Ni üai butiere ye tuata kä jökräbiti. a Raba kwen televisionte, täräkwatabätä nitre üai bämikata yebätä, música aune Internet yete (bätä jondron mada ni üai butiere juankäre jai kwärikwäri yete arato); täräkwata kukwe mikara gare yebätä, películas yete, täräkwatabätä, videojuegos yete, celular sribeta mrä mrä aune jondron mada mrä mrä sribeta yete. Ni üai butiere tuata ye tuin kwin nitre kwati ie. Kä jökräbiti tibien nitre kwati krubäte tä bäri ni üai butiere tuin (mäkwe recuadro  “Ni üai butiere tuata yebätä kukwe mikata gare” ye mika ñärärä).

Ni üai butiere tuata yebätä nitre nämene töbike ño kena ye erere ñaka niena töbike. Profesora Gail Dines tikabare: “Ni üai butiere bä dianka nämene mekerabe ye nämene tuin käme krubäte, akwa kä nengwane ni üai butiere bäri käme bä diankata yebätä ni üai butiere bä dianka nämene mekerabe ye ñaka niena tuin käme”.

 ¿Mä abokän tä töbike ño? ¿Ni üai butiere tuata ye kwin ja näkwitakäre, o käme krubäte veneno kwrere? Jesukwe niebare: “Kri kuin [...] abko käre ngwäta nebe kuin amne kri käme abko käre ngwäta nebe käme” (Mateo 7:17). ¿Ni üai butiere tuata ye tä ni töi mike dre nuainne? Mikakäre gare jai, ani ja tötike kukwe ketamäbätä.

NITRE IE KUKWE GARE TÄ NIERE: Ni üai butiere tuata ye tä nitre töi mike jondron ye aibe tuabätä, yebätä nitre kukwe känänkä aune nitre ja tötikaka kräkäbätä tä kete crack (jondron cocaína kwrere) yebätä.

Brian, b nämene ni üai butiere tuin krubäte Internet yete, tä mike gare: “Ti töi nämä aibe tuabätä. Ni droga duen ye kwrere ja nämä ruin tie. Ja rababa ruin ngite krubäte tie yebätä ti nämä nemen grükekä aune ti dokwä nämä nemen tare. Tikwe ja di ngwanba tuanmetrekäre, akwa kä rikaba kabre ta angwane tikwe tuanmetreba”.

Nire nire tä ni üai butiere tuin krubäte ye tä üke. Tä nuainne gore aune ñaka tuin ye kwrere tä ja bämike aune nitre ye kwati ñaka tö nemen ja ketai ni madabe aune tä nemen jakaire, töbike, ulire aune rubun krubäte. Niaratre ruäre abokän tö nemen ja murie ketai. Sergio nämene mantre jetebe ni üai butiere denkä jai celular yete Internet yebiti, tä niere: “Ti ñaka törbaba blitai ni madabe aune dre nuaindre tikwe ye ñaka rababa gare tie. Ja rababa ruin ngwarbe, ngite, aune kaibe tie bätä ni kitani ngite ye kwrere ja rababa ruin tie. Ti rababa jakaire krubäte aune kä jürä rababa tibätä ja di käräkäre ni madai.”

Ni üai butiere yebätä ni okwä matadre jerekäbe o ni ñaka tuin akwa jutuadre nie ye köböite kukwe tare raba nemen bare nibätä. Nitre sribikä Senado kä Estados Unidos yekänti, ben doctora Judith Reisman ja tötikaka ni üai butiere tuata yebätä käkwe blitabare ye ngwane, niebare kwe: “Ni üai butiere tuata ye täbe nemenkä ni jisaite aune tä juen ngwarbe, bätä tä nemenkä bengwairebe ni töibätä, [...] aune kärekäre bätä ni ñaka tö tuai ja töite akwa tä nüketa törö nie”. Susan, monso kä 19 biti töi ñaka nämene ni üai butiere tuabätä akwa okwä matanibätä Internet yete biti tö namani aibe tuai, tä mike gare: “Ni üai butiere ye bä namaninkä ti töite. Ti ñan töbikebätä akwa tä nüketa törö drekebe ngwarbe tie. Ñaka käi rikwitaikä jire tibiti tä nemen ruin tie”.

KUKWE NE ÜTIÄTE: Nitre tä ni üai butiere tuin ye köböite ja nemen ruin kitani ngite kwrere ietre aune tä kukwe tare mike nemen barebätä (2 Pedro 2:19).

NITRE IE KUKWE GARE TÄ NIERE: “Ni üai butiere tuata ye ñaka nitre gure aune nitre ja mräkäre mike nüne kwin jabe.” (The Porn Trap [Las trampas del porno], de Wendy y Larry Maltz.)

Ni üai butiere tuata ye ñaka nitre gure aune nitre ja mräkäre mike nüne kwin jabe, ñobätä ñan aune...

• ... ñaka nitre gure mike tö ngwen jai, ñaka niena kukwe kaibe kwetre niere jai aune ñaka niena ja tarere (Proverbios 2:12-17).

• ... tä nitre gure töi mike jabebätä, ja ñaka nemena tuin ütiäte ietre aune töi ñaka nemena jabätä kwärikwäri (Efesios 5:28, 29).

•   ... tä mike kukwe kämekäme bämike ja töite aune töita kukwe kämekämebätä (2 Pedro 2:14).

• ... tä nitre tuaka ye töi mike muko kwe ye mike nemen kämekäme jabe (Efesios 5:3, 4).

• ... tä nitre gure töi mike ni madabätä aune nemen ben (Mateo 5:28).

Nitre gure rabadre ja ngwen metre jai kwärikwäri nieta Bibliakwe (Malaquías 2:16). Nitre gure ñaka ja ngwen metre jai angwane, ñaka tä nüne kwin jabe aune ye tä töi mike ja denkä mento bätä ja tuenmetre, ye köböite monsotre tä nemen ja tare nike krubäte.

Ni üai butiere tuata ye tä metrere monsotre kia töi juen ngwarbe. Brian tä mike gare arato: “Kä nämä kwäjätä näre tibiti angwane, ti nämä ja üke monsotre madabe ye ngwane täräkwatabätä ni üai butiere ti rünkwe ye kwanba tie. Ni üai butiere ye ñobätä jataba tuin kwin tie ye ñaka gare tie, akwa ti jataba tuin gore. Käre ti jataba ni üai butiere käme ye tuin nükebe ti rükaba ünä ye ngwane.” Nitre ja tötikaka tä mike gare monsotre tä ni üai butiere tuin ye ngwane raba töi mike nemen jabe tä monsore krubäte ye ngwane aune nemen nitre jene jene ben bätä nemen ni madabe ye ngwane nemen küdrerebätä. Ne madakäre, nemen töi juen ngwarbe.

 KUKWE NE ÜTIÄTE: Ni üai butiere tuata ye abokän veneno käme krubäte ye kwrere, ñaka ni mike ja tarere, tä kukwe tare mike ni kisete aune tä ni mike ja tare nike (Proverbios 6:27).

BIBLIA TÄ NIERE: “Jondron kä tibienbätä tä mun ngrabare ye jökrä munkwe dianka jabätä ye abokän nitre ñaka gure metre nemen jabe, jondron kämekäme nuainta, ni tö rababätä krubäte ni madabe, ni tö jondron kämekäme nuaindi aune ni jondron ribere bäri jai, ye abokän jondron ngwarbe mikata ngöböre jai” (Colosenses 3:5, TNM).

Ni üai butiere tuata ye tuin käme krubäte Jehovai. c Akwa niara tä kukwe jökrä ñäkäire kwatibe nie ye ñan ai gärätä. Niarakwe ni sribebare ne kwe ni rabadre nemen jabe aune yebiti nitre gure rabadre kä ngwen juto jabätä, ja tarere bäri aune monsoi rabadre ie niara tö (Santiago 1:17).

Akwa, ¿ñobätä ni raba niere ni üai butiere tuata ye Jehovata ñäkäire? Ñobätä ye ani mike gare ruäre jai.

• Ni üai butiere tuata ye ñaka raba nitre mike nüne kwin ye gare Jehovai (Efesios 4:17-19).

• Niarakwe ni tare aune ñaka tö ni tuai ja tare nike (Isaías 48:17, 18).

• Niara tö nitre gure aune nitre ja mräkäre kriemikai (Mateo 19:4-6).

• Nikwe ja ngwandre kwin aune ni mada mikadre ütiäte jai ie niara tö (1 Tesalonicenses 4:3-6).

• Ni brare aune meri tarei monso ngübakäre ye mikadre ütiäte jai ie Ngöbö tö aune ni rabadre nemen jabe niara tö ie ye erere (Hebreos 13:4).

• Jehovai gare, ni üai butiere tuata ye tä nitre töi mike kukwe kämekäme jiebiti, jabebätä aune tä töi mike Satana töi erere ni nemen jabe yebätä (Génesis 6:2; Judas 6, 7).

KUKWE NE ÜTIÄTE: Ni üai butiere tuata ye ñaka tä nitre mike ja mäke kwin Ngöböbe (Romanos 1:24).

Akwa, nitre tä ni üai butiere tuin ye tö tuainmetre abokän Jehová tä mike tuin bobre jai. Biblia tä niere: “Jehová ni mike tuin bobre jai bätä moto kwin, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe aune tä ni tarere krubäte kätä töi mike kukwe kwin nuainne ni kräke. Ñobätä ñan aune ni sribebare ño ye gare kwin ie, aune ni abokän dobro ye törö ie” (Salmo 103:8, 14). Nitre töi bobre ye Ngöböta nübaire nökrö ja ken ne kwe “rabadre tuin bobre niara ie, angwane ja di biain kwe [...] ie drekwa kräke” (Hebreos 4:16, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte; mäkwe recuadro  “Ni üai butiere tuata ye tuanemetre ño” ye mika ñärärä).

Ngöböta ni dimike ye nitre kwati käkwe kanina ngäbiti. ¿Nitre dimikanina kwe? Nitre nämene kukwe blo nuainne ye tuanimetre kwetre abokän ruärebätä Biblia tä dre niere ye ani mike gare jai: “Mun bätäninte, [...] mun dianinkä jenena deme, [...] mun kädekaninte kwin metre Dänkien Jesukristo ye käbiti bätä Ngöbö nikwe üai yebiti” (1 Corintios 6:11, TNM). Nitre yei ja nemen ruin apóstol Pablo kukwe niebare nete ye erere: “Ti abrä dite [...] jondron ñokwa kräke. Niara tä ja di bien tie” (Filipenses 4:13, NGT).

Susan, nämene ni üai butiere tuin krubäte abokän tuanimetre kwe, tä mike gare: “Ni üai butiere tuata ye tuanmetrekäre Jehová aibe raba ni dimike. Ni dimikadre kwe aune ni jie ngwandre kwe nikwe kärädre ie angwane, ni täi kwin aune nikwe ja mäkäi kwin ben. Käre Ngöbökwe ni dimikai”.