ngite ye kisete aune niaratre töi rabai metre (Romanos 8:21). Gobran Ngöbökwe rabai gobrane nitrebiti yekwe “ñaka ni mada nuaindi tare [...] aune kukwe tare ñaka nuaindi kwe[tre]”. ¿Ñobätä? “Ñobätä ñan angwane kukwe Jehovakwe ye rabai gare kä jökräbiti tibien.” (Isaías 11:9.) Nitre ye käkwe ja tötikai ji Jehovakwe yebätä aune niara ja ngwen ño ye erere ja ngwain kwetre. Erametre, nitre rabai ni jökrä kain ngäbiti, ñobätä ñan aune “ni ja kwrere jökrä Ngöbökrä” (Romanos 2:11).