“Nire ñaka ngite juen ta ni madabiti yekwe ja mikadre ngitebätä angwane ñaka rabai nuäre ni ye kräke ngite juankärebiti ta.” Edward Herbert, ni Gran Bretaña kukwe namani bare kira tikaka nünanbare siklo XVII yete käkwe kukwe niebare ye tä mike gare, kukwe nebätä ni rabadre ngite juen ta ni madabiti: ni madakwe ngite juandre ta nibiti ye nikwe ribei ie (Mateo 7:12). Akwa kukwe mada bari ütiätebätä nikwe nuaindre arato, kukwe medenbätä ye apóstol Pablo tä mike gare nie. (Mäkwe ñäkä Colosenses 3:13 yebätä.) *

Ni jökrä ja mike ngite, yebätä ruäre ngwane ni nemen ni mada mike rubun o ni nemen ja mike ngitebätä, aune ye erere nuainta nibätä arato (Romanos 3:23). ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni tädre jäme ni madabe? Ni ñaka rabadre rubun aune ngite juandre ta ni madabiti nieta Pablokwe nie Ngöbö üai deme yebiti. Kä nikanina bäsi mil krobura ta yete kukwe tikabare kwe abokän namani ütiäte krubäte ye erere täbe kä nengwane. Kukwe niebare kwe ye ani mike gare jai.

“Munkwe jankunu kä ngwan nüke jai kwärikwäri.” “Munkwe jankunu kä ngwan nüke jai kwärikwäri” nieta ye abokän ni ñaka rabadre rubun meden gärätä kukwe griekore yebiti. Tärä kukwe Bibliabätä mikakäre gare jai tä niere, ni kristiano ñaka nemen rubun yebätä “ni mada tä ja mike ngite o ni mada ñaka ja ngwen kwinbätä akwa tä juto biare kä ngwankäre nüke jai”. “Kwärikwäri” nieta ye abokän ni ñaka nemen rubun ja kräke kwärikwäri meden gärätä. Ye abokän, nita ja ngwen ño ye ñaka raba mate kwin ni madabätä rükadre gare nie angwane, ni mada tä ja ngwen ño abokän tä ni mike rubun akwa nikwe nünandre töi jämebiti meden mikata gare arato. Akwa, ¿ni madakwe ja mikadre ngite nibätä ye ngwane dre nuaindre?

“Munkwe jankunu [...] töi kwinbiti ngite juan jabiti ta kwärikwäri.” Ni iti ie kukwe gare tä niere, kukwe griekore kwitani “töi kwinbiti ngite juan jabiti ta” ye abokän “ñan ngite juanta jabiti ta ye aibe mikata gare [...], ñakare aune ni töi kwin ni mada kräke ye erere nita nuainne meden gärätä”. Tärä madabätä kukwe ye mikata gare krörö, “jondon kwin, kukwe kwin aune dre köböire ni mada raba nüne kwin ye nuainta kräke”. “Ni madakwe jondron blo nuain[dre] [ni]bätä” akwa yebiti ta nita juto biare ngite juankärebiti ta ye ngwane ni töita kwin kräke. Akwa ¿ñobätä nikwe ye erere nuaindre? Ñobätä ñan aune ni madakwe kukwe kwin ye nuaindre ni kräke nikwe ribei ie, ye abokän ngite juandre nibiti ta kwe.

“Jehovakwe töi kwinbiti ngite juani munbiti ta, ye kwrere munkwe nuain arato.” Kukwe nebätä metrere nikwe ngite juandre ta ni madabiti: Jehovata ngite juen nibiti ta yebätä (Miqueas 7:18). Ni ja mikani ngite tä ja töi kwiteta ye kräke Jehová tä kukwe kwin krubäte nuainne yebätä ani töbike. Ni ja mike ngite ye erere niara ñaka ja mike ngite. Nikwe ngite juandre niarabiti ta ye ñaka ribei jire kwe nie akwa, töi kwinbiti tä ngite juen nibiti ta aune ñaka tä ngwenta törö jai. Erametre, ngite juandre ni madabiti ta ye Jehovata bämike metre.

Jehovata ni mike tuin bobre jai ye tä ni töi mike nökrö kokwäre aune ja ngwen niara erere (Efesios 4:32–5:1). Nikwe ngwandretari jai: “Tö kwinbiti Jehovata ngite juen tibiti ta, ¿se ñobätä ti ñaka rabadre ngite juen ta ni mada ti erere ja mikani ngite tibätä abokän käkwe ja töi kwitaninta bökän yebiti?” (Lucas 17:3, 4).