NOÉ aune mräkätre kwe tätre keteitibe jakänti. Ñüta näkäin jobe jubäre. Ñotra träta bete bete ye trä nen diore niaratre ngwärebätä. Niaratre tä okwä ngianinte ñan chi. Ñüta näkäin jobe arkabiti aune köräbätä kwärikwäri. Kä ngö ye ni mike nainte krubäte.

Noé okwäta mräkätre tare kwe aune ja ngwen metre yebätä: muko kwe, ngobo nimä aune jüde nimä. Erametre, kätä juto niara brukwäbätä. Kukwe tare tä nakainkä ye näire nitre bäri tare kwe tä kwin aune namaninte kwäre tä niara ken ye tä töi mike jäme. Tä orasion nuainne gwaire bentre debe biankäre, bäsi ngwänänenkä kwärä ne kwe kukwe juruadre ietre kä ngö krubäte yete ta.

Noé nämene tödeke kwatibe, köböire Ngöbö, Jehová käkwe niara aune mräkätre kwe kriemikani (Hebreos 11:7). Akwa ¿niaratre namani kwäre yebätä ñaka rabadre tödeke jankunu? Ñakare, köbö ja känenkäre yete rabadre tödeke bäri. Aune ye erere ni rabadre tödeke arato, ñobätä ñan aune nita nüne kukwe bäri tare tä nakainkä näire. Noé tödekabare ye tä dre driere ja töi kräke nie ye ani mike gare jai.

Ñü näkäni tibien “köbö gre ketebu te rare bätä dibire” (Génesis 7:4, 11, 12, Jändrän Kena [JK]). Ñö jatani nirien, nirien aune nirien. Ye ngwane, Jehovakwe ño nitre kukwe kwin nuainkä kriemikani aune nitre töi käme mikani ja ngie nuin ye jutuabare Noé ie.

Kä nikanina kabre ta yete angeletre nämene kukwe käme nuainne ye dianinkä Ñü Kri yebiti. Niaratre töi nämene jabebätä Satana erere, yebätä kwati käkwe kä nünankäre kä kwinbiti ietre tuanimetre nünankäre Kä tibienbätä meritre ben, ja mritani kwetre meritre yebe abokän monsoi namani jene kädekani nefilim (Judas 6; Génesis 6:4). Satanabätä kätä juto raba ruin nie, ñobätä ñan aune kukwe nuainbare kwe ye köböite ni kä tibienbätä sribebare Jehovakwe, ye ñaka namanina nüne kwin.

Akwa, Ñü Kri jatani kä juen ñöte ye ngwane angeletre käme ja kwitani ni ne erere yekwe ja kwitaninta üaire aune nikaninta kä kwinbiti; ñaka ja kwitaita jire ni ne erere kwetre. Niaratre käkwe muko bätä monsotre kwe ye tuanimetre, abokän jökrä ngatani ñöte nitre nünanka kä ye näire ben.

Enoc nünanbare ye näire, Ñü Kri räkändre tibien ye känenkri siklo kükü bäsi yete, Jehovakwe nitre blo gaite ye käbämikani kwe (Génesis 5:24; Judas 14, 15). Akwa nitre namani bäri ja ngwen käme krubäte, namanintre kä tibien juen ngwarbe aune ni mada nuainne tare kä jökräbiti tibien. Köbö nükani niaratre gatekäre. ¿Kukwe nämene nakainkä ye käi namani juto Noé aune mräkätre yebätä?

Ñakare. Ngöbö ni mike tuin bobre jai yebätä käi ñaka namani juto arato (Ezequiel 33:11). Jehovakwe ja di ngwani kukwe keta kabre nuainne ne kwe nitre kwati rabadrete kwäre. Enoc juani kwe nitre mike mokre aune Noekwe arka sribedre niebare kwe ie. Kä kwati krubäte te Noé aune mräkätre kwe nämene sribi kri ye nuainne nitre nünanka niaratre näire ye okwäbiti. Ngöbökwe Noé kädekani “nämene nüne metre abko kwrere [...] dirire ni mda mdaye”, aune Ngöbökwe kukwe ükaite nitre ñaka mike täte ben ye niarakwe mikani gare nitre yei, Enoc erere (2 Pedro 2:5). ¿Nitre yekwe kukwe ye kani ngäbiti? Kukwe nämene nakainkä ye Jesús, kä kwinbiti nämene mike ñärärä käkwe niebare, siklo nikani kabre ta ye bitikäre: “Ñaka kukwe ye kani ngäbiti kwetre  nememe ñü kri jatani näkäin tibien ye ngwane aune ganinte jökrä” (Mateo 24:39, TNM).

¿Jehovakwe arka täkäninbiti ye bitikäre dre namani bare Noé bätä mräkätre kwe yebätä raba ruin mäi? Kä nikani gre ketebu ta yete, ñü nämene näkäin jobe tibien arkabiti ye ngwane namanintre jondron ruäre nuainne raba ruin nie: ja ngübare kwärikwäri, ju mrä kwetre ükete aune nämene jondron nire ye ngübare... Batibe, köbö nikanina kabre ta ye bitikäre arka kri ye jatani nibren nibren. ¡Jatani nikwite nikwite! Ñö, jatani nirien jankunu, yekwe arka kaninkä kwin aune jankunu jatani arka kainkä bäri kunkwäre kä tibien yebätä, “aune arka ye namani nakaninkä bäri mente kwin kä tibien yebiti” (Génesis 7:17). ¡Jehová, Ngöbö dite krubäte ye namani gare!

Jehová ni mike tuin bobre jai käkwe Noé aune mräkätre kriemikani ye ñan aibe käi namani jutobätä, ñakare aune Jehová nitre mikani tuin bobre jai bätä nitre ngantani ñöte arka bäre ye jämi ngante ñöte känenkri niara juani mike mokre ye käi namani jutobätä. Kä ye näire, kä kwati te sribibare krubäte kwe ye ñaka namani nuäre kräke. ¡Nitre nämene ja ngwen käme krubäte! Ani töbike kukwe nebätä: Noé ye etebatre, ngwaitre aune nurä nämene raba ruin nie, akwa nitre yekwe ñaka kukwe driebare kwe ye kani ngäbiti, mräkätre jeñe kwe ye aibe käkwe kani ngäbiti (Génesis 5:30). Niaratre ni kwä namanina arkate ye ngwane, kä kwati te kukwe driebare kwetre nitre nünanka niaratre näire ie ne kwe rabadrete nire yebätä namanintre töbike ye namani töi mike jäme.

Jehová ñaka ja töi kwite (Malaquías 3:6). “Kukwe nakaninkä ño ño Noé näire” ye kwrere bäsi rakaikä ni näire Jesukristo mikani gare (Mateo 24:37). Nita nüne kukwe tare krubäte näire, ye abokän mikai krüte nitre kukwe käme nuainkä gaite ye ngwane. Aune kä nengwane, juta Ngöbökwe tä nitre tö kukwe mikai gare jai ye mike mokre arato. ¿Kukwe drieta kwetre köböire mä raba nemen kwäre ye mäkwe kai ngäbiti? Kukwe metre drieta ye mäkwe kanina ngäbiti angwane, ¿mä täi juto mikakäre gare ni madai? Noé aune mräkätre yekwe kukwe kwin bämikani ni kräke.

Ñö namani kri nikani arka ngwena ye ngwane, nitre nämene arkate yei kä ngö bätäkä ngwarbe namani ruin. ¿Ñö namani nikwitekä krikri aune arka sribebare kwin yebätä Noé namani töbike? Ñakare. Arka  ñaka nikani ngwarbe ye nitre ñaka töbike kwin kä nengwane ye ñaka mike era jai, akwa Noé ñaka töbikabare ye erere. Biblia tä niere: “Tödekani Noekwe köböite, [...] Noekwe ru sribebare” (Hebreos 11:7). ¿Drei nämene tödeke? Kukwe ükaninte Jehovakwe yei. Ñü Kri ye näire Jehovakwe Noé aune mräkätre kwe ye kriemikai käbämikani kwe ie (Génesis 6:18, 19). Ni Kä tibien aune jondron jökrä sribekä, yekwe arka ye ngübadre kwin, ¿ñan ererea? ¡Jän, ye erere! Jehovakwe kukwe käbämikani ye mikai nemen bare kwe ie Noé nämene tö ngwen, aune ye erere namani bare: niara aune mräkätre kwe “dianintari ñöbti” (1 Pedro 3:20).

Köbö gre ketebu dibire aune rare nikani ta ye bitikäre, ñü nimianinkä. Calendario kä nengwane ye ererebätä köbö ye täindre angwane, kukwe ye namani bare diciembre kä 2370 kä 1 känenkri. Akwa kukwe nämene nemen bare nitre aune jondron nire arkatebätä ye köböi nämene mente krütadre. Arka ye nämene nakainkä kaibe ñö kri yebiti, ngutuä bäri mente kwin yebiti ta (Génesis 7:19, 20). Noé nämene ngäbriäntre, Sem, Cam aune Jafet ben kukwe ükete nuaindre jai, ne kwe rabadre jondron nire ye buke, ükete kwin aune tädre kwin ye bämike ja töite. Erametre, Ngöbökwe jondron nire känsenta mikani jäme ne kwe rikadre arkate ye arabe käkwe jondron ye ngübabare Ñü Kri näkäni tibien ye ngwane. a

Kukwe nämene nakainkä ye jökrä Noé tikani. Kukwe tikani kwe ye köböire ñongwane ñü jatani näkäin tibien aune ñongwane ñü nimianinkä ye mikata gare. Köbö 150 te Kä tibien nikani jökrä ñöte ye mikani gare kwe arato. Mrä, ñö jataninta ngrötö. Ye bitikäre, sö abril 2363 ye ngwane, arka nikani mate bätärekä kä tibienbätä “ngutuä Ararat yebiti”, ye nemenkä juta Turquía yekänti. Köbö nikani 73 ta ye bitikäre, sö junio ye ngwane, ngutuä bäri mente kwin ye jutuabare. Aune sö nikani krämä ta ye bitikäre, sö septiembre yete, Noekwe kri arkabiti ye dianinkä ruäre. Ja di ngwani nuainne kwe ye köböire ñänä trä niabare gwita aune murie tipo namani mate. Ye känenkri, kä namaninanta kwin nünankäre o ñakare ye Noé tö namani gai: kena cuervo juaninkä kwe, cuervo ye namani kwite kwinta aune kä ñaka namani kwen rabakäre ie; ye bitikäre ütü juaninkä kwe; ütü ye nükaninta bati bobu arkate, akwa ye bitikäre nikaninkäta ye ngwane kä kwani nötare ie (Génesis 7:24–8:13).

Erametre, sribi ja üaire ye nämene bäri ütiäte Noé kräke. Mräkätre nämene ja ükökrö käre orakäre aune blitakäre Rün kä kwinbiti nämene ngübare krubäte yebe, ye ni raba bämike ja töite. Noé nämene ja töi mike kukwe ketare ketare ütiäte nuainkäre ye ngwane nämene Jehová mike käne jai. Kä nikani kwati biti bäri ta yete, niaratre nämene arkate angwane, kä namanina nötare jutuabare Noé ie ye ngwane, ñaka ja töi mikani kwe jukwe tike ja töi jeñebiti aune näin jubäre arka yete (Génesis 8:14). Ñakare aune, Jehovakwe dre niedi ie ye ngüba nämene kwe.

Nitre rüne ji ngwanka mräkätre käne ye rabadre kukwe kwin keta kabre mike gare jai Noé ni Ngöbö mikaka metre täte yebätä. Niara nämene kukwe ükete kwin nuaindre jai, sribire krubäte aune ni mada ngübarebätä bätärekä, aune nämene mräkätre kwe ye ngübare kwin. Akwa metrere Jehová mikadre täte ye mika nämene käne kwe jai. Tödekabare kwe ye erere nikwe nuaindi angwane, ye köböire kukwe kwin krubäte rabai nemen ni mräkätre tare nikwe yekwe.

Mrä mada, Jehovakwe niebare ie: “Nänta timon meri makwebe, ma ngäbriänkäbe btä ma jüde nimä yebe”. Kukwe niebare ye ererebätä, nitre ja mräkäre ye nikani timon, jiebitikäre jondron nire nikani. Akwa jondron nire kwati krubäte ye nikani betekä ririri ja jiebiti ye ni ñaka rabadre nütüre. Jondron nire yebätä Biblia tä niere: “Jändrän jökrä nikani krobukrobu ja täritäri mentokwäre” (Génesis 8:15-19, JK). Namanina jubäre ye ngwane, namanintre murie kwin ngutuäte ye jäke aune ngutuä Ararat mente kwin yekänti nämenentre, Noé aune mräkätre kwe ye namani kä kwin krubäte te: nitre nefilim ñaka namanina, ni mada nuain ñaka namanina tare, angeletre käme ñaka namanina, nitre töi käme ye ñaka namanina. b Ye ngwane nitre kä tibienbätä yei namaninta nünandre ja känenkäre.

 Noé dre nuaindre ye nämene gare kwin ie. Jehová mikadre täte ye nuainbare käne kwe: kä jondron kukwakäre Ngöböi ye sribebare kwe aune jondron nire nämene arkate ye krä kükü jene jene abokän kwin Ngöbö kräke ye kukwani ruäre kwe ie (Génesis 7:2; 8:20). ¿Ye namani tuin ño Ngöböi?

Kukwe nuäre nebiti Biblia tä mike gare: “Jändrän [...] rä namani mate bäne Ngöböbti”. Ye erere, ni kä nebätä namani kukwe käme aibe nuainne krubäte kä tibienbätä köböite niara brukwä namani ulire, akwa nitre ja mräkäre niara mikaka metre täte namani ja töi mike kwatibe niara töi ye erere nuainbätä yekwe kä mikaninta jutobätä. Akwa niaratre töi rabadre metre ye Ngöbö ñaka nämene ribere bätätre, ñobätä ñan aune bersikulo tä niere ja känenkäre ye erere, “ni kä nebtä tä ngäbäkrere angwane, tä niken töi ngitiekä kukwe kämekäme aibe nuenbtä” ye gare ie (Génesis 8:21, JK). Nämene jankunu ni kä tibienbätä ye ngübarebätä ño bätärekä aune mike tuin bobre jai ye ani mike gare jai.

Adán aune Eva ja mikani ngite Ngöbö rüere ye bitikäre Ngöbökwe kukwe ñäkäbare kä tibien rüere ye köböite ñaka namanina nuäre nura nökakäre. Akwa köbö nükani ye ngwane, Ngöbökwe ja töi mikani kukwe ye üketeta. Lamec, Noé rün, käkwe mikani gare, ngobo kwe yekwe ni mikai kwäre kukwe ñäkäbare ni rüere yebätä. Noé kä ye abokän ni ni mikaka ja düke o “ni töi mikai jäme” meden gärätä. Kukwe käbämikani ye erere rabai bare aune rabai nuäre nura nökakäre Noé ie ye käi namani jutobätä. ¡Yebätä drekebe ngwarbe jatani nura nökö! (Génesis 3:17, 18; 5:28, 29; 9:20.)

Kukwe nuäre nuaindre aune metre ja jie ngwankäre nüne ye Jehovakwe biani Noé mräkätre ie, ñodre, ni mada murie ketadre ye ñäkäibare kwe ietre aune däri kwetadre o mikadre ja kwatate ye ñäkäibare kwe ietre arato. Ne madakäre kukwe ükaninte kwe ni kä tibienbätä ben: ni kä tibienbätä ñaka gaiteta jire ñü yebiti käbämikani kwe. Aune ye mikakäre gare metre nie niarakwe jondron ñan tuabare mikani tuadre: ye abokän mrüträ. Aune kä nengwane, mrüträ tuata batire batire kwinta nikwe ye tä kukwe kwin krubäte käbämikani Jehovakwe ye ngwenta törö nie (Génesis 9:1-17).

Kukwe ne ñaka namani bare metre akräke mrüträ ye tua ñaka raba jire. Akwa Noekwe nünanbare metre, aune ja tuabare kukwe keta kabre ben kwe. Kä ye näire nitre nämene nüne bäri raire ni nünanka kä nengwane kräke aune niarakwe nünanbare raire arato: Ñü Kri näkäni tibien ye bitikäre niarakwe nünanbare kä 350 te..., akwa kukwe keta kabre ben ja tuabare kwe. Ñodre, bati ja mikani ngite kwe dröba nika krubäte yebiti. Ye ngwane, bräi kwe, Canaán, käkwe kukwe bäri tare nuainbare, ye köböite kukwe bäri tare namani bare ngäbriäntre yebätä. Noé nünanbare raire yebätä nitre nämene ni mada nuainne tare Nemrod näire ye tuani kwe, aune mräkätre jondron sribebare ngöböre jai ye tuani kwe arato. Akwa kukwe kwin namani bare arato. Ñodre, ngobo kwe Sem yekwe tödekabare yebiti kukwe kwin krubäte bämikani kwe mräkätre ye käne (Génesis 9:21-28; 10:8-11; 11:1-11).

Noé ye erere, nikwe jankunu kä ngwandre nüke jai tödekakäre. Nitre nünanka ni bäre käkwe ñaka Ngöbö mikadre täte o Ngöbö tuanemetre kwetre, akwa nikwe tödekadre jankunu. Nita ja ngwen metre aune kä ngwen nüke jai ye ütiäte krubäte Jehová kräke. Jesukwe niebare ye erere: “Nire nire käkwe nünandrekä dite jabtä, [...] ni ye abko rabadi dianintari” (Mateo 24:13).