¿KUKWE nieta Bibliabätä ye namani bare metre? ¿Ja töbiti nitre jatani blite kukwe jene jenebiti? Ñongwane blita jatani kukwe jene jenebiti aune blita nikani kwäräkwärä kukwe jene jenebiti mikata gare Bibliabätä ye nemen tuin ngwarbe nitre ruäre ie. Iti käkwe tikani tärä kwe yebätä: “Ju kri sribe nämene Babel nieta ye abokän kukwe ngwarbe känänta ni ngökakäre”. Arato ni judio kädekani kri käkwe kukwe ne niebare kukwe namani bare yebätä “ñobätä nitre tä jene jene ye ñan raba nüke gare jire nie”.

¿Ju kri Babel yebätä kukwe nieta ye ñobätä ñaka tuin era nitre kwati ie? Ñobätä ñan aune ñongwane blita jatani kukwe jene jenebiti yebätä kukwe ruäre nieta ye erere ñaka tä mike gare yebätä mika ñaka era jai. Ñodre, nitre ruäre ie kukwe gare tä nütüre kukwe ne ñaka nükani ja töbiti, ñakare aune “kukwe medenbiti blita nämene kena” ye köböire blita jatani jatäri kukwe jene jenebiti. Nitre mada tä nütüre nitre jatani blite ja töbiti aune jatani bänträn mikekä jerekäbe biti blita jatani bätäkä ngwarbe kä nengwane ye erere. Kukwe ne aune kukwe mada nieta ye tä nitre kwati töi mike profesor W. T. Fitch erere, niarakwe niebare tärä kwe The Evolution of Language (Blita jatani kukwe jene jenebiti) yebätä: “Kukwe ye mika jämi gare metre nie”.

¿Nitre ja tötikaka jondron kirabebätä aune nitre kukwe känänkä yei dre namanina gare kukwe yebätä? ¿Kukwe nieta ye erere jondron kwani ietre ye tä mike gare? ¿O ju kri sribe nämene Babel yebätä kukwe nieta ye erere tätre niere arato? Dre nieta Bibliabätä ye ani mike gare käne jai.

Bibliabätä mikata gare nitre jatani blite kukwe jene jenebiti “kä Sinar” yekänti, ja känenkäre kä ye kädekani Babilonia, aune yete nitre nikani nüne jene jene (Génesis 11:2, JK). ¿Ñongwane namani bare? Bibliabätä  nieta ye erere, Péleg nünanbare ye näire nitre nikani nüne jene jene, niara yebiti kä namanina 250 angwane Abrahán därebare. Nitre kukwei kwitani jene jene ye käi nikanina 4.200 ta (Génesis 10:25; 11:18-26).

“Kukwe medenbiti blita nämene kena” ye köböire blitata kukwe jene jenebiti kä nengwane nütüta nitre kukwe känänkä ruäre yekwe, aune nieta kwetre arato, kä nikanina cien mil näre ta yete nitre kä tibienbätä nämene blite kukwe kena yebiti. * Nitre mada abokän tä niere, kä nikanina mil kräti näre ta yete blita nämene kukwe keta kabrebiti ye köböire blitata kukwe jene jenebiti kä nengwane. Akwa ¿kukwe ruärebiti blita nämene abokänbiti blita ñaka niena yebiti blitadreta yekäre nitre ja tötikaka ni kukwei jene jenebätä yekwe dre nuaindre? Täräkwata The Economist yebätä mikata gare: “Ye ñaka nuäre nuaindre. Nitre ja tötikaka ni nire aune jondron nire jökräbätä yekwe jondron kirabe tärä ja tötikakäre kukwe kirabe yebätä, akwa nitre ja tötikaka ni blite kukwe jene jenebiti yekwe jondron ye erere ñaka ja jie ngwankäre.” Aune täräkwata yebätä nieta arato, niaratre ye iti käkwe kä täinbare aune ñongwane blita jatani kukwe jene jenebiti namani ruin ie ye ererebätä mikani gare kwe.

Akwa, ni blite kukwe jene jenebiti yebätä kukwe tärä “tikani kirabe”. ¿Ye meden meden aune tä dre mike gare kukwe jene jenebiti blita jatani kena yebätä? The New Encyclopædia Britannica yebätä mikata gare: “Kukwebiti blita nämene kirabe abokän tika nämene täräbätä, ye medenbätä kukwe tikani kirabe abokän käi nikanina mil kräbokä o mil krärikera ta ye aibe raba kwen nie”. ¿Ni blite kukwe jene jenebiti yebätä kukwe tikani kirabe ye kwani medente nitre ja tötikaka jondron kirabebätä yei? Juta Baja Mesopotamia, kä Sinar kirabe yekänti. * Jondron kwani ye tä kukwe nieta Bibliabätä ye erere mike gare.

Bibliabätä nieta ye erere, Ngöbökwe niebare: “Ni rikadre [Babel], käkwe kukwe kwitadre jene jene jökrä angwane, ja kukwei ñan rabadre nüke gare ietre kwärikwäri” (Génesis 11:7, JK). Ye erere, “sribi nuen namani kwetre, [Babel] ye namani jökrä ietre” aune “ni kä nebtä nikani nüne jökrä kwäräkwärä” (Génesis 11:8, 9, JK). “Kukwe medenbiti blita nämene kena” köböire blitata kukwe jene jenebiti kä nengwane ye nie ñaka Bibliabätä. Ñakare aune, tä mike nüke gare, drekebe ngwarbe blita jatani kukwe jene jenebiti, aune ñaka ja erebe ni blite kukwe madabiti yebe bätä nitre blite kukwe jene jenebiti yei ja nämene ruin ño aune töi nämene ño ye erere nämene niere ja kukweire.

¿Aune nitre blite kukwe jene jenebiti kä nengwane yebätä dre nie raba? Lera Boroditsky, meri ja tötikaka ni töita ño yebätä käkwe tikabare: “Nitre ja tötikaka ni blite kukwe jene jenebiti yebätä ye nämene ja tötike bäri kwin nitre kä jökräbiti tibien blite kukwe jene jenebiti yebätä (mil krä kükü näre, abokän ruäre aibebätä ja tötikabare) ye ngwane, blita ñaka ja erebe ye jatani nüke gare ietre”. Ye erere, kukwe jene jenebiti nitre tä blite ye ruäre ja erebe (ñodre, nitre nünanka China mötörikri, blite kukwe cantonés aune kukwe hakka yebiti), akwa niaratre ñaka blite ja erebe nitre blite kukwe madabiti yebe (ñodre, nitre nünanka España, blite kukwe catalán aune kukwe valenciano yebiti).

Nitre blite ja kukweibiti yei jondron niaratre bäre ye tuin ño ye erere tätre niere ja kukweire: ñodre,  jondron bä ño, nuäi, kä medenkänti, kä nemenkä medenkri aune kukwe mada mada. Ñodre, nitre blitaka kukwe madabiti ye ruäre raba niere krörö: “Niara tä gwi”. Akwa, nitre blite kukwe madabiti raba kukwe ye arabe niere krörö: “Niara tä ju kadate”. Blitata ye ñaka nüke gare ja erebe. Ye medenbätä, nitre nämene ju kri Babel sribere yekwe ñaka sribi kri ye nuainbare jankunu.

¿Kukwe medenbiti blita nämene kena? Bibliabätä nieta, Adán, ni brare kena, yekwe kukwe mrä känänbare jai jondron nire ye kädekakäre (Génesis 2:20). Ne madakäre, poesía tikani kwe, töi nämene ño muko kwe kräke ye niekäre ie, aune Ngöbökwe kukwe biani nuaindre bätä kukwe ye ñaka mikadre täte angwane kukwe meden tare raba nemen bare ye Evakwe mikani gare merebe (Génesis 2:23; 3:1-3). Ye medenbätä, kukwebiti blita nämene kena yebiti nitre nämene blite kwin jabe aune jondron meden nämene tuin kwin ietre ye nämene niere.

Nitre nämene blite kukwe keteitibebiti ye köböire, nämene kukwe ükete sribi nuainkäre. Akwa nitre jatani blite kukwe jene jenebiti Babel ye ngwane, töi ñaka namanina käne ye erere. Akwa kukwe jene jenebiti blita jatani yebiti blita nämene kukwe bätäkä ngwarbebiti blita nämene kena ye erere. Ye medenbätä siklo nikani braibe ta angwane, nitre jatani juta krikri sribere, nitre kwati ükakrö jatani rükäre aune ji ükate jatani jondron rürübäinkäre juta jene jene te (Génesis 13:12; 14:1-11; 37:25). Tärä okwä tikani aune tikani ño jatäri blitakäre jabe ye ñaka akräke, ¿jondron bätäkä ngwarbe nuain jatani ye raba nemen bare? Ñakare. Bibliabätä mikata gare ye erere, kukwe medenbiti blita nämene kena aune kukwe jene jenebiti blita jatani Babel ye ñan namani bare bänträn mikaninkä jerekäbe ye ai köböire, ñakare aune kukwe bätäkä ngwarbebiti blita jatani jabe.

Kukwe ye metre nieta nitre kukwe känänkä kä nengwane yekwe. Tärä The Cambridge Encyclopedia of Language yebätä mikata gare: “Nitre jökrä nünanka kä jene jene känti abokän kwe jondron ñaka krubäte yebätä ja tötikabare, ye abokän blite kwin ja kukweire kukwe bätäkä ngwarbebiti, nitre kä nengwane blite kukwe bätäkä ngwarbebiti ye erere nieta”. Ye erere arato, profesor Steven Pinker, ni mada tötikaka ni nire aune jondron nire töita ño yebätä kwela kri Harvard yete, käkwe tikabare tärä El instinto del lenguaje sribebare kwe yebätä: “Kukwebiti blita nämene ñaka kwin mekerabe ye erere ñaka tärä jire chi”.

Blita nämene kukwe jene jenebiti yebätä kukwe “tikani kirabe”, blita ñaka nämene ja erebe aune kukwe jene jenebiti blita nämene kirabe, ye ñongwane namani bare aune kä medenkänti mikadre gare jai ye ngwane, ¿kukwe meden raba nüke gare nie? Nitre kwati tä niere kukwe namani bare ju kri Babel yekänti kädrieta Bibliakwe ye abokän metre.

Nitre ñaka Jehová mikani täte yebätä mikani blite kwe kukwe jene jenebiti, nieta Bibliabätä (Génesis 11:4-7). Akwa, “juta jökrä ye tikwe mikai blite kukwe keteitibebiti, ne kwe jökrä rabadre Jehová kädekete ja di käräkäre ie aune sribikäre gwairebe kräke” käbämikani kwe (Sofonías 3:9). Blitata “kukwe keteitibebiti”, ye abokän niara Kukwei metre, ye tä nitre kä jökräbiti tibien mike nüne keteitibe jabe. Ni raba töbike ye erere, ñobätä ñan aune ja känenkäre Jehovakwe ni jökrä mikai blite kukwe keteitibebiti, ju kri Babel känenkri blita nämene kukwe keteitibebiti ye erere.